Tämä tilasto on lakkautettu.

Tilastotietoa tästä aiheesta julkaistaan toisen tilaston yhteydessä.

5.4.2022 jälkeen julkaistuja tilastotietoja tästä aiheesta

Tämä sivu on arkistoitu.

Ennakkotietoja teollisuudesta 2008

Palkatun henkilöstön määrä väheni prosentin teollisuudessa

Palkatun henkilöstön määrä teollisuudessa (C) oli ennakkotietojen mukaan lähes 380 000 henkilöä vuonna 2008, henkilöstömäärän supistuessa prosentin edellisvuoteen verrattuna. Kaivostoiminnassa ja louhinnassa (B) palkatun henkilöstön määrä oli noin 4 300 henkilöä. Lisäystä edellisvuoteen verrattuna oli vajaat 8 prosenttia. Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollossa (D) palkatun henkilöstön määrä lisääntyi lähes prosentin. Alalla työskenteli vajaat 13 000 henkilöä vuonna 2008. Veden otto, puhdistus ja jakelu (36) työllisti reilut 2 000 henkilöä. Palkatun henkilöstön määrä väheni alalla 5 prosenttia vuotta aiemmasta.

Palkatun henkilöstön määrä lisääntyi kone- ja metallituoteteollisuudessa runsaat 2 prosenttia ja kemianteollisuudessa prosentin. Kaikissa muissa teollisuuden pääryhmissä palkatun henkilöstön määrä pieneni. Eniten henkilöstön määrä supistui metsäteollisuudessa 6,5 prosenttia sekä tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuudessa 6 prosenttia. Myös metallien jalostuksessa henkilöstön määrä väheni runsaan prosentin. Elintarviketeollisuudessa palkatun henkilöstön määrä pysyi lähes edellisvuoden tasolla. Alan henkilöstömäärä väheni 0,3 prosenttia. Myös sähkö- ja elektroniikkateollisuuden henkilöstömäärä pysyi lähes vuoden 2007 tasolla.

Palkatun henkilöstön määrä kaivostoiminnassa, teollisuudessa, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollossa sekä vesihuollossa vuosina 2007 ja 2008* lkm (1000 henkilöä)

Palkatun henkilöstön määrä kaivostoiminnassa, teollisuudessa, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollossa sekä vesihuollossa vuosina 2007 ja 2008* lkm (1000 henkilöä)

Palkattuun henkilöstöön luetaan kaikki henkilöt, jotka työskentelevät toimipaikassa tai toimipaikan lukuun. Se jaotellaan palkattuihin toimihenkilöihin ja työntekijöihin pl. itsenäiset yrittäjät. Henkilöiden lukumäärät ilmoitetaan tilikauden keskimääräisinä lukuina.

Tuotannon jalostusarvo supistui teollisuudessa yli 12 prosenttia

Teollisuuden (C) jalostusarvo supistui ennakkotietojen mukaan yli 12 prosenttia yltäen 31,1 miljardiin euroon vuonna 2008. Kaivostoiminnassa ja louhinnassa jalostusarvo sen sijaan lisääntyi reippaasti, runsaat 32 prosenttia. Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollossa jalostusarvo kasvoi myös lähes 22 prosenttia vuonna 2008. Veden otossa, puhdistuksessa ja jakelussa jalostusarvo sen sijaan laski yli 3 prosenttia.

Teollisuuden jalostusarvo laski lähes kaikilla teollisuuden päätoimialoilla. Eniten jalostusarvo väheni metsäteollisuudessa lähes 27 prosenttia, sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa yli 20 prosenttia, metallien jalostuksessa vajaat 20 prosenttia sekä kemianteollisuudessa 16,5 prosenttia. Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuuden jalostusarvo pieneni runsaat 3 prosenttia ja elintarviketeollisuuden lähes prosentin vuotta aiempaan verrattuna. Kone- ja metallituoteteollisuudessa tuotannon arvo sen sijaan kasvoi 5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Jalostusarvo kaivostoiminnassa, teollisuudessa, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollossa sekä vesihuollossa vuosina 2007 ja 2008* (mrd. euroa)

Jalostusarvo kaivostoiminnassa, teollisuudessa, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollossa sekä vesihuollossa vuosina 2007 ja 2008* (mrd. euroa)

Jalostusarvo mittaa toimipaikan varsinaisessa tuotantotoiminnassa eri tuotannontekijöiden tuottamaa yhteenlaskettua arvonlisäystä. Jalostusarvo lasketaan tuotantotoiminnasta saatujen tuottojen ja toiminnasta aiheutuneiden kustannusten erotuksena. Tuottoihin sisältyy myös toimipaikan toimitukset yrityksen toisille toimipaikoille ja kustannuksiin hankinnat yrityksen toisilta toimipaikoilta. Määritelmän mukaan kustannuksiin ei sisällytetä toimipaikan työvoimasta aiheutuvia kustannuksia.

Investoinnit vähenivät teollisuudessa runsaat 22 prosenttia

Käyttöomaisuuden investoinnit vähenivät ennakkotietojen mukaan teollisuudessa runsaat 22 prosenttia vuonna 2008. Kaivostoiminnassa ja louhinnassa investoinnit sen sijaan lisääntyivät merkittävästi vuoteen 2007 verrattuna, lähes 164 prosenttia. Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollossa investoinnit käyttöomaisuuteen kasvoivat 24,5 prosenttia. Veden otossa, puhdistuksessa ja jakelussa investoinnit kohosivat myös yli 15 prosenttia. Teollisuuden yhteenlasketut investoinnit käyttöomaisuuteen olivat noin 2,9 miljardia euroa.

Teollisuudessa investoinnit olivat merkittävästi edellisvuotta pienemmät kemianteollisuudessa, vähennystä oli vajaat 63 prosenttia. Kone- ja metallituoteteollisuudessa investoinnit vähenivät 19,5 prosenttia ja elintarviketeollisuudessa vajaat 13 prosenttia. Myös tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuudessa sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa investoinnit supistuivat, molemmissa runsaat 4 prosenttia. Käyttöomaisuuden investoinnit lisääntyivät sen sijaan metallien jalostuksessa lähes 34 prosenttia ja metsäteollisuudessa runsaat 5 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna.

Investoinnit yhteensä kaivostoiminnassa, teollisuudessa, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollossa sekä vesihuollossa vuosina 2007 ja 2008* (milj. euroa)

Investoinnit yhteensä kaivostoiminnassa, teollisuudessa, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollossa sekä vesihuollossa vuosina 2007 ja 2008* (milj. euroa)

Käyttöomaisuuden investoinnit käsittävät aineellisen käyttöomaisuuden hankinnat ja perusparannukset, joista on vähennetty käyttöomaisuuden myynnit. Aineelliseen käyttöomaisuuteen kuuluvat koneet, kalusto ja kuljetusvälineet, rakennukset ja rakennelmat, maa- ja vesialueet sekä muu aineellinen käyttöomaisuus. Muuhun aineelliseen käyttöomaisuuteen sisältyvät sora-, malmi-, turve- yms. luonnonvarat ja aineelliset oikeudet. Käyttöomaisuuden investoinnit käsittävät myös rakennusten ja rakennelmien ennakkomaksujen lisäykset, joista on vähennetty ennakkomaksujen vähennykset. Ennakkomaksuja koneisiin ja laitteisiin ei sen sijaan sisällytetä käyttöomaisuuden investointeihin.

Pohjanmaa oli teollistunein maakunta vuonna 2008

Ennakkotietojen mukaan teollistunein maakunta oli Pohjanmaa, jossa jalostusarvon kertymä asukasta kohti oli 10 477 euroa. Itä-Uudellamaalla jalostusarvoa kertyi asukasta kohti 8 595 euroa ja Varsinais-Suomessa 8 172 euroa. Vähiten jalostusarvoa asukasta kohti kertyi Kainuun maakunnassa, 1 627 euroa. Koko maan keskiarvo teollisuuden jalostusarvon kertymässä asukasta kohti oli 5 873 euroa vuonna 2008.

Maakunnan jalostusarvo jaettuna maakunnan asukasluvulla teollisuudessa (C) vuonna 2008* (euroa)

Maakunnan jalostusarvo jaettuna maakunnan asukasluvulla teollisuudessa (C) vuonna 2008* (euroa)

Lähde: Teollisuuden alue- ja toimialatilasto 2008. Tilastokeskus

Lisätietoja: Riitta Savolainen (09) 1734 3259, rakenne.tilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds


Päivitetty 03.07.2009

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Teollisuuden alue- ja toimialatilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-4747. 2008, Ennakkotietoja teollisuudesta 2008 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/atoi/2008/atoi_2008_2009-07-03_kat_001_fi.html