Etusivu > Tilastot > Asunnot ja asuinolot > 2018 > yleiskatsaus > 1. Asuntokanta 2018

1. Asuntokanta 2018

Asuntoja 3 miljoonaa

Vuoden 2018 lopussa Suomessa oli 3 042 000 asuntoa, joista vailla vakinaisia asukkaita oli 337 000 asuntoa. Edellisestä vuodesta asuntokanta kasvoi 40 000 asunnolla. Vuodesta 1990 asuntokanta on kasvanut 833 000 asunnolla eli keskimäärin 30 000 asunnolla vuosittain. Vailla vakinaisia asukkaita oli 158 000 asuntoa enemmän kuin vuonna 1990. Asuntokannan kasvu on hidastunut edellisistä vuosikymmenistä. Eniten asuntoja rakennettiin 1970- ja 1980-luvuilla. Asuntorakentaminen on keskittynyt kaupunkimaisiin kuntiin. Vuosina 1995–2018 valmistuneista asunnoista 79 prosenttia sijaitsee kaupunkimaisissa kunnissa.

Kerrostaloasuntoja 46 prosenttia kaikista asunnoista

Vielä vuonna 1990 oli erillisiä pientaloasuntoja ja kerrostaloasuntoja lähes yhtä paljon. Silloin kerrostaloissa oli asuntoja 939 000 ja erillisissä pientaloissa vain 4 000 asuntoa vähemmän. Yhdeksänkymmentäluvulla kerrostaloasuntojen osuus kuitenkin kasvoi. Vuoden 2018 lopussa kerrostaloasuntoja oli 46 prosenttia kaikista asunnoista eli 1 412 000, mikä on 249 000 enemmän kuin asuntoja erillisissä pientaloissa. Rivitalojen määrä on kasvanut yli kymmenkertaiseksi vuodesta 1970. Vuonna 1970 rivitaloasuntoja oli vain 30 000, vuoden 2018 lopussa jo 412 000.

Hissittömiä asuinkerrostaloja suhteellisen paljon

Yli kolmekerroksisia kerrostaloja oli noin 25 000, joista 2 300 oli hissittömiä rakennuksia. Yli kolmekerroksisissa hissittömissä kerrostaloissa oli asuntoja 68 000 ja asukkaita yhteensä 92 000. Heistä 15 000 oli 65 vuotta täyttäneitä. Tasan kolmekerroksisissa taloissa hissi oli vielä harvinaisempi. Kolmekerroksisissa rakennuksissa olevista 356 000 asunnosta oli 23 prosenttia talossa, jossa oli hissi. Hissittömissä kolmekerroksisissa taloissa asui 374 000 suomalaista, joista 65 vuotta täyttäneitä oli 75 000.

Vuonna 2018 valmistui 41 000 uutta asuntoa

Vuonna 2018 pientaloasuntoja valmistui 6 800, rivitaloasuntoja 3 500 ja kerrostaloasuntoja 30 500. Pääkaupunkiseudulle valmistui noin 12 900 uutta asuntoa, joista kerrostaloasuntoja oli 11 000. Pääkaupunkiseudun uusista kerrostaloasunnoista 60 prosenttia oli vuokra-asuntoina vuoden 2018 lopussa.

Kuvio 1. Vuonna 2018 valmistuneet asunnot talotyypin mukaan, lkm

Uusissa, vuonna 2018 valmistuneissa kerrostaloissa oli noin 16 300 vakinaisesti asuttua vuokra-asuntoa. Näistä noin 3 900 oli valtion tukemia korkotukivuokra-asuntoja.

Asuntojen keskipinta-alassa suuria eroja

Vuonna 2018 asunnon keskimääräinen huoneistoala oli 79,5 neliömetriä. Asuntokannan keskipinta-ala on kasvanut vuodesta 1970 noin 20 neliömetrillä. Yksiöiden keskipinta-ala oli 34 m2, kaksioiden 54 m2, kolmen huoneen ja keittiön asunnossa puolestaan 79 m2. Asuntojen keskikoon kasvusta huolimatta alle 30 neliön kokoisia asuntoja oli noin 134 000. Toisaalta vain 27 prosenttia asunnoista oli pinta-alaltaan sata neliömetriä tai enemmän. Yhden huoneen ja keittiön tai keittokomeron huoneistoja oli 462 000 eli 15 prosenttia asuntokannasta. Yleisin huoneistotyyppi oli kaksio. Kaikkiaan kaksioita (kahden huoneen ja keittiön tai keittokomeron huoneistot) oli 915 000 eli 30 prosenttia koko asuntokannasta.

Taulukko 1. Pinta-ala huoneistoa kohti (m2) asunnon talotyypin mukaan 1970–2018

Vuosi	Talotyyppi
	Kaikki rakennukset	Erilliset pientalot	Rivi- ja ketjutalot	Asuinkerrostalot	Muut rakennukset
1970	60,0	66,0	73,0	51,0	54,0
1980	69,3	83,6	71,7	54,8	55,5
1990	74,4	95,3	70,2	55,8	59,7
2000	76,5	101,9	70,0	56,1	59,8
2010	79,5	108,4	71,2	56,5	60,7
2015	80,0	111,0	71,3	56,4	60,9
2018	79,5	112,0	71,4	55,8	60,6

Omistusasunnon keskipinta-ala oli 97 m2, omistusasunnoista suurin osa on pientaloissa. Sen sijaan vuokra-asunnoista suurin osa on kerrostaloasuntoja, joiden keskipinta-ala oli 52 m2. Asuntokannassa hallintaperuste on määritelty pääsääntöisesti vain vakinaisesti asutuille asunnoille. Vailla vakinaisia asukkaita oleville asunnoille hallintaperuste on määritelty silloin, kun se sijaitsee arava- tai korkotukivuokratalossa tai muussa vuokratalossa tai kun asunto on tilapäisesti asuttu. Kaikista asunnoista vuokra-asuntoja oli vuoden 2018 lopulla noin 984 000, joista vakinaisesti asuttuja oli 900 000. Vuokra-asuntojen määrä on kasvanut 438 000 asunnolla vuodesta 1990.

Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja yhä enemmän

Vuonna 2018 valmistui kaikkiaan 41 000 uutta asuntoa, joista vuokra-asuntoja oli 49 prosenttia. Uusia vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja oli valmistuneista asunnoista noin 14 700, mikä on noin kolme kertaa enemmän kuin valtion korkotukemia vuokra-asuntoja. Tällä vuosikymmenellä valmistuneissa rakennuksissa on vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja keskimäärin kolme kertaa enemmän kuin korkotuettuja asuntoja. Näistä vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista on pääkaupunkiseudulla 32 prosenttia ja korkotuetuista vuokra-asunnoista 44 prosenttia.

Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Arja Tiihonen 029 551 3272, Marja Hermiö 029 551 3211, info@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 10.10.2019