Tämä tilasto on lakkautettu.
Tilastotietoa tästä aiheesta julkaistaan toisen tilaston yhteydessä.
Julkaistu: 4.10.2006
BKT:n taso korkein Uudenmaan maakunnassa 2004
Uudenmaan, Ahvenanmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnissa bruttokansantuote henkeä kohden oli maan keskiarvoa korkeampi vuonna 2004. Maan keskiarvon ollessa 29 061 euroa päästiin Uudellamaalla reiluun 39 000, Ahvenanmaalla reiluun 37 000 ja Itä-Uudellamaalla 29 500 euroon henkeä kohden. Matalimman BKT:n maakuntiin verrattuna Uudenmaan tuotanto henkeä kohden oli lähes kaksinkertainen. Tiedot perustuvat uudistetun kansantalouden tilinpidon mukaisiin aluetilinpidon tietoihin.
Bruttokansantuote henkeä kohden maakunnittain 2004* käyvin hinnoin, euroa
Aluetilinpidossa tuotetukipalkkiot ja -verot on aiemmin laskettu perushintaisen arvonlisäyksen suhteessa, jolloin markkinahintaisen arvonlisäyksen alueellinen jakauma on vastannut perushintaisen arvonlisäyksen jakaumaa. Uudessa menetelmässä tuotetukipalkkiot ja -verot on laskettu vuodelle 2002 tasapainotettujen maakunnittaisten tarjonta- ja käyttötaulujen kautta. Tätä paaluvuoden tietoa on ketjutettu aikasarjassa eteen ja taakse päin alueellisen arvonlisäyksen avulla ja saatu tulos on sovitettu kansantalouden tilinpidon lukuihin. Uusi menetelmä antaa aiempaa paremman kuvan BKT:n alueellisesta jakaumasta.
Nyt käyttöön otettu laskentatapa tasoittaa hieman alueiden välisiä bruttokansantuotteen eroja. Uudenmaan osalta BKT:n taso laskee prosentin verran. Kainuun BKT nousee noin 2 prosenttia, Etelä-Savon noin 3 prosenttia ja Etelä-Pohjanmaallakin 1990-lopulta lähtien 0,5 prosenttia tai hieman enemmän.
Menetelmäuudistuksen vaikutus BKT:n nimellistasoon maakunnittain 1995-2004* käyvin hinnoin, prosenttia
1995 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999 | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004* | |
01 Uusimaa | -0,9 | -1,0 | -1,0 | -1,0 | -1,0 | -1,0 | -0,9 | -0,9 | -1,0 | -1,0 |
20 Itä-Uusimaa | 2,9 | 2,9 | 3,2 | 3,1 | 3,2 | 3,0 | 2,9 | 3,0 | 3,1 | 3,1 |
02 Varsinais- Suomi | -1,9 | -1,8 | -1,8 | -1,7 | -1,7 | -1,6 | -1,6 | -1,6 | -1,6 | -1,6 |
04 Satakunta | 0,5 | 0,5 | 0,6 | 0,6 | 0,6 | 0,6 | 0,6 | 0,6 | 0,6 | 0,6 |
05 Kanta-Häme | 1,7 | 1,9 | 2,2 | 2,3 | 2,4 | 2,2 | 2,2 | 2,2 | 2,4 | 2,3 |
06 Pirkanmaa | -0,1 | -0,2 | -0,2 | -0,2 | -0,2 | -0,2 | -0,2 | -0,2 | -0,2 | -0,2 |
07 Päijät-Häme | 0,9 | 0,9 | 1,0 | 1,0 | 1,0 | 1,0 | 1,0 | 1,0 | 1,0 | 1,0 |
08 Kymenlaakso | 1,2 | 1,2 | 1,3 | 1,3 | 1,3 | 1,2 | 1,2 | 1,2 | 1,3 | 1,2 |
09 Etelä-Karjala | -0,2 | -0,2 | -0,2 | -0,2 | -0,2 | -0,2 | -0,2 | -0,2 | -0,3 | -0,2 |
10 Etelä-Savo | 3,1 | 3,2 | 3,3 | 3,3 | 3,4 | 3,2 | 3,1 | 3,2 | 3,3 | 3,2 |
11 Pohjois-Savo | 0,9 | 1,0 | 1,1 | 1,2 | 1,3 | 1,2 | 1,1 | 1,2 | 1,2 | 1,2 |
12 Pohjois-Karjala | 2,1 | 2,2 | 2,4 | 2,3 | 2,4 | 2,3 | 2,2 | 2,2 | 2,3 | 2,3 |
13 Keski-Suomi | 0,7 | 0,7 | 0,7 | 0,7 | 0,7 | 0,7 | 0,7 | 0,7 | 0,7 | 0,7 |
14 Etelä-Pohjanmaa | -1,0 | -0,3 | 0,1 | 0,5 | 0,7 | 0,5 | 0,5 | 0,6 | 0,8 | 0,7 |
15 Pohjanmaa | -0,6 | -0,6 | -0,5 | -0,5 | -0,4 | -0,4 | -0,4 | -0,4 | -0,4 | -0,4 |
16 Keski-Pohjanmaa | 1,7 | 1,9 | 2,2 | 2,4 | 2,5 | 2,3 | 2,2 | 2,4 | 2,5 | 2,4 |
17 Pohjois-Pohjanmaa | -0,6 | -0,6 | -0,6 | -0,6 | -0,5 | -0,5 | -0,5 | -0,5 | -0,5 | -0,5 |
18 Kainuu | 2,2 | 2,2 | 2,2 | 2,2 | 2,2 | 2,1 | 2,0 | 2,1 | 2,2 | 2,1 |
19 Lappi | 2,0 | 2,0 | 2,0 | 1,9 | 2,0 | 1,9 | 1,8 | 1,9 | 1,9 | 1,9 |
21 Ahvenanmaa | 1,2 | 1,5 | 1,5 | 1,4 | 1,4 | 1,4 | 1,3 | 1,3 | 1,4 | 1,3 |
Lähde: Aluetilinpito 1975-2004* 4.10.2006. Tilastokeskus
Lisätietoja: Mikko Koutaniemi (09) 1734 2646, Erkki Niemi (09) 1734 3313, aluetilinpito@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
Päivitetty 4.10.2006
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Tuotannon ja työllisyyden aluetilit [verkkojulkaisu].
2004. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/atutyo/2004/atutyo_2004_2006-10-04_tie_002.html