Etusivu > Tilastot > Asunto-osakeyhtiöiden talous > 2008 > Laatuseloste: asuntoyhteisöjen talous

Laatuseloste: asuntoyhteisöjen talous

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1. Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Asuntoyhteisöjen taloustilasto kuvaa asunto-osakeyhtiöiden ja aravavuokratalojen tilinpäätöksiä. Tilasto mittaa asunto-osakeyhtiöiden ja aravavuokratalojen kustannuksia ja tuloja. Tilasto sisältää alueen, talotyypin, rakennusvuoden ja tilavuuden mukaan luokiteltuja tietoja.

Tilaston tarkoituksena on tarjota tietoa asunto-osakeyhtiöiden ja aravavuokratalojen kustannusten ja tulojen kehittymisestä.

1.2. Tilaston käsitteet, luokitukset ja aineistot

Aineistot ja tiedonantajat:

Asuntoyhteisöjen taloustilasto sisältää tietoa asunto-osakeyhtiöistä sekä aravavuokrataloista. Sekä asunto-osakeyhtiöiden että aravavuokratalojen tiedot perustuvat otostutkimukseen, missä kyselylomakkeet lähetetään otokseen tulleiden asunto-osakeyhtiöiden isännöitsijöille.

Asunto-osakeyhtiöiden otoksen poiminnassa käytetään Verohallinnon kiinteistörekisteriä, ja aravavuokratalojen otos laaditaan Asuntorahaston ylläpitämästä aravakiinteistörekisteristä.

Käsitteet:

Asunto-osakeyhtiö: Osakeyhtiö, jonka tarkoituksena on omistaa ja hallita rakennusta tai rakennuksia, joissa olevien kaikkien huoneistojen yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on määrätty yhtiöjärjestyksessä osakkeenomistajien hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi ja jonka jokainen osake yksin tai yhdessä toisten osakkeiden kanssa tuottaa oikeuden hallita määrättyä huoneistoa tai muuta osaa yhtiön rakennuksesta tai sen hallitsemasta kiinteistöstä.

Aravavuokratalo: Aravavuokratalot ovat valtion lainoittamia vuokrataloja.

Hoitovastike: Hoitovastikkeella katetaan asunto-osakeyhtiön juoksevia kuluja.

Huoneistoala: Huoneistoalalla tarkoitetaan yhtiön ja osakkaiden omistuksessa olevien asuin-, liike- ja toimistotilojen yhteenlaskettua pinta-alaa.

Kiinteistön hoitokulut: Tuloslaskelman osa, jossa eritellään, mistä kiinteistön hoidosta aiheutuvat kulut muodostuvat.

Kiinteistön tuotot: Tuloslaskelman osa, jossa eritellään, mistä kiinteistön saamat tulot muodostuvat.

Rahoitusvastike: Rahoitusvastikkeella maksetaan ko. huoneistoon kohdistuvaa velkaosuutta asunto-osakeyhtiön yhtiölainasta.

Varaukset: Yhtiöllä voi esiintyä vapaaehtoisena varauksena asuintalovaraus. Asuintalovarauksella kerätään varoja tulevien korjausten rahoittamista varten. Asuintalovarausta voidaan käyttää myös tuloksentasauskeinona, jolloin yhtiölle ei kerry varoja eikä veroja.

Yhtiövastike: Yhtiövastike sisältää hoitovastikkeen ja rahoitusvastikkeen.

Tilinpäätös: Osakeyhtiön ja asunto-osakeyhtiön tilinpäätös käsittää tuloslaskelman, taseen ja toimintakertomuksen. Julkaisussa tarkastellaan vain tuloslaskelmaa.

Luokitukset:

Aluejako: Tilastossa käytetään Euroopan Unionin alueluokitusjärjestelmän, NUTS2-luokituksen (1.1.1994 voimaan tullut luokitus), mukaisia suuralueita: Uusimaa, Etelä-Suomi, Itä-Suomi, Väli-Suomi, Pohjois-Suomi ja Ahvenanmaa.

Tilavuus: Rakennuksen tilavuuden mukaiset luokat ovat: alle 5000 m³, 5000-10000 m³ ja yli 10000 m³.

Talotyyppiluokat: kerrostalot, rivitalot.

Valmistumisvuosi: Rakennusten valmistumisvuoden mukaiset luokat: -1959, 1960-1969, 1970-1979, 1980-1989, 1990-1999 ja 2000-.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Asuntoyhteisöjen tilinpäätöstilasto koostuu asunto-osakeyhtiöiden ja aravavuokratalojen tilastoista. Molemmat tilastot perustuvat otoksen perusteella kerättävään lomakekyselyaineistoon.

Asunto-osakeyhtiöt:

Asunto-osakeyhtiöiden tilaston otos poimitaan Verohallinnon kiinteistörekisteristä. Asunto-osakeyhtiöiden perusjoukkoon kuuluu noin 75 000 yhtiötä (v. 2008), mutta varsinaiseen otoskehikkoon otetaan mukaan vain ne yhtiöt, joiden asuinhuoneistojen yhteenlaskettu pinta-ala on vähintään 700 m². Varsinaiseen otoskehikkoon jää noin 38 000 yhtiötä (v. 2008).

Otantamenetelmänä käytetään rotatoivaa otantaa, eli otokseen valittu yhtiö säilyy mukana tilastoinnissa kolmen vuoden ajan. Näin ollen otoksesta uusiutuu vuosittain 1/3. Uusien havaintojen otanta perustuu yksinkertaiseen, ositettuun satunnaisotantaan. Otoksen ositteina käytetään aluetta (maakunta), valmistumisvuotta ja tilavuutta. Vuosittainen otoskoko on noin 2400, eli otoksen peittävyys on noin 3 prosenttia perusjoukosta.

Kun otos on muodostettu, lähetetään kyselylomakkeet otokseen tulleiden asunto-osakeyhtiöiden isännöitsijöille. Lomakkeella kysytään tilinpäätöstietojen lisäksi kuluvan vuoden huhtikuun tietoja vastikkeista ja vesimaksuista kuluttajahintaindeksin laadintaa varten.

Aineiston validointi suoritetaan lomakkeiden tallennuksen yhteydessä sekä tallennuksen jälkeen ajettavien virhelistojen avulla.

Julkaisussa esitettävät asunto-osakeyhtiöitä koskevat tilinpäätöstiedot ovat luokkakohtaisia painotettuja keskiarvoja. Painoina käytetään otoskehikosta laskettuja ositekohtaisia lukumääräpainoja. Julkaistava käsite on senttiä/huoneistoala/kuukausi.

Aravavuokratalot:

Aravavuokratalojen otos poimitaan Asuntorahaston ylläpitämästä aravakiinteistörekisteristä. Aravavuokratalojen perusjoukkoon kuuluu noin 9 000 yhtiötä (v. 2008), mutta varsinaiseen otoskehikkoon otetaan mukaan vain ne yhtiöt, joiden asuinhuoneistojen yhteenlaskettu pinta-ala on vähintään 700 m². Varsinaiseen otoskehikkoon jää noin 6 500 yhtiötä (v. 2008).

Otantamenetelmänä käytetään rotatoivaa otantaa, eli otokseen valittu yhtiö säilyy mukana tilastoinnissa kolmen vuoden ajan. Näin ollen otoksesta uusiutuu vuosittain 1/3. Uusien havaintojen otanta perustuu yksinkertaiseen, ositettuun satunnaisotantaan. Otoksen ositteina käytetään aluetta (suuralue), valmistumisvuotta ja tilavuutta. Vuosittainen otoskoko on noin 1 100 yhtiötä, eli otoksen peittävyys on noin 17 prosenttia.

Kun otos on muodostettu, lähetetään kyselylomakkeet otokseen tulleiden taloyhtiöiden isännöitsijöille.

Aineiston validointi suoritetaan lomakkeiden tallennuksen yhteydessä sekä tallennuksen jälkeen ajettavien virhelistojen avulla.

Julkaisussa esitettävät aravavuokrataloja koskevat tilinpäätöstiedot ovat luokkakohtaisia painottamattomia keskiarvoja. Julkaistava käsite on senttiä/huoneistoala/kuukausi.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

3.1. Tilaston luotettavuus

Tilasto perustuu otostutkimukseen. Asunto-osakeyhtiöiden otoksen peittävyys on noin 3 prosenttia, ja aravavuokratalojen otoksen peittävyys on noin 17 prosenttia. Aikavertailujen luotettavuutta parantaa se, että vain 1/3 otoksesta vaihtuu vuosittain, eli kukin taloyhtiö on mukana otoksessa kolme vuotta kerrallaan.

Aravavuokratalojen tilastoinnissa aiheuttaa ongelmia se, että aravavuokrataloja on fuusioidaan tai yhtiöitetään. Tällöin kaikista fuusioyhtiöistä ei saada talo- tai kustannuspaikkakohtaisia tuloslaskelmatietoja.

3.2. Tilaston tarkistukset

Tilastoon ei hyväksytä tapauksia, joissa saaduissa tuloslaskelmatiedoissa on poikkeuksellisia arvoja, tai joissa tuloslaskelman tilit eivät täsmää.

4. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

4.1. Tilaston ilmestymistiheys ja mittausjakso

Asuntoyhteisöjen taloustilasto julkaistaan vuosittain lokakuun alkupuolella. Vuoden 2008 tilasto kuvaa tilikautta, joka on päättynyt 1.4.2008 ja 31.3.2009 välisenä aikana. Julkaisun tiedot ovat lopullisia tietoja.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Asuntoyhteisöjen taloustilaston julkaisupäivänä julkaistaan Tilastokeskuksen internetsivuilla tilastoon perustuva tuorein tilasto -tiedote. Kokonaisuudessaan julkaisu on tilattavissa paperijulkaisuna sekä sähköisenä pdf-julkaisuna. Lisäksi asuntoyhteisöjen taloustilastosta löytyy tietoa Tilastokeskuksen internetsivuilta ja tietokantapalvelusta.

Keskeiset metatiedot on selvitetty tässä dokumentissa, joka on sisällytetty asuntoyhteisöjen taloustilasto -julkaisuun. Dokumentti on saatavilla myös Tilastokeskuksen internetsivuilta.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

6.1. Vertailtavuus muihin aineistoihin

Asuntoyhteisöjen taloustilaston lisäksi ei ole muita julkaisuja, joissa mitataan asunto-osakeyhtiöiden kustannuksia ja tuloja. Tilaston tarkoituksena on ilmaista asunto-osakeyhtiöiden ja aravavuokratalojen keskimääräiset kustannukset ja tulot, mikä tulee huomioida, kun verrataan yksittäisen yhtiön tietoja tilaston tietoihin. Lisäksi tulee ottaa huomioon asuntoyhteisöjen erityisominaisuudet kuten esim. vuokratontti, suuret peruskorjaukset tai vuokratulot.

Asunto-osakeyhtiöiden ja aravavuokratalojen hoitokulujen ero johtuu taloyhtiöiden erilaisesta tavasta hoitaa ja kunnostaa taloja. Asunto-osakeyhtiöissä henkilöstökulut ovat pienempiä, koska asukkaat osallistuvat usein itse talojen hoitoon. Vuokratalojen korjauskulut ovat suuremmat, koska huoneistokohtaiset korjaukset sisällytetään taloyhtiön vuokriin. Osaketaloissa osakkaat maksavat suoraan itse nämä korjaukset. Lisäksi valtaosa vuokrataloista sijaitsee vuokratontilla, mikä nostaa hoitokuluja.

6.2. Vertailtavuus historiatietoihin

Asunto-osakeyhtiöistä löytyy tietoa hoitokuluista ja tuotoista vuodesta 1980 lähtien. Aravavuokratalojen hoitokuluista ja tuotoista on tietoa vuodesta 1993 lähtien.

Aravavuokratalojen osalta tulee huomioida, että vuodesta 1999 lähtien tilinpäätökset on tehty uuden, liikeyritysten tilinpäätöksistä mukaillun, mallin mukaan, joten aravatalojen tilinpäätöksiä ei voida suoraan verrata aikaisempiin vuosiin.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tilastokeskus julkaisee asuntoyhteisöjen taloustilastoa, joka sisältää tietoa asunto-osakeyhtiöistä sekä aravavuokrataloista.

---

Päivitetty 25.9.2009