Etusivu > Tilastot > Energiankulutus > 2004 > Energian kokonaiskulutus edellisvuotisella tasolla

Energian kokonaiskulutus edellisvuotisella tasolla

Energian kokonaiskulutus Suomessa pysyi edellisvuotisella tasolla vuonna 2004 ollen kaikkiaan 1 487 petajoulea (PJ), mikä vastaa lähes 36 miljoonaa öljytonnia (Mtoe).

Energian loppukäyttö kasvoi energian kokonaiskulutusta enemmän, noin kaksi prosenttia. Energian loppukäyttö eroaa kokonaiskulutuksesta sillä, että siitä on vähennetty energian siirto- ja muuntohäviöt. Se on siis yritysten, kotitalouksien ja muiden kuluttajien käyttöön jäävä energiamäärä. Sähkön kulutus kasvoi hieman yli kaksi prosenttia, ja ylsi lähes 87 terawattituntiin (TWh).

Energian kokonaiskulutus ja loppukäyttö

Keskimääräistä sateisempi vuosi täytti vähäsateisten vuosien tyhjentämiä vesivarastoja Suomessa ja vesivoimalla tuotettu sähkön määrä kohosikin voimakkaasti, 57 prosenttia, edelliseen vuoteen verrattuna. Samalla väheni polttoaineperäinen lauhdevoiman tuotanto, mikä näkyi fossiilisten polttoaineiden ja turpeen kulutuksen vähenemisenä. Sähkön nettotuonti sen sijaan pysyi edellisvuoden tasolla. Sähköä tuotiin Venäjältä ja sitä vietiin Ruotsiin lähes samat määrät kuin aiempinakin vuosina. Vuotta 2004 leimasi myös edellisvuotta lämpimämpi sää, mikä johti lämmitysenergian tarpeen ja kaukolämmön tuotannon vähenemiseen.

Kiinteähintainen bruttokansantuote kasvoi Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan 3,6 prosenttia. Kasvua tapahtui sekä teollisuudessa että palvelusektorilla. Tehdasteollisuuden tuotanto kasvoi noin viisi prosenttia ja palvelusektori lähes neljä prosenttia. Tuotannon kasvua vastaavasti myös teollisuuden ja liikenteen energiankulutus kasvoivat. Energiaintensiteetti eli energian kokonaiskulutuksen suhde bruttokansantuotteeseen kääntyi laskuun ensimmäisen kerran tällä vuosituhannella. Myös sähköintensiteetti jatkoi pari vuotta jatkunutta laskuaan.

Energia- ja sähköintensiteetti 1970 - 2004

Uusiutuvan energian osuus kasvussa

Uusiutuvan energian käyttö kasvoi vuonna 2004 kaikkiaan noin kaksitoista prosenttia. Uusiutuvista energialähteistä kasvoi eniten vesivoiman tuotanto. Myös puupolttoaineiden käyttö energialähteenä kasvoi edellisvuosien tapaan, kaikkiaan lähes kuusi prosenttia. Puupolttoaineisiin lasketaan mukaan puunjalostusteollisuuden jäteliemet, teollisuuden puutähdepolttoaineet, kierrätyspuu sekä puun pienkäyttö. Näistä erityisesti puunjalostusteollisuuden jäteliemien ja teollisuuden puutähdepolttoaineiden käyttö kasvoi. Puunjalostusteollisuuden jäteliemien käyttöä lisäsi vuonna 2004 puu- ja paperiteollisuuden tuotannon kuuden prosentin kasvu. Hieman keskimääräistä lämpimämmän vuoden arvioidaan puolestaan vähentäneen puun käyttöä rakennusten lämmityksessä.

Myös tuulivoiman tuotanto kasvoi ripeästi, 31 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, vaikka sen osuus energian kokonaiskulutuksesta on vielä hyvin pieni. Uusiutuvista energialähteistä saatava energia kattoi neljänneksen Suomen kokonaisenergian kulutuksesta vuonna 2004.

Energialähteet 2004

Energialähteiden kulutus 2003-2004

Fossiilisia polttoaineita käytettiin noin neljä ja turvetta noin kymmenen prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Fossiilista polttoaineista eniten väheni hiilen kulutus, noin 10 prosenttia. Hiileen lasketaan mukaan kivihiilen lisäksi koksi sekä masuuni- ja koksikaasu. Näistä kivihiilen kulutus väheni eniten, 12 prosenttia. Maakaasun käyttö laski neljä prosenttia edellisestä vuodesta. Käyttöä vähensivät maltillisena pysynyt sähkön hinta, joka pienensi merkittävästi polttoaineiden käyttöä lauhdesähkön tuotannossa sekä vuoden keskimääräistä hieman lämpimämpi sää.

Öljytuotteita käytettiin energialähteenä lähes yhtä paljon kuin edellisenä vuonna. Öljyistä eniten väheni kevyen ja raskaan polttoöljyn käyttö. Kevyen polttoöljyn kysyntään vaikuttavista tekijöistä tärkein on lämmitystarve. Lämpimämmän sään johdosta kevyen polttoöljyn käyttö väheni reilut neljä prosenttia. Hintataso oli viime vuonna totuttua korkeampi, minkä takia kuluttajien varastot olivat edellistä vuotta merkittävästi pienemmät. Kevyen polttoöljyn käyttö supistui myös maataloudessa sateisen syksyn ja korkean hinnan takia. Raskaan polttoöljyn käyttö väheni noin kaksi prosenttia.

Liikenteessä öljytuotteita puolestaan käytettiin enemmän kuin vuotta aiemmin. Bensiinin myynti kasvoi vajaat kaksi prosenttia ja dieselöljyn myynti runsaalla neljällä prosentilla.

Vesivoima kasvoi huomattavasti

Sähköntuotanto Suomessa lisääntyi viime vuonna kaksi prosenttia sähkön nettotuonnin pysyessä lähes ennallaan.

Vesivoiman määrä kasvoi lähes ennätysvuosien 1992 ja 1998 tasolle. Kasvuprosentti oli huima, edellisvuodesta lisäystä tuli 57 prosenttia. Keskimääräistä sateisemman vuoden vesivoimalla saatiin hieman korvatuksi edellisvuoden ennätyksellisen suurta lauhdetuotantoa. Lauhdesähkön tuotanto väheni 18 prosenttia.

Kaukolämpölaitosten yhteistuotantosähkö pieneni prosentilla edellisvuodesta lämpimämmän vuoden vähentäessä lämmitystarvetta. Teollisuuden voimalaitosten yhteistuotantosähkö puolestaan kasvoi kolme prosenttia. Ydinvoiman tuotanto pysyi samalla tasolla kuin edellisenä vuonna.

Sähkön tuotantoon käytettiin polttoaineita kaikkiaan edellisvuotta vähemmän, vaikka tuotanto kokonaisuudessaan kasvoi.

Pohjoismaiset vesivarastot olivat edelleen keskimääräistä pienemmät, vaikka hetkittäin normaalitilanteeseen ylsivätkin. Sähkön vienti muihin pohjoismaihin jatkui runsaana vuoden 2004 aikana ja sähköntuontikapasiteetti Venäjältä Suomeen oli edellisvuoden tapaan lähes täydessä käytössä.

Hiilidioksidipäästöt vähenivät viisi prosenttia

Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön hiilidioksidipäästöt vähenivät Suomessa noin viisi prosenttia edellisvuodesta ollen 65 miljoonaa tonnia vuonna 2004. Päästöjen väheneminen aiheutui kivihiilen, turpeen ja maakaasun polton vähenemisestä. Korvaava sähkö tuotettiin pääosin vesivoimalla.

Kioton pöytäkirjassa Suomi on sitoutunut pitämään kasvihuonekaasupäästönsä vuosina 2008 - 2012 vuoden 1990 tasolla osana EU:n yhteistä päästövelvoitetta. Kioton pöytäkirjan mukaan seurattavista kasvihuonekaasupäästöistä noin kolme neljäsosaa muodostuu fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytöstä. Vuonna 2004 fossiilisten polttoaineiden ja turpeen poltosta syntyneet hiilidioksidipäästöt ylittivät reilusti vuoden 1990 päästömäärän.

Verrattaessa viime vuosien korkeita päästöjä Kioton pöytäkirjan perusvuoteen 1990 suurimmat päästömäärien kasvun syyt ovat huomattavasti kasvaneen energian kulutuksen lisäksi romahtaneen sähkön nettotuonnin korvaaminen lauhdetuotannolla sekä yhteistuotannon kasvu. Vertailuvuonna 1990 sähkön nettotuonti oli poikkeuksellisen suuri ja lämmöntarve melko alhainen lämpimän vuoden takia.

Hiilidioksidipäästöt olisivat kuitenkin vielä suuremmat, ellei sähköntuotannon rakenne olisi muuttunut 1990-luvun aikana hiilidioksidipäästöttömämpään suuntaan muun muassa ydinvoimalaitosten tehonkorotusten sekä maakaasun ja puun käytön kasvun seurauksena.

Päästökehitys 1990 - 2004

Energian loppukäyttö kasvoi teollisuudessa

Energian loppukäyttö kasvoi vajaat kaksi prosenttia vuonna 2004 ja oli yhteensä 1 124 petajoulea. Energian loppukäyttö mittaa energialopputuotteiden eli sähkön ja kaukolämmön sekä rakennusten lämmitykseen käytettyjen polttoaineiden, liikennepolttoaineiden ja teollisuuden prosesseissa käytettävien polttoaineiden kulutusta. Kokonaiskulutuksen ja loppukäytön erotus menetetään energian muunto- ja siirtohäviöinä. Teollisuus on suurin energiankäyttäjä Suomessa. Teollisuuden osuus Suomen energian loppukäytöstä on puolet. Rakennusten lämmitykseen kuluu 22 ja liikenteeseen 16 prosenttia.

Teollisuuden energiankäyttö kasvoi vuonna 2004 noin kolme prosenttia. Kasvu selittyy teollisuuden lisääntyneellä tuotannolla. Rakennusten lämmitysenergian tarve laski kun taas liikenteen energiankäyttö lisääntyi.

Energian loppukäyttö 2003 - 2004

Sähkön käytön kasvu jatkui maltillisena

Suomessa käytettiin sähköä 87 terawattituntia vuonna 2004 eli lähes kaksi prosenttia edellistä vuotta enemmän. Teollisuustuotannon kasvu näkyy myös sähkön kulutuksessa; teollisuuden sähkön kulutus kasvoi neljä prosenttia. Sähkön kulutus puu- ja paperi- sekä metalliteollisuudessa kasvoi noin neljä prosenttia. Kemian-teollisuuden sähkön kulutus kasvoi kolmella prosentilla. Koti- ja maatalouksien sekä palvelualojen sähkön kulutus pysyi edellisvuoden tasolla.

Pohjoismaisen sähköpörssin spot-hinnat laskivat viime vuonna keskimäärin 15-23 prosenttia. Eniten hinnat laskivat Tanskassa ja Ruotsissa. Pohjoismaissa käydyn elspot-kaupan volyymi sen sijaan kasvoi lähes 41 prosenttia edellisvuotisesta.

Sähkön hankinta 1970 - 2004

Öljytuotteiden hinnat nousivat

Öljytuotteiden hinnat kallistuivat vuoden 2004 aikana yli 20 prosenttia (brent). Raakaöljyn hinta oli korkeimmillaan vuoden 2004 lokakuussa. Pienen hintojen laskun jälkeen raakaöljyn hinnat nousivat jälleen vuoden 2005 ensimmäisten kuukausien aikana reilusti.

Polttonesteiden kuluttajahinnat nousivat vastaavasti ja jatkoivat nousuaan ainakin lokakuuhun 2005 asti. Tähän vaikutti osaltaan Meksikonlahdella riehuneiden hirmumyrskyjen aiheuttamat tuhot.

Sähkön kuluttajahinnat pysyivät suurin piirtein samalla tasolla kuin mihin ne ovat vuoden 2003 hinnan-nousun jälkeen asettuneet. Hinnat laskivat hieman vuoden 2004 ja 2005 alun aikana, mutta nousivat hienoisesti kuluvan vuoden loppua kohden.

---

Päivitetty 8.12.2005