Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 11.12.2018

Uusiutuvan energian käyttö jatkoi kasvuaan vuonna 2017

Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,35 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2017, mikä vastasi prosentin laskua edellisvuoteen verrattuna. Sähköä käytettiin 85 terawattituntia (TWh), mikä oli edellisvuoden tasolla. Uusiutuvilla energialähteillä katettiin 37 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta ja ennakkotietojen mukaan yli 40 prosenttia loppukäytöstä. Niiden käyttö kasvoi 6 prosenttia nousten uudelle ennätystasolle. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen kulutus väheni 6 prosenttia.

Energian kokonaiskulutus 1990–2017

Energian kokonaiskulutus 1990–2017

Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta oli 37 prosenttia vuonna 2017. Vielä vuonna 1990 sen osuus oli vain 18 prosenttia, minkä jälkeen se on kasvanut tasaisesti kasvun ollen 2010-luvulla vielä selkeästi aiempaa nopeampaa. Verrattuna vuoteen 2016 uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta nousi 3 prosenttiyksikköä.

EU:n tavoitteet uusiutuvalle energialle määritellään suhteessa energian kokonaisloppukulutukseen. Tällä tavoin laskettuna uusiutuvien energianlähteiden osuus Suomessa nousi Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan yli 40 prosenttiin vuonna 2017. Suomi saavutti uusiutuvan energian osuuden tavoitteensa, 38 prosenttia energian kokonaisloppukulutuksesta vuonna 2020, ensimmäisen kerran vuonna 2014. Uusiutuvan energian osuus loppukäytöstä on toiseksi suurinta EU-maiden joukossa.

Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen osuus energian kokonaiskulutuksesta vuonna 2017 laski 2 prosenttiyksiköllä ollen yhteensä 40 prosenttia. Energiasektorin kasvihuonekaasupäästöt laskivat fossiilisten ja turpeen käytön vähentymisen seurauksena. Ydinenergialla katettiin energian kokonaiskulutuksesta 17 prosenttia ja muilla energialähteillä 6 prosenttia.

Merkittävin energialähde oli puupolttoaineet, joiden käyttö lisääntyi 3 prosenttia ja osuus energian kokonaiskulutuksesta oli 27 prosenttia. Erityisesti metsäteollisuuden käyttämien jäteliemien kulutus kasvoi lisääntyneen sellun tuotannon myötä. Energialähteistä toiseksi eniten käytettiin öljyä, 23 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Öljyn kulutus laski edellisvuodesta parilla prosentilla. Hiilen kulutus laski 8 prosenttia ja maakaasun 9 prosenttia. Energiaturpeen kulutus laski 5 prosenttia.

Energian kokonaiskulutus 2016–2017, terajoulea

  2016 2017 Muutos-%
Puupolttoaineet 350 068 362 314 3
Öljy 316 076 308 412 -2
Ydinenergia 243 056 235 352 -3
Hiili 126 495 114 511 -8
Maakaasu 72 189 65 986 -9
Turve 56 336 53 725 -5
Sähkön nettotuonti 68 222 73 532 8
Vesivoima 56 283 52 597 -7
Tuulivoima 11 045 17 263 56
Muut 60 287 64 174 6
Yhteensä 1 360 057 1 347 867 -1

Vuonna 2017 Suomessa tuotettiin sähköä 65 TWh eli 2 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Koska sähkön kulutus ei laskenut, vähentynyt tuotanto katettiin sähkön nettotuonnilla, joka lisääntyi 8 prosenttia. Uusiutuvien energialähteiden osuus sähkön tuotannosta nousi 2 prosenttiyksiköllä 47 prosenttiin. Vesitilanteesta riippuvainen vesivoiman tuotanto laski 7 prosenttia, mutta sitä kompensoi tuulivoima, jonka tuotanto nousi 56 prosenttia. Vielä enemmän nousi aurinkovoiman tuotanto – peräti 128 prosenttia. Vesivoiman osuus tuotannosta oli 22, tuulivoiman 7 ja aurinkovoiman vain 0,1 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotannolla katettiin 32 prosenttia tuotannosta ja ainoastaan sähköä tuottavalla lauhdevoimalla 5 prosenttia. Fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella tuotetun sähkön osuus kokonaistuotannosta oli yhteensä 19 prosenttia, jossa laskua oli 11 prosenttia. Ydinvoiman osuus sähkön tuotannosta oli jälleen noin kolmannes.

Sähkön nettotuonti Suomeen vuonna 2017 oli 20 TWh, joka on enemmän kuin koskaan aiemmin. Vuoteen 2016 verrattuna nettotuonti kasvoi 8 prosenttia. Nettotuonnin osuus Suomessa kulutetusta sähköstä oli ennätykselliset 24 prosenttia. Sähköä tuotiin eniten Ruotsista (15 TWh) ja Venäjältä (6 TWh). Viroon vietiin 2 TWh ja Virosta tuotiin 1 TWh sähköä.

Energian loppukäyttö laski prosentin verrattuna edelliseen vuoteen. Teollisuustuotannon kasvu jatkui edelleen, mikä näkyi myös noin prosentin kasvuna teollisuuden loppukulutuksessa. Energiaintensiivisistä toimialoista etenkin metsäteollisuuden ja kemianteollisuuden kasvu näkyi lisääntyneenä polttoaineen ja sähkön kulutuksena. Teollisuus on energian loppukulutussektoreista suurin 47 prosentin osuudellaan.

Rakennusten lämmitysenergiaa kului puolestaan prosentti edellisvuotta vähemmän vuonna 2017. Lämpöpumppujen käyttö lämmitykseen on kasvanut merkittävästi vuosituhannen alusta, mikä näkyy tilastossa sekä lämpöpumppuenergian että lämpöpumppujen sähkön käytön kasvuna. Lämmitysenergian tarpeeseen vaikuttaa lämmitettävän pinta-alan ja rakennuskannan energiatehokkuuden lisäksi ulkoilman lämpötila.

Liikenteen energian käyttö nousi vajaat puoli prosenttia vuonna 2017. Bensiinin kulutus jatkoi edelleen laskuaan, kun taas dieselöljyn kulutus jatkoi kasvu-uralla. Dieselöljyn merkittävin käyttökohde on elinkeinoelämän kuljetukset. Liikenteen osuus oli 16 prosenttia energian loppukäytöstä. Suomessa liikennepolttoaineet sisältävät biokomponentteja, jotka ovat mukana bensiinin ja dieselin kokonaismäärissä. Lentopetrolin kokonaiskäyttö kasvoi viisi prosenttia edellisvuodesta. Lentopetrolista lähes 90 prosenttia käytetään ulkomaanliikenteessä.


Lähde: Energian hankinta ja kulutus, Tilastokeskus

Lisätietoja: Ville Maljanen 029 551 2691, energia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (313,1 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 11.12.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Energian hankinta ja kulutus [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-795X. 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ehk/2017/ehk_2017_2018-12-11_tie_001_fi.html