Etusivu > Tilastot > Teollisuuden alue- ja toimialatilasto > 2008 > Teollisuus toimialoittain ja alueittain 2008

Teollisuus toimialoittain ja alueittain 2008

Palkatun henkilöstön määrä pysyi teollisuudessa lähes edellisvuoden tasolla

Palkatun henkilöstön määrä teollisuudessa (C) oli yli 370 000 henkilöä vuonna 2008, henkilöstömäärän pysyessä lähes edellisvuoden tasolla. Henkilöstömäärä supistui 0,4 prosenttia vuotta aiemmasta. Kaivostoiminnassa ja louhinnassa (B) palkatun henkilöstön määrä oli noin 4 600 henkilöä. Lisäystä edellisvuoteen verrattuna oli yli 13 prosenttia. Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollossa (D) palkatun henkilöstön määrä väheni lähes 2 prosenttia. Alalla työskenteli reilut 12 000 henkilöä vuonna 2008. Vesihuolto (36) työllisti yli 2 000 henkilöä. Palkatun henkilöstön määrä pieneni alalla yli 9 prosenttia vuotta aiemmasta.

Palkatun henkilöstön määrä lisääntyi kone- ja metallituoteteollisuudessa vajaat 3 prosenttia, sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa 2,5 prosenttia sekä kemianteollisuudessa yli prosentin. Kaikissa muissa teollisuuden pääryhmissä palkatun henkilöstön määrä pieneni. Eniten henkilöstön määrä supistui metsäteollisuudessa, runsaat 5 prosenttia sekä tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuudessa reilut 6 prosenttia. Myös metallien jalostuksessa henkilöstön määrä väheni runsaat 3 prosenttia ja elintarviketeollisuudessa vajaat 2 prosenttia. Painamisessa ja tallenteiden jäljentämisessä henkilöstön määrä supistui reilut 3 prosenttia. Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistuksessa palkatun henkilöstön määrä pysyi edellisvuoden tasolla.

Palkatun henkilöstön määrä kaivostoiminnassa, teollisuudessa, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollossa sekä vesihuollossa vuosina 2007 ja 2008 lkm (1000 henkilöä)

Palkattuun henkilöstöön luetaan kaikki henkilöt, jotka työskentelevät toimipaikassa tai toimipaikan lukuun. Tilastovuonna 2008 uudistettiin henkilöstön lukumäärän laskentatapa. Henkilöstön lukumäärä saadaan teollisuuden alue- ja toimialatilastoon nyt kokonaan yritysrekisteristä ja se noudattaa yritysrekisterin vuositilastossa määriteltyä kokovuosityöllisen määritelmää. Palkattu henkilöstö on muunnettu kokovuosityöllisiksi siten, että esimerkiksi puolipäiväinen työntekijä vastaa puolta henkilöä ja kaksi puolivuotista työntekijää vastaa yhtä kokovuosityöllistä.

Tuotannon jalostusarvo supistui teollisuudessa vajaat 11 prosenttia

Teollisuuden (C) jalostusarvo supistui vajaat 11 prosenttia yltäen 31,9 miljardiin euroon vuonna 2008. Kaivostoiminnassa ja louhinnassa jalostusarvo sen sijaan lisääntyi vajaat 9 prosenttia. Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollossa jalostusarvo pieneni 2 prosenttia edellisvuodesta. Vesihuollossa jalostusarvo laski myös vajaat 4 prosenttia.

Teollisuuden jalostusarvo laski lähes kaikilla teollisuuden päätoimialoilla. Eniten jalostusarvo väheni metsäteollisuudessa yli 23 prosenttia, metallien jalostuksessa runsaat 21 prosenttia, sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa lähes 21 prosenttia sekä kemianteollisuudessa reilut 9 prosenttia. Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuuden jalostusarvo pieneni 4 prosenttia. Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistuksessa jalostusarvo supistui myös vajaat 3 prosenttia sekä painamisessa ja tallenteiden jäljentämisessä reilun prosentin. Kone- ja metallituoteteollisuudessa tuotannon arvo sen sijaan kasvoi yli 5 prosenttia ja elintarviketeollisuudessa yli 2 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna.

Jalostusarvon muutos kaivostoiminnassa, teollisuudessa, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollossa sekä vesihuollossa vuodesta 2007 vuoteen 2008, prosenttia

Jalostusarvo mittaa toimipaikan varsinaisessa tuotantotoiminnassa eri tuotannontekijöiden tuottamaa yhteenlaskettua arvonlisäystä. Jalostusarvo lasketaan tuotantotoiminnasta saatujen tuottojen ja toiminnasta aiheutuneiden kustannusten erotuksena. Tuottoihin sisältyy myös toimipaikan toimitukset yrityksen toisille toimipaikoille ja kustannuksiin hankinnat yrityksen toisilta toimipaikoilta. Määritelmän mukaan kustannuksiin ei sisällytetä toimipaikan työvoimasta aiheutuvia kustannuksia.

Investoinnit vähenivät teollisuudessa yli 10 prosenttia

Käyttöomaisuuden investoinnit vähenivät teollisuudessa yli 10 prosenttia vuonna 2008. Kaivostoiminnassa ja louhinnassa investoinnit sen sijaan lisääntyivät merkittävästi vuoteen 2007 verrattuna, yli 104 prosenttia. Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollossa investoinnit käyttöomaisuuteen kasvoivat yli 28 prosenttia. Veden otossa, puhdistuksessa ja jakelussa investoinnit kohosivat myös reippaasti, 42,5 prosenttia. Teollisuuden yhteenlasketut investoinnit käyttöomaisuuteen olivat noin 3,4 miljardia euroa.

Teollisuudessa investoinnit olivat merkittävästi edellisvuotta pienemmät kemianteollisuudessa, vähennystä oli runsaat 58 prosenttia. Painamisessa ja tallenteiden jäljentämisessä investoinnit supistuivat lähes 3 prosenttia. Kaikissa muissa teollisuuden pääryhmissä investoinnit lisääntyivät. Käyttöomaisuuden investoinnit lisääntyivät merkittävästi metallien jalostuksessa, 32 prosenttia, kone- ja metallituoteteollisuudessa runsaat 23 prosenttia, muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistuksessa lähes 22 prosenttia ja metsäteollisuudessa runsaat 10 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. Elintarviketeollisuudessa investoinnit kasvoivat myös reilut 8 prosenttia sekä tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuudessa runsaat 2 prosenttia. Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa investoinnit lisääntyivät vajaat 2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Investoinnit yhteensä kaivostoiminnassa, teollisuudessa, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollossa sekä vesihuollossa vuosina 2007 ja 2008 (milj. euroa)

Käyttöomaisuuden investoinnit käsittävät aineellisen käyttöomaisuuden hankinnat ja perusparannukset, joista on vähennetty käyttöomaisuuden myynnit. Aineelliseen käyttöomaisuuteen kuuluvat koneet, kalusto ja kuljetusvälineet, rakennukset ja rakennelmat, maa- ja vesialueet sekä muu aineellinen käyttöomaisuus. Muuhun aineelliseen käyttöomaisuuteen sisältyvät sora-, malmi-, turve- yms. luonnonvarat ja aineelliset oikeudet. Käyttöomaisuuden investoinnit käsittävät myös rakennusten ja rakennelmien ennakkomaksujen lisäykset, joista on vähennetty ennakkomaksujen vähennykset. Ennakkomaksuja koneisiin ja laitteisiin ei sen sijaan sisällytetä käyttöomaisuuden investointeihin.

Itä-Uusimaa oli teollistunein maakunta vuonna 2008

Teollistunein maakunta oli edelleen Itä-Uusimaa, jossa jalostusarvon kertymä asukasta kohti oli 16 326 euroa. Pohjanmaalla jalostusarvoa kertyi asukasta kohti 10 424 euroa ja Varsinais-Suomessa 9 079 euroa. Vähiten jalostusarvoa asukasta kohti kertyi Ahvenanmaan maakunnassa, 2 712 euroa. Koko maan keskiarvo koko teollisuuden (pl. viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito) jalostusarvon kertymässä asukasta kohti oli 6 752 euroa vuonna 2008.

Maakunnan jalostusarvo jaettuna maakunnan asukasluvulla kaivostoiminnassa, teollisuudessa, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollossa sekä vesihuollossa yhteensä vuonna 2008 (euroa/asukas)

Loviisan seutukunta tuottavuusvertailun kärjessä vuonna 2008

Kuviossa näkyy työn tuottavuus koko teollisuudessa (pl. viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito) jalostusarvo/henkilöstö yhteensä seutukunnittain (20 tuottavinta) vuonna 2008. Tuottavuuden tasoa seutukunnassa selittää eniten toimiala. Tuottavuusvertailun kärjessä oli Loviisan seutukunta (256 794), jonka tärkein toimiala on sähköhuolto. Salon seutukunnassa suurin osa jalostusarvosta muodostuu toimialalla 26–27 eli elektroniikkatuotteiden valmistuksesta.

Kemianteollisuus on tärkein toimiala Porvoon seutukunnassa. Raahen seutukunnassa jalostuarvoa muodostuu eniten metallien jalostuksesta. Metsäteollisuus ja sähköhuolto ovat taas tärkeimmät toimialat Imatran seutukunnassa. Oulun seutukunnassa jalostusarvoa muodostuu elektroniikka- ja sähköteollisuudesta sekä metsäteollisuudesta. Koko maan jalostusarvo työntekijää kohden oli 89 640 euroa vuonna 2008, kun se vuotta aiemmin oli 99 119 euroa.

Tuottavuus kaivostoiminnassa, teollisuudessa, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollossa sekä vesihuollossa yhteensä seutukunnittain TOP 20 vuonna 2008 (1 000 euroa / työntekijä)

Työn tuottavuus toimialoittain vuonna 2008

Jalostusarvo / henkilöstö

Työn tuottavuutta mitattiin jakamalla jalostusarvo palkatun henkilöstön lukumäärällä. Työn tuottavuus oli vuonna 2008 keskimääräistä selvästi suurempaa sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollossa, 252 876 euroa. Työn tuottavuus pysyi alalla lähes edellisvuoden tasolla. Teollisuudessa (C) jalostusarvo palkattua henkilöä kohden oli 85 208 euroa tuottavuuden vähentyessä 10,5 prosenttia edellisvuodesta.

Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa työn tuottavuus (141 943) väheni selvästi, vajaat 23 prosenttia edellisvuodesta. Metallien jalostuksessa jalostusarvo palkattua henkilöä kohden oli 118 634 euroa tuottavuuden vähentyessä vajaat 19 prosenttia. Vesihuollossa työn tuottavuus sen sijaan lisääntyi yli 6 prosenttia vuotta aiemmasta. Metsäteollisuudessa työn tuottavuus pieneni lähes 19 prosenttia vuoteen 2007 verrattuna. Jalostusarvo jaettuna palkatun henkilöstön lukumäärällä oli keskimääräistä pienempää kone- ja metallituoteteollisuudessa, elintarviketeollisuudessa, painamisessa ja tallenteiden jäljentämisessä sekä tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa.

Jalostusarvo jaettuna palkatun henkilöstön lukumäärällä kaivostoiminnassa, teollisuudessa, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollossa sekä vesihuollossa vuonna 2008 (1000 euroa/henkilö)

Henkilöstökulujen osuus jalostusarvosta

Henkilöstökulujen osuus jalostusarvosta oli teollisuudessa (C) 58 prosenttia vuonna 2008. Suurimmat henkilöstökulujen osuudet jalostusarvosta olivat työvoimavaltaisilla aloilla kuten tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa, painamisessa ja tallenteiden jäljentämisessä sekä kone- ja metallituoteteollisuudessa. Metsäteollisuudessa henkilöstökulujen osuus (67 %) jalostusarvosta lisääntyi eniten, runsaat 14 prosenttiyksikköä edellisvuoteen verrattuna.

Henkilöstökulujen osuus jalostusarvosta oli keskimääräistä vähäisempää pääomaintensiivisillä toimialoilla kuten kemianteollisuudessa, 49 prosenttia. Metallien jalostuksessa henkilöstökulujen osuus (45 %) jalostusarvosta kasvoi yli 10 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa henkilöstökulujen osuus (43 %) jalostusarvosta lisääntyi 12 prosenttiyksikköä vuotta aiemmasta. Pienintä henkilöstökulujen osuus jalostusarvosta oli sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollossa, 23 prosenttia vuonna 2008.

Henkilöstökulujen osuus jalostusarvosta kaivostoiminnassa, teollisuudessa, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollossa sekä vesihuollossa vuonna 2008, prosenttia

Työvoimavaltaisilla toimialoilla tarkoitetaan toimialoja, joilla kiinteää pääomaa on vähän suhteessa työvoimakuluihin. Pääomavaltaisilla toimialoilla tarkoitetaan toimialoja, joilla kiinteää pääomaa on runsaasti suhteessa työvoimakuluihin.

Tuottavuus suuruusluokittain

Teollisuuden (C) suurten, vähintään 750 henkilöä työllistävien toimipaikkojen tuottavuus oli edelleen omaa luokkaansa vuonna 2008, mutta tuottavuus supistui reippaasti. Suurten toimipaikkojen tuottavuus pieneni lähes 24 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, kun henkilöstön määrä väheni yli 3 prosenttia. Näiden toimipaikkojen henkilöä kohden laskettu jalostusarvo oli 143 759 euroa, kun se minitoimipaikoissa eli alle 20 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa oli 70 519 euroa. Minitoimipaikkojen henkilöä kohden laskettu jalostusarvo kasvoi sen sijaan 5 prosenttia, kun henkilöstön väheni lähes prosentin.

500–749 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa tuottavuus kasvoi myös yli prosentin, kun henkilöstön määrä lisääntyi 20 prosenttia. 20–49 henkilön toimipaikoissa tuottavuus kohosi lähes 4 prosenttia, kun henkilöstön määrä kasvoi 0,5 prosenttia. 100–249 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa tuottavuus sen sijaan supistui vajaat 12 prosenttia ja henkilöstön määrä lisääntyi 3,5 prosenttia. 50–99 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa tuottavuus väheni myös 7 prosenttia, kun henkilöstön määrä pieneni lähes 4 prosenttia. 250–499 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa tuottavuus pieneni 3 prosenttia ja henkilöstön määrä väheni 6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Teollisuuden (C) toimipaikkojen tuottavuus suuruusluokittain vuosina 2007 ja 2008 (1 000 euroa / henkilö)

Kuviossa tuottavuus = jalostusarvo / palkattu henkilöstö

Suuret toimipaikat = vähintään 750 henkilöä työllistävät

Minitoimipaikat = alle 20 henkilöä työllistävät

Lähde: Teollisuuden alue- ja toimialatilasto 2008. Tilastokeskus

Lisätietoja: Riitta Savolainen (09) 1734 3259, rakenne.tilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

---

Päivitetty 04.03.2010