Etusivu > Tilastot > Tuotannon ja työllisyyden aluetilit > 2003 > Talouskasvun painopiste Pohjois- ja Itä-Suomessa vuonna 2003

Julkaistu: 19.4.2005

Talouskasvun painopiste Pohjois- ja Itä-Suomessa vuonna 2003

Suomen kansantalous kasvoi vuonna 2003 hitaasti, perushintaisen tuotannon kasvu oli alle 2 prosenttia. Hitaan kasvun vetureina toimivat Pohjois- ja Itä-Suomen suuralueet, joissa kasvuvauhti oli kaksinkertainen koko maahan verrattuna. Heikointa kehitys oli Etelä-Suomen suuralueella. Maakunnista parhaiten menestyi Keski-Pohjanmaa. Kasvun hidastuminen ja sen siirtyminen aiemmin hyvin menestyviltä alueilta muualle Suomeen on hieman tasoittanut alueellisia tuotantoeroja, ilmenee Tilastokeskuksen aluetilinpidosta.

Pohjois- ja Itä-Suomen suuralueilla päätoimialoista teollisuus sekä palvelut menestyivät hyvin. Etelä- ja Länsi-Suomessa sen sijaan teollisuus polki paikallaan palvelujen vastatessa kasvusta. Ainoastaan Pohjois-Suomessa maa- ja metsätalous kasvoivat. Ahvenanmaan maakunnassa palvelut menestyivät hyvin.

Maakunnista Keski-Pohjanmaa menestyi tuotannoltaan parhaiten vuonna 2003. Nopeaan kasvuun ylsivät myös Itä-Uusimaa, Pohjois-Karjala ja Päijät-Häme. Kun koko Suomen perushintainen arvonlisäys kasvoi vajaat 2 prosenttia, niin Keski-Pohjanmaalla päästin yli 10 prosenttiin ja muissa menestyneissä maakunnissa 5 - 7 prosenttiin. Keski-Pohjanmaalla kasvu on ollut vahvinta teollisuudessa, energia- ja vesihuollossa sekä tukku- ja vähittäiskaupassa. Pohjois-Karjalassa kasvun eväät löytyivät teollisuudesta ja metsätaloudesta. Kokonaisuudessa kasvuerot olivat maakuntien välillä suhteellisen suuria.

Parhaiten menestyneet seutukunnat sijaitsevat rannikolla. Kokkolan seudun menestyksen lähteenä ovat olleet teollisuus, kauppa ja liikenne. Loviisan seudun kasvu syntyi energiatoimialalta, ja Tammisaaren seudulla energian tuotannon lisäksi teollisuudesta ja liikenteestä. Myös Joensuun, Raahen, Riihimäen ja Lahden seutujen taloudellinen kasvu oli ripeää. Aiemmista menestyjistä kärkijoukkoon ovat selviytyneet myös Tampereen ja Oulun seudut. Muista suuremmista seutukunnista Rovaniemen, Mikkelin ja Hämeenlinnan seudut ovat menestyneet keskimääräistä paremmin. Jyväskylän seudun kasvu on pysytellyt maan keskimääräisellä tasolla. Sen sijaan Helsingin ja Turun seudut ovat jääneet koko maan kasvun alapuolelle.

Arvonlisäys henkeä kohden seutukunnittain 2003*

Tilastojulkistukseen liittyvä tiedote.

Lähde: Aluetilinpito 1975-2003*. Tuotannon ja työllisyyden aluetilit. Tilastokeskus

Lisätietoja: Mikko Koutaniemi (09) 1734 2646, aluetilinpito@tilastokeskus.fi

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

• Tietokantataulukot ja niiden muuttujat
• Arkistoidut taulukot

Liitetaulukot

• Aluetilinpidon taloustoimet suuralueittain, maakunnittain ja seutukunnittain 1975-2003* (Excel) (19.4.2005)
• Maakuntien toimialoittaiset tilit 1975-2003* (Excel) (19.4.2005)

Kartat

• Arvonlisäys henkilöä kohden maakunnittain 2003* (19.4.2005)
• Arvonlisäys henkilöä kohden seutukunnittain 2003* (19.4.2005)
• Kiinteän pääoman bruttomuodostus henkilöä kohden maakunnittain, vuosien 1999-2003* summa, vuoden 2000 hinnoin (19.4.2005)

Luokitukset

• Aluetilinpidon toimialaluokitus 2003 (19.4.2005)

---

Päivitetty 19.4.2005