Etusivu > Tilastot > Asuntokunnat ja asuinolot > Laatuseloste: Asuntokunnat ja asuinolot

Laatuseloste: Asuntokunnat ja asuinolot

1. Tilastotietojen relevanssi

Asuntokunnat ja asuinolot - tilaston perusaineistona on Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä saatu vuoden viimeisenä päivänä Suomessa vakituisesti asunut väestö sekä rakennuksia ja asuntoja koskevia tietoja.

Tilastokeskuksen tehtävänä on laatia yhteiskuntaoloja koskevia tilastoja (Laki tilastokeskuksesta 24.1.1992/48). Näihin kuuluvat myös asuntokunnat ja asuinolot -tilasto. Tilastokeskuksen työjärjestys määrittää Henkilötilastot asuntokunnat ja asuinolot -tilastojen tekijäksi (Tilastokeskuksen työjärjestys, TK-00-1756-01).

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Asuntokunnat ja asuinolot -tilasto on kokonaistilasto. Asuntokunnan muodostavat väestötietojärjestelmän mukaan kaikki samassa asuinhuoneistossa vuoden lopussa vakinaisesti asuvat henkilöt. Tietokoneohjelma luokittelee henkilöt heidän vakituisen asuinpaikkansa tunnuksen mukaan asuntokunniksi. Väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti laitoksissa olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia. Myöskään asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät muodosta asuntokuntia.

Asuinoloja kuvaavat huoneistotiedot saadaan yhdistämällä muodostetut asuntokunnat asuntokantatilaston tietoihin ns. kotipaikkatunnuksen avulla.

Asuntokunnan tulojen, varallisuuden, elinvaiheen ja viitehenkilön määrittämiseksi asuntokunnat ja asuinolot -tilastoon yhdistetään myös kunkin vuoden verotusrekisteristä saatuja tietoja henkilötunnuksen avulla. Tilastoon viedään lisäksi tietoja asuntokunnan saamista erilaisista asumisen tuista (yleinen asumistuki, eläkeläisten ja opiskelijoiden asumislisät sekä ASP-tuki).

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tilaston lähdeaineistona käytetään erilaisia hallinnollisia rekisteriaineistoja. Tilaston laatu onkin siten suoraan riippuvainen lähdeaineistojen laadusta.

Väestötietojärjestelmää on pidetty yllä henkikirjoituksen lakkauttamisen jälkeen vuodesta 1989 pelkästään väestömuutosilmoituksin. Näiden oikeellisuudesta kertoo väestötietojärjestelmästä tehty osoitteiden luotettavuustutkimus. Väestörekisterikeskus teettää vuosittain Tilastokeskuksella otantatutkimuksen osoitetietojen oikeellisuudesta. Noin 10 000 hengeltä tiedustellaan, onko heidän osoitteensa väestötietojärjestelmässä oikea. Vuoden 2003 tutkimuksessa vastanneista 99,0 prosentilla tieto oli oikein. Tutkimuksen kato oli 9,5 prosenttia. Kadon osalta osoitteet pyrittiin tarkistamaan muista lähteistä. Katoon kuuluvista henkilöistä 76,5 prosentilla osoite pystyttiin toteamaan oikeaksi, 3,6 prosentilla vääräksi ja 19,9 prosentilla tietoa ei voitu tarkistaa. Kun selvitetyn kadon osalta tiedot lisättiin haastateltujen aineistoon, saatiin oikeiden osoitteiden osuudeksi 98,9 prosenttia.

Asuntokunnille väestötietojärjestelmästä vietävissä rakennus- ja asuntotiedoissa olevia virheitä pyritään korjaamaan Tilastokeskuksessa erilaisten käsittelysääntöjen avulla. Kaikkia virheitä tai puutteita ei kuitenkaan pystytä poistamaan. Tämä koskee muun muassa rakennusten ja asuntojen varustetietoja. Hallintaperustetietoa täydennetään valtion asuntorahaston tiedoilla valtion tuella tuotetuista tai peruskorjatuista asunnoista sekä asunto-osakehuoneistokauppojen varainsiirtoveroaineistolla.

Ensimmäisen kokonaan rekisteripohjaisen väestölaskennan yhteydessä vuonna 1990 tehtiin laaja luotettavuustutkimus. Siinä rekisteritilastoja verrattiin otospohjaisen lomaketiedustelun antamiin tietoihin. Otos käsitti noin 2 % rakennuksista, asunnoista ja henkilöistä. Luotettavuustutkimus osoitti, kuinka suurella osalla lomaketieto ja rekisteritieto poikkesivat toisistaan, mutta ei lopulta, sitä kumpi tieto on oikea. Tutkimukset ovat osoittaneet, ettei rekisteripohjaisten ja lomakepohjaisten tietojen ero ole suurempi kuin kahden lomakepohjaisen tiedon välinen ero. Vertailututkimuksia on julkaistu Tilastokeskuksen sarjoissa.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Asuntokunta ja asuinolot -tilasto tehdään vuosittain. Tilasto kuvaa vuoden viimeisen päivän tilannetta. Tilastossa on myös kertymätietoja koko vuodelta (esim. tulotiedot, asumisen tukitiedot). Asuntokuntia ja asuinoloja kuvaavat perustiedot valmistuvat noin 5 kuukautta viiteajankohdan jälkeen. Asunnon hallintaperustetiedot 10 kuukautta ja loput mm. tulotiedot noin 15 kuukautta viiteajankohdasta.

5. Tietojen saatavuus

Asuntokuntia koskevia tietoja on saatavilla Tilastokeskuksen internet-sivuilta, maksuttomasta StatFin-tilastopalvelusta. Maksullisessa Väestötilastopalvelussa on eritellympää tietoa, myös kuntien osa-alueittain. Aineistoista tehdään myös erityisselvityksiä asiakkaan pyynnöstä.

Vuodesta 1985 asuinolotilastoja on julkaistu vuosittain Asuminen-sarjassa. Sitä aikaisemmin tietoja on julkaistu Väestölaskenta-sarjassa vuodesta 1950.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Asuntokuntatilastoja on tehty rekisteripohjaisesti vuodesta 1980 lähtien. Tällöin otettiin käyttöön asuntokuntakäsite. Vuonna 1980 asuntokuntia muodostettiin myös henkilöistä, jotka asuivat asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa, mutta joiden asunto ei täyttänyt asunnon määritelmää. Myöhemmin näin ei ole enää tehty.

Ennen vuotta 1980 käytettiin väestölaskennoissa ruokakuntakäsitettä. Ruokakunnan katsottiin muodostuvan yhdessä asuvista perheenjäsenistä ja muista henkilöistä, joilla oli yhteinen ruokatalous. Alivuokralainen, jolla oli oma ruokatalous, muodosti oman ruokakuntansa. Vuodesta 1980 alivuokralainen kuuluu asuinolotilastoissa samaan asuntokuntaan muiden asunnossa asuvien kanssa.

Hallintaperusteluokitus on muuttunut hieman vuosien varrella. Vuodesta 1995 ei työsuhde- ja muita vuokra-asuntoja enää erotella toisistaan. Vuodesta 1994 vuokra-asunnot on jaettu aravavuokra-asuntoihin ja muihin asuntoihin. Vuodesta 1998 on tilastoissa käytetty uutta hallintaperusteluokitusta, jossa on tietoja aravavuokratalojen lisäksi myös korkotukivuokrataloista sekä asumisoikeustaloista.

Rakennus-, asunto- ja asuinolotilastojen tuotantojärjestelmä on uudistettu tilastovuodesta 2005 lähtien. Samalla on tarkennettu asuntojen hallintaperusteen käsittelyä huomioimalla mm. rakennuksen omistajan tiedot entistä tarkemmin. Tämä vaikutus näkyy etenkin luokkien muut vuokra-asunnot ja omistaa talon lukumäärissä.

 

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Vertailtaessa asuntokunnat ja asuinolot -tilastojen ja asuntokantatilastojen lukuja on otettava huomioon, että asuntokantaan luetaan myös tyhjät ja tilapäisesti asutut asunnot, jotka eivät sisälly asuinolotilastoihin. Kaikille asuntokunnille ei myöskään löydetä oikeaa asuntoa puutteellisten tunnistetietojen takia, jolloin osa asuntotiedoista jää saamatta.

8. Dokumentointi

Tilastossa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen luokitus- ja metatietopalvelujen kotisivuilta sekä painetuista luokituskäsikirjoista.

---

Päivitetty 7.5.2007