Etusivu > Tilastot > Teollisuuden alue- ja toimialatilasto > 2009 > 1. Ennakkotietoja teollisuudesta 2009

1. Ennakkotietoja teollisuudesta 2009

1.1. Henkilöstökulujen määrä väheni yli 9 prosenttia teollisuudessa

Palkat ja palkkiot, eläkekulut ja muut henkilösivukulut yhteensä teollisuudessa (C) olivat ennakkotietojen mukaan 16,7 mrd. euroa vuonna 2009. Henkilöstökulujen määrä väheni teollisuudessa yli 9 prosenttia edellisvuodesta. Kaivostoiminnassa ja louhinnassa (B) henkilöstökulujen määrä sen sijaan lisääntyi vajaat 13 prosenttia. Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollossa (D) henkilöstökulujen määrä kasvoi myös 4,5 prosenttia. Veden otossa, puhdistuksessa ja jakelussa (36) henkilöstökulujen määrä lisääntyi 5 prosenttia vuotta aiemmasta.

Henkilöstökulujen määrä kasvoi elintarviketeollisuudessa lähes 5 prosenttia. Kaikissa muissa teollisuuden pääryhmissä henkilöstökulujen määrä supistui. Eniten henkilöstökulujen määrä pieneni metallien jalostuksessa reilut 17 prosenttia, huonekalujen valmistuksessa vajaat 15 prosenttia, kone- ja metallituoteteollisuudessa yli 13 prosenttia, metsäteollisuudessa 13 prosenttia sekä tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuudessa yli 12 prosenttia.

Kuvio 1. Henkilöstökulujen muutos vuonna 2009*, %

* Vuoden 2009 tiedot vielä ennakolliset

Palkat ja palkkiot, eläkekulut ja muut henkilösivukulut = Henkilöstökulut sisältävät ennakonpidätyksen alaiset palkat ja niihin verrattavat kulut sekä välittömästi palkan perusteella määräytyvät kulut kuten sosiaaliturvamaksut, pakolliset ja vapaaehtoiset henkilövakuutusmaksut sekä eläkekulut. Muut vapaaehtoiset henkilöstökulut ovat liiketoiminnan muita kuluja.

1.2. Tuotannon jalostusarvo laski teollisuudessa runsaat 28 prosenttia

Teollisuuden (C) jalostusarvo laski ennakkotietojen mukaan 28,4 prosenttia ja oli 22,8 miljardia euroa vuonna 2009. Kaivostoiminnassa ja louhinnassa jalostusarvo supistui myös lähes 11 prosenttia. Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollossa jalostusarvo sen sijaan kasvoi vajaat 7 prosenttia vuonna 2009. Veden otossa, puhdistuksessa ja jakelussa jalostusarvo kasvoi myös lähes runsaat 16 prosenttia.

Teollisuuden jalostusarvo laski lähes kaikilla teollisuuden päätoimialoilla. Eniten jalostusarvo pieneni metallien jalostuksessa reilut 70 prosenttia, sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa yli 50 prosenttia, metsäteollisuudessa vajaat 25 prosenttia sekä kone-ja metallituoteteollisuudessa yli 24 prosenttia. Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuuden jalostusarvo väheni myös vajaat 17 prosenttia sekä painamisen ja tallenteiden jäljentämisen vajaat 13 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. Elintarviketeollisuuden tuotannon jalostusarvo sen sijaan kasvoi lähes 6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Kuvio 2. Jalostusarvo 2008–2009* (mrd. euroa)

* Vuoden 2009 tiedot vielä ennakolliset

Jalostusarvo mittaa toimipaikan varsinaisessa tuotantotoiminnassa eri tuotannontekijöiden tuottamaa yhteenlaskettua arvonlisäystä. Jalostusarvo lasketaan tuotantotoiminnasta saatujen tuottojen ja toiminnasta aiheutuneiden kustannusten erotuksena. Tuottoihin sisältyy myös toimipaikan toimitukset yrityksen toisille toimipaikoille ja kustannuksiin hankinnat yrityksen toisilta toimipaikoilta. Määritelmän mukaan kustannuksiin ei sisällytetä toimipaikan työvoimasta aiheutuvia kustannuksia.

1.3. Investoinnit vähenivät teollisuudessa yli 19 prosenttia

Käyttöomaisuuden investoinnit vähenivät ennakkotietojen mukaan teollisuudessa 19,3 prosenttia vuonna 2009. Kaivostoiminnassa ja louhinnassa investoinnit supistuivat merkittävästi vuoteen 2008 verrattuna, lähes 46 prosenttia. Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollossa investoinnit käyttöomaisuuteen sen sijaan kasvoivat vajaat 8 prosenttia. Veden otossa, puhdistuksessa ja jakelussa investoinnit kohosivat myös yli 10 prosenttia. Teollisuuden yhteenlasketut investoinnit käyttöomaisuuteen olivat noin 2,7 miljardia euroa.

Teollisuudessa investoinnit olivat merkittävästi edellisvuotta pienemmät tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuudessa, vähennystä oli yli 78 prosenttia. Metsäteollisuudessa investoinnit vähenivät lähes 67 prosenttia sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa lähes 40 prosenttia. Myös painamisessa ja tallenteiden jäljentämisessä investoinnit supistuivat yli 30 prosenttia ja elintarviketeollisuudessa runsaat 17 prosenttia. Käyttöomaisuuden investoinnit lisääntyivät sen sijaan kemianteollisuudessa vajaat 32 prosenttia ja metallien jalostuksessa lähes 21 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna.

Kuvio 3. Investoinnit yhteensä 2008–2009* (milj. euroa)

* Vuoden 2009 tiedot vielä ennakolliset

Käyttöomaisuuden investoinnit käsittävät aineellisen käyttöomaisuuden hankinnat ja perusparannukset, joista on vähennetty käyttöomaisuuden myynnit. Aineelliseen käyttöomaisuuteen kuuluvat koneet, kalusto ja kuljetusvälineet, rakennukset ja rakennelmat, maa- ja vesialueet sekä muu aineellinen käyttöomaisuus. Muuhun aineelliseen käyttöomaisuuteen sisältyvät sora-, malmi-, turve- yms. luonnonvarat ja aineelliset oikeudet. Käyttöomaisuuden investoinnit käsittävät myös rakennusten ja rakennelmien ennakkomaksujen lisäykset, joista on vähennetty ennakkomaksujen vähennykset. Ennakkomaksuja koneisiin ja laitteisiin ei sen sijaan sisällytetä käyttöomaisuuden investointeihin.

1.4. Itä-Uusimaa oli teollistunein maakunta vuonna 2009

Ennakkotietojen mukaan teollistunein maakunta oli Itä-Uusimaa, jossa jalostusarvon kertymä asukasta kohti oli 12 293 euroa. Pohjanmaan maakunnassa jalostusarvoa kertyi asukasta kohti 8 932 euroa ja Varsinais-Suomessa 6 100 euroa. Vähiten jalostusarvoa asukasta kohti kertyi Kainuun maakunnassa, 1 339 euroa. Koko maan keskiarvo teollisuuden jalostusarvon kertymässä asukasta kohti oli 4 284 euroa vuonna 2009.

Kuvio 4. Maakunnan jalostusarvo jaettuna maakunnan asukasluvulla teollisuudessa (C) 2009* (euroa)

* Vuoden 2009 tiedot vielä ennakolliset

Lähde: Teollisuuden alue- ja toimialatilasto 2009. Tilastokeskus

Lisätietoja: Riitta Savolainen (09) 1734 3259, rakenne.tilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

---

Päivitetty 23.09.2010