Etusivu > Tilastot > Avoimet työpaikat > 2006 > Avointen työpaikkojen tilaston laatuseloste

Avointen työpaikkojen tilaston laatuseloste

1. Tilastotietojen relevanssi

Avointen työpaikkojen tutkimus perustuu otostutkimukseen, jonka avulla saadaan neljännesvuosi- ja vuositietoja avoimista työpaikoista. Avoimena olevat työpaikat on luokiteltu osa-aikaisiin, määräaikaisiin ja vaikeasti täytettäviin. Koko maata koskevien tietojen lisäksi tietoja on saatavilla myös lääneittäin, toimialoittain ja työnantajasektorin mukaan.

Tutkimuksesta tuotettu avointen työpaikkojen aste on yksi Euroopan Unionin käyttämistä talousindikaattoreista (PEEI). Aineistosta toimitetaan myös EU:lle neljännesvuosittain sopimuksen mukainen tiedosto, josta EU laatii jäsenmaita koskevia tilastoja. Avointen työpaikkojen tutkimusta koskevat EU-asetukset ovat valmisteilla.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tutkimus suoritetaan otantatutkimuksena ja tutkimuksen perusjoukkoon kuuluvat Suomessa (ml. Ahvenanmaa) sijaitsevat toimipaikat. Toimipaikka on joko yksityisen yrityksen tai julkisen sektorin omistama, yhdessä paikassa sijaitseva ja pääasiassa yhdenlaisia tavaroita tai palveluja tuottava yksikkö. Tutkimuksessa ovat mukana kaikki toimialat.

Avoin työpaikka voi olla joko kokonaan uusi työpaikka tai jo olemassa oleva työpaikka, jolla ei ole hoitajaa. Lisäksi avoimiin työpaikkoihin lasketaan ne lähitulevaisuudessa vapautuvat työpaikat, jotka työnantaja on ilmoittanut avoimiksi. Avoin työpaikka on täytettävä kolmen kuukauden kuluessa, paikka on oltava haettavissa myös toimipaikan ulkopuolisille ja työnantajan on pitänyt toimia aktiivisesti sopivan työntekijän löytämiseksi. Aktiivisia toimenpiteitä ovat mm. avoimen työpaikan ilmoittaminen työvoimatoimistoon, internet- ja lehti-ilmoittelu sekä kontaktiverkostojen käyttö.

Toimipaikan avoimiin työpaikkoihin ei lasketa sellaisia työpaikkoja, joihin otetaan palkaton harjoittelija tai esimerkiksi ulkopuolinen alihankkija tai urakoitsija. Avoimia työpaikkoja eivät myöskään ole ne työpaikat, jotka täytetään palkalliselta tai palkattomalta vapaalta palaavalla työntekijällä. Myöskään lyhytaikaisia alle kuukauden kestäviä sijaisuuksia ei lasketa toimipaikan avoimiin työpaikkoihin.

Tutkimuksen avulla kerättävien tietojen viiteajankohta on kunkin vuosineljänneksen viimeisen kuukauden ensimmäinen kalenteripäivä. Näin ollen tutkimuksen avulla saadaan tilannekatsaus työmarkkinoiden avoimista työpaikoista neljästi vuodessa viitepäivien ollessa maaliskuun, kesäkuun, syyskuun ja joulukuun ensimmäinen päivä.

Toimipaikoista kerättäviä tietoja ovat toimipaikan omistusmuoto ja henkilöstömäärä sekä avointen työpaikkojen lukumäärä viiteajankohtana. Avoimena olevista työpaikoista tiedustellaan laadullisia ominaisuuksia kuten osa-aikaisuutta ja määräaikaisuutta. Lisäksi tiedustellaan, kuinka moni avoimista työpaikoista on vailla hoitajaa ja kuinka moni näistä vailla hoitajaa olevista työpaikoista aiotaan täyttää vasta myöhemmin. Työvoimapulan selvittämiseksi kysytään myös, kuinka monen viiteajankohtana avoimena olleen työpaikan täyttämisessä toimipaikalla on ollut vaikeuksia. Vuodesta 2004 alkaen on kerätty myös tietoa avointen työpaikkojen ammateista.

Otoksen poiminnassa kehikkona on Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri. Se sisältää noin 140 000 aktiivista toimipaikkaa, joissa henkilötyövuosina mitattu palkansaajien lukumäärä on vähintään yksi. Kehikosta on rajattu pois puolustusvoimien toimipaikat.

Otoskoko on noin 10 000 toimipaikkaa vuodessa jakautuen tasaisesti eri vuosineljänneksille. Otantamenetelmä on ositettu satunnaisotanta ja ositusmuuttujina käytetään toimipaikan kokoa sekä alueellista sijaintia. Ositekoot kiintiöidään Bankierin allokointimenetelmän avulla. Kiintiöinnissä hyödynnetään toimipaikkojen liikevaihdon hajonnan suuruutta sekä yhteenlaskettua henkilöstömäärää kussakin ositteessa.

Henkilöstömäärältään yli sadan hengen toimipaikat on jaettu eri vuosineljänneksille siten, että ne kaikki tulevat mukaan tutkimukseen kerran vuodessa. Henkilöstömäärältään pienempien toimipaikkojen osalta käytetään rotatoivaa paneeliasetelmaa, jossa osa edellisen vuoden toimipaikoista vapautetaan. Yksittäinen alle 100 hengen toimipaikka voi olla mukana tutkimuksessa yhtäjaksoisesti enintään kolme kertaa vuoden välein, minkä jälkeen se korvataan uudella kohteella.

Tiedot kunakin vuosineljänneksenä otokseen kuuluvasta noin 2500 otostoimipaikasta kerätään puhelimitse Tilastokeskuksen puhelinhaastatteluyksikössä (CATI-keskuksessa). Vuoden 2006 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen on tutkimuskohteille annettu myös mahdollisuus vastata haastatteluun Internetissä web-lomakkeen avulla. Vuonna 2006 web-lomakkeella haastateltuja oli noin 20 prosenttia kaikista tutkimuskohteista.

Toimipaikasta pyritään haastattelemaan henkilöä, joka tietää parhaiten kyseisen toimipaikan rekrytoinneista. Henkilöstömäärältään pienissä toimipaikoissa kyseinen henkilö on useimmiten yrittäjä/johtaja. Suurissa toimipaikoissa otetaan yleensä yhteyttä johonkin henkilöstöhallinnon työntekijään. Haastattelu on kestoltaan lyhyt. Saman haastattelun yhteydessä kerätään tiedot myös työministeriön Tilastokeskuksella teettämään Työvoimapalvelut-tutkimukseen.

Otos painotetaan siten, että estimoidut tulokset kuvaavat koko Suomen avointen työpaikkojen lukumäärää kunakin viiteajankohtana. Otoksen avulla estimoidaan avointen työpaikkojen kokonaislukumäärät sekä työpaikkojen määrään suhteutetut työpaikkojen avoinnaolemisen astetta kuvaavat suhdeluvut. Lukuja estimoidaan myös alueen, yrityskoon ja toimialan mukaan.

Vuosiaineisto saadaan yhdistämällä neljännesvuosiaineistot, mutta havaintojen painotus lasketaan uudestaan. Tämän vuoksi vuositilasto ei ole neljännesvuositilastojen suora keskiarvo.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Saadut tulokset sisältävät otannasta johtuvaa satunnaisvaihtelua. Tätä otannasta aiheutuvaa epätarkkuutta arvioidaan estimaattien keskivirheiden avulla. Tärkeimmille tulosluvulle lasketaan 95 prosentin luottamusväli, jolla estimoitavan ominaisuuden todellinen arvo sijaitsee 95 prosentin todennäköisyydellä.

Mahdollista vastauskadosta tai otoskehikon yli- tai alipeitosta johtuvaa harhaa pyritään eliminoimaan kehittämällä painotus- ja estimointimenetelmiä sekä päivittämällä käytettyä otoskehikkoa säännöllisesti. Myös kerätyn aineiston editointivaiheessa tehdään joitakin laadunparannustoimenpiteitä.

Esitettävät tulokset eivät ole kausitasoitettuja. Avointen työpaikkojen lukumäärässä on kuitenkin havaittavissa vuodenajasta johtuvaa vaihtelua, minkä vuoksi tehtäessä johtopäätöksiä avointen työpaikkojen muutostrendistä on syytä verrata peräkkäisten vuosien vastaavien neljännesten estimaatteja toisiinsa.

Taulukko 1. Avointen työpaikkojen neljännesvuosiestimaattien tarkkuus erilaisten taustatekijöiden mukaisissa ryhmissä. Vuoden 2007 2. neljännes.

	Estimaatti	95 %:n luottamusväli	Keskivirhe	Suhteellinen keskivirhe (%)
AVOIMET TYÖPAIKAT YHTEENSÄ	55300	±6500	3300	6,0
TYÖNANTAJA-SEKTORI
Yksityinen yritys	34900	±5500	2800	8,0
Kunta tai kuntayhtymä	15200	±3300	1700	11,2
Valtio	2000	±1400	700	35,0
Järjestö, yhdistys tai säätiö	2000	±1000	500	25,0
HENKILÖSTÖMÄÄRÄ
Alle 5	12300	±4100	2100	17,1
5 - 10	8800	±2200	1100	12,5
11 - 99	26700	±4100	2100	7,9
Vähintään 100	7500	±1600	800	10,7
LÄÄNI
Uusimaa	19100	±4300	2200	11,5
Etelä-Suomi (pl. Uusimaa)	7600	±2000	1000	13,2
Länsi-Suomi	18700	±3900	2000	10,7
Itä-Suomi	4400	±1400	700	15,9
Oulu+Lappi	5500	±1400	700	12,7
TOIMIALA, TOL2002
A - B	400	±200	100	25,0
C - E	7000	±2000	1000	14,3
F	5100	±2200	1100	21,6
G - I	12800	±3700	1900	14,8
J - K	9800	±2700	1400	14,3
L - O, Q	20300	±3900	2000	9,9

Taulukko2. Avointen työpaikkojen vuosiestimaattien tarkkuus erilaisten taustatekijöiden mukaisissa ryhmissä. Vuosi 2006.

	Estimaatti	95%-luottamusväli	Keskivirhe	Suhteellinen keskivirhe (%)
AVOIMET TYÖPAIKAT	50500	±2700	1400	2,8
TYÖNANTAJA
Yksityinen yritys	34800	±2400	1200	3,5
Kunta tai kuntayhtymä	10600	±1200	600	5,7
Valtio	1100	±200	100	10,6
Järjestö, yhdistys tai säätiö	2600	±1000	500	18,1
HENKILÖSTÖMÄÄRÄ
Alle 5	9100	±1800	900	10
5 - 10	9200	±1200	600	6,9
11 - 99	21100	±1600	800	3,7
Vähintään 100	11100	±800	400	3,6
LÄÄNI
Uusimaa	17400	±1800	900	5,3
Etelä-Suomi (pl. Uusimaa)	6400	±1000	500	8
Länsi-Suomi	17100	±1600	800	4,6
Itä-Suomi	4200	±600	300	7,9
Oulu+Lappi	5400	±800	400	8
TOIMIALA
A - B	600	±400	200	28,9
C - E	9800	±1200	600	5,8
F	4200	±1000	500	11,4
G - I	11500	±1400	700	6
J - K	8100	±1200	600	7,6
L - O, Q	16200	±1800	900	5,3

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Avointen työpaikkojen tilaston tuloksia julkaistaan neljännesvuosittain. Julkaistavat tiedot ovat lopullisia. Tiedot julkaistaan noin kahden kuukauden kuluttua kyseisen vuosineljänneksen päättymisestä.

Vuositilastot julkaistaan viimeisen neljänneksen yhteydessä.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Avointen työpaikkojen tilaston tulokset julkaistaan Suomen virallisen tilaston Työmarkkinat -sarjassa paperijulkaisuna.

Avointen työpaikkojen tutkimusaineistoa ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle (Tilastolaki 280/2004). Aineiston luovuttaminen on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistetiedot poistettuna tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten. Avointen työpaikkojen tutkimuksen tiedot suojataan Tilastokeskuksen tietosuojaohjeessa määritellyn suojausluokan mukaan.

http://tilastokeskus.fi/meta/rekisteriselosteet/rekisteriseloste_avointentyopaikkojentutkimus.html

Tietopalvelu tyovoimatutkimus@tilastokeskus.fi ja puh. (09) 1734 2030.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Avointen työpaikkojen tutkimusta on tehty vuoden 2002 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen. Tilasto on vertailukelpoinen alkaen vuodesta 2003.

Vuonna 2006 tiedonantajille annettiin mahdollisuus vastata tutkimukseen puhelinhaastattelun rinnalla myös web-lomakkeella. Tehdyn menetelmävertailututkimuksen perusteella tilaston aikasarjat ovat vertailukelpoisia tiedonkeruun uudistuksesta huolimatta.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Myös työministeriö julkaisee avointen työpaikkojen tilastoa. Työministeriön ja Tilastokeskuksen tilastojen avointen työpaikkojen lukumäärät eivät ole vertailukelpoisia. Keskeinen ero tilastojen välillä on, että työministeriön työnvälitystilastoon sisältyvät vain ne avoimet työpaikat, jotka työnantajat ovat ilmoittaneet työvoimatoimistoihin, kun taas Tilastokeskuksen luvut perustuvat otantatutkimukseen ja kattavat sekä työvoimatoimistoihin ilmoitetut että ilmoittamatta jätetyt avoimet työpaikat. Tilastokeskuksenkaan luvut eivät ole täysin kattavia. Tutkimus ei kata maanpuolustuksen eikä yksityisten työnantajakotitalouksien avoimia työpaikkoja yritys- ja toimipaikkarekisterin rakenteesta ja tiedonkeruumenetelmästä johtuen. Lisäksi toimipaikan palkansaajien lukumäärälle asetettu yhden henkilötyövuoden kriteeri ja lyhytaikaisten sijaisuuksien jättäminen pois johtavat siihen, että osa avoimista työpaikoista voi olla ilmoitettu työvoimatoimistoihin, mutta ei sisälly edes periaatteessa Tilastokeskuksen tutkimukseen.

---

Päivitetty 21.9.2007