Etusivu > Tilastot > Asunnot ja asuinolot > 2018 > yleiskatsaus > 2. Asuntokunnat ja asuinolot 2018

2. Asuntokunnat ja asuinolot 2018

Asuntokunnan keskikoko 1,99 henkilöä

Yhden ja kahden henkilön asuntokuntien määrä on kasvanut jo usean vuosikymmenen ajan ollen 77 prosenttia kaikista asuntokunnista vuoden 2018 lopulla. Kaikkiaan asuntokuntia oli vuoden 2018 lopulla 2 705 000, joista yhden henkilön asuntokuntia oli 1 191 000 eli 44 prosenttia. Asuntokunnan keskikoko oli alle 2 henkilöä vuonna 2018, kun se vielä vuonna 1970 oli kolme henkilöä.

Kuvio 2. Asuntokunnat koon mukaan 1970–2018, lkm

Asuntokuntien koossa oli alueellista vaihtelua. Kaupunkimaisissa kunnissa asuntokuntien keskikoko oli 1,95 henkilöä kun taas maaseutumaisissa kunnissa 2,08 henkilöä. Asuntokuntarakenne on erilainen maalla ja kaupungeissa. Kaupungeissa on enemmän (46 %) yksinasuvien asuntokuntia kuin maaseutumaisissa kunnissa (40 %).

Suomalaisista noin puolet asuu pientaloissa

Noin puolet suomalaisista asui erillisissä pientaloissa, vaikka vakinaisesti asutuista asunnoista noin 40 prosenttia sijaitsi erillisissä pientaloissa. Asuttuja rivitaloasuntoja oli 368 000 eli 14 prosenttia asuntokannasta. Vakituisesti asutuista asunnoista oli kerrostaloissa 46 prosenttia, vaikka väestöstä runsas kolmasosa asui kerrostaloissa. Tämä selittyy sillä, että kerrostaloasunnot ovat verrattain pieniä ja näin ollen niissä myös asuu pienempiä asuntokuntia kuin rivi- ja pientaloissa.

Taulukko 2. Asuntokunnat ja henkilöt talotyypin mukaan 2018

Talotyyppi	Asuntokuntia	%	Henkilöitä	%
Kaikki asuntokunnat	2 705 499	100,0	5 390 540	100
Erillisessä pientalossa (omakoti- tai paritalossa) asuvat	1 055 409	39,0	2 638 241	48,9
Rivitalossa asuvat	367 712	13,6	712 016	13,2
Asuinkerrostalossa asuvat	1 238 410	45,8	1 966 304	36,5
Muu rakennus (liikerakennuksessa ym. asuvat)	43 968	1,6	73 979	1,4

Asuntokunnalla oli käytössään asuinpinta-alaa keskimäärin noin 81 neliömetriä. Henkilöä kohti pinta-alaa oli puolestaan 41 neliömetriä. Henkilöä kohti laskettu pinta-ala pienenee merkittävästi asuntokunnan koon kasvaessa. Yksin asuvalla oli käytössään keskimäärin 60 neliömetriä, kun kahden henkilön asuntokunnalla neliöitä oli 45. Kuuden henkilön asuntokunnalla oli enää 21 neliömetriä asukasta kohti.

Taulukko 3. Pinta-ala henkilöä kohden (m2) asuntokunnan koon mukaan vuosina 1985–2018

Vuosi	Asuntokunnan koko
	Kaikki asuntokunnat	1 henkilö	2 henkilöä	3 henkilöä	4 henkilöä	5 henkilöä	6 henkilöä	7+ henkilöä
1985	28,9	48,6	34,3	27,6	24,1	21,2	18,7	15,2
1990	31,4	51,8	37,0	29,4	25,0	21,7	19,0	14,8
1995	33,4	54,0	39,2	30,4	25,3	21,9	19,0	15,0
2000	35,3	55,6	40,8	31,4	26,0	22,5	19,4	15,4
2005	37,5	57,0	42,4	32,3	27,3	23,7	20,4	16,3
2010	39,1	58,6	43,6	33,0	28,2	24,4	21,0	16,9
2015	40,1	59,8	44,3	33,4	28,3	24,6	21,0	16,9
2016	40,3	60,0	44,4	33,5	28,3	24,5	21,0	16,8
2017	40,5	59,9	44,6	33,6	28,3	24,5	20,9	16,8
2018	40,8	59,8	44,8	33,6	28,4	24,5	20,8	16,8

Vajaa viidesosa suomalaisista asui ahtaasti

Ahtaasti asuvia asuntokuntia oli vuoden 2018 lopussa 220 000 ja ahtaasti asui yhteensä 909 000 henkilöä. Ahtaasti asuva on asuntokunta, jossa on enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti. Yksin asuvaa henkilöä ei tällöin katsota ahtaasti asuvaksi. Koko asuntoväestöstä 17 prosenttia asui ahtaassa asunnossa. Vuonna 2018 ahtaasti asuvien asuntokuntien määrä väheni noin 4 000 ja henkilöiden määrä väheni 16 000 henkilöllä.

Omistusasunnoissa asuttiin väljemmin kuin vuokra-asunnoissa, kun mittarina käytetään henkilöä kohti laskettua huoneistoalaa. Omistusasunnossa asuvalla asuntokunnalla oli keskimäärin 44 neliömetriä huoneistoalaa henkeä kohti, kun taas vuokra-asunnossa asuvalla asuntokunnalla oli käytössään keskimäärin vain 33 neliömetriä asukasta kohti.

Vuokra-asunnoista väljimmin asuttiin vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Niissä asuinpinta-alaa asukasta kohti oli 33 neliömetriä. Erot muihin vuokra-asuntoihin eivät olleet suuria. Arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa pinta-alaa henkeä kohti oli 32 neliömetriä. Asumisoikeusasunnoissa asuinpinta-alaa asukasta kohti oli 33 neliömetriä.

Vuokra-asunnoissa pääosin 1–2 henkilön asuntokuntia

Vuokra-asunnossa asuvista asuntokunnista suurin osa, 87 prosenttia, oli yksin tai kaksin asuvia henkilöitä, omistusasunnoissa vastaava osuus oli 71 prosenttia. Suurempia, vähintään neljän henkilön asuntokuntia oli vuokra-asunnoissa asuvista asuntokunnista 6 prosenttia ja omistusasunnossa asuvista 17 prosenttia. Vakinaisesti asuttuja vuokra-asuntoja oli vuoden 2018 lopulla kaikkiaan noin 900 000, joista 313 000 oli arava- ja korkotukivuokra-asuntoja ja vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja oli 588 000.

Kuvio 3. Vuokra-asunnot asuntokunnan henkilöluvun mukaan 2018, %

Kaikkiaan vakinaisesti asuttuja asuntoja oli vuoden 2018 lopulla 2 705 000. Runsaasta miljoonasta vakinaisesti asutusta kerrostaloasunnosta yli puolet oli vuokra-asuntoja. Rivitaloissa oli noin 120 000 vuokra-asuntoa, mikä on noin kolmannes asutuista rivitaloasunnoista. Omakoti- ja paritaloissa oli 33 000 vuokra-asuntoa.

Runsas neljännes väestöstä asui vuokralla

Vuoden 2018 lopulla vakinaisesti asutuista asunnoista vuokra-asuntojen osuus oli 33 prosenttia. Vuokralla asuvia oli 1,4 miljoonaa henkilöä eli neljäsosa väestöstä. Vuokra-asunnoissa asuu keskimäärin pienempiä asuntokuntia tai perheitä kuin omistusasunnoissa. Vakinaisesti asuttuja vuokra-asuntoja oli vuoden 2018 lopulla kaikkiaan noin 900 000, joista 35 prosenttia oli valtion tukemien arava- ja korkotukirajoitusten piirissä. Edellisvuodesta arava- ja korkotukirajoitusten piirissä olevien vuokra-asuntojen osuus kaikista vakinaisesti asutuista vuokra-asunnoista pieneni. Aravarajoituksista vapautuneet asunnot kasvattivat muuta vuokra-asuntokantaa. Myös asuntorahastojen ja muiden valtakunnalisten vuokrataloyhtiöiden asuntotuotanto lisäsi vapaarahoitteista vuokra-asuntokantaa. Vakinaisesti asuttuja asumisoikeusasuntoja oli vuoden 2018 lopussa 46 000. Näistä 46 prosenttia sijaitsee pääkaupunkiseudulla.

Kuvio 4. Asunnot hallintaperusteen mukaan 1960–2018

Vuokra-asuminen on etenkin nuorten asuntokuntien asumismuoto. Asuntokunnan vanhimman henkilön iän kasvaessa vähenee vuokralla asuvien asuntokuntien osuus. Asuntokunnista, joiden vanhin henkilö on alle 30-vuotias, vuokralla asui 79 prosenttia, 30-44-vuotiaiden asuntokunnista reilu kolmannes ja 45-74-vuotiaden asuntokunnista vuokralaisasuntokuntia oli enää 23 prosenttia. Talon omisti todennäköisimmin asuntokunta, jonka vanhin henkilö oli 45-74-vuotias. 42 prosenttia tämän ikäluokan asuntokunnista asui omistamassaan talossa. Sen sijaan kun asuntokunnan vanhin oli iäkkäämpi, oli oman talon omistaminen jo harvinaisempaa. Iäkkäämpänä asunto-osakkeen omistaminen oli kaikkein yleisin asumistapa.

Ensiasunnon ostajia 22 000 vuonna 2018

Vuonna 2018 asuntoväestöön kuului 22 000 osakemuotoisen ensiasunnon ostajaa. Ensiasunnon ostajien määrä on vähentynyt 12 100 henkilöllä (36 prosenttia) verrattuna vuoteen 2006. Ensiasunnon ostajalla tarkoitetaan tässä henkilöä, joka on ostanut osakemuotoisen asunnon ja vapautettu varainsiirtoverosta ensiasunnon ostajana. Kiinteistömuotoisen ensiasunnon ostaneet eivät ole mukana tilastossa.

Osakemuotoisen ensiasunnon ostajat keskittyvät kaupunkeihin. Suurin osa, 66 prosenttia, ensiasunnon ostajista asui ostovuonna Suomen kymmenessä suurimmassa kunnassa. 22 prosenttia ensiasunnon ostajista asui Helsingissä.

Kuvio 5. Ensiasunnon ostajat asuinkunnan mukaan 2006–2018, henkilöitä

Vuonna 2018 osakemuotoisen ensiasunnon ostaneiden keski-ikä oli 28,8 vuotta. Kaikista ensiasunnon ostajista asui ostamassaan asunnossa 18 400 henkilöä vuoden lopussa. Henkilöt jakautuivat 14 600:een asuntokuntaan, joista 5 700 oli yhden hengen asuntokuntia.

Varainsiirtoverosta vapautetaan 18 - 39 -vuotiaat, jotka eivät ennestään omista asuntoa ja jotka ostavat asunnon omaan käyttöönsä. Ensiasuntoon on muutettava kuuden kuukauden sisällä ostohetkestä, mistä johtuen kaikki ensiasunnon ostajat eivät asu tilaston viiteajankohtana ostamassaan asunnossa. Laitoksissa vakinaisesti kirjoilla olevat, asuntoloissa ja ulkomailla asuvat sekä asunnottomat henkilöt eivät kuulu asuntoväestöön. Pääkaupunkiseutuun kuuluvat Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit.

Vanhempiensa luona asui pääkaupunkiseudulla asuvista 20–29 -vuotiaista 15 prosenttia vuonna 2018. Osuus on kasvanut 2 prosenttiyksikköä vuodesta 2005. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvista 20–29 -vuotiaista 17 prosenttia asui vanhempiensa luona vuonna 2018. Osuus on vähentynyt 4 prosenttiyksikköä vuodesta 2005, mutta se on edelleen korkeampi kuin pääkaupunkiseudulla.

Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Arja Tiihonen 029 551 3272, Marja Hermiö 029 551 3211, info@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 10.10.2019