Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 5.5.2020

Lähes joka neljäs lapsi on köyhyys- tai syrjäytymisriskissä EU:ssa

24,2 prosenttia lapsista eli lähes 23 miljoonaa lasta oli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä EU-maissa vuonna 2017. Suomessa riskissä oli tuolloin 16 prosenttia eli noin 172 000 alle 18-vuotiaista lapsista. Lasten riski on EU-tasolla koko väestön riskiä suurempi, sillä 28 EU-maan kansalaisista 21,8 prosenttia oli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Suomessa lasten riski on hieman väestön yleistä riskiä pienempi, sillä koko väestöstä oli riskissä 16,5 prosenttia vuonna 2017. Tiedot ilmenevät EU:n tulo- ja elinolotilastosta, jossa Suomen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen elinolotilaston aineistoon.

Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien osuus koko väestöstä ja alle 18-vuotiaista vuonna 2017, %. Maat on järjestetty lasten riskin mukaan.

Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien osuus koko väestöstä ja alle 18-vuotiaista vuonna 2017, %. Maat on järjestetty lasten riskin mukaan.
Lähde: EU-SILC, Eurostat. Suomen tiedot pohjautuvat Tilastokeskuksen elinolotilaston aineistoon. Islannin tiedot viittaavat vuoteen 2015.

EU-maista Romaniassa, Bulgariassa ja Kreikassa köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli yli 30 prosenttia kotitalousväestöstä vuonna 2017. Näissä maissa, kuten myös Italiassa, lapsiväestöstä yli 30 prosenttia oli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Lasten riski on pienin Sloveniassa, Tsekissä, Islannissa ja Alankomaissa. Suomessa riskissä olevia lapsia on 16 prosenttia, mikä on EU:n viidenneksi vähiten.

Pienituloisuus on yleisin köyhyys- tai syrjäytymisriskin syy kaikissa EU-maissa. Mitä yleisempää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oleminen maassa on, sitä yleisempää on myös kotitalouksien vajaatyöllisyys ja vakava aineellinen puute. Lisäksi korkean köyhyys- tai syrjäytymisriskin maissa on suurempi joukko niitä, joilla riski toteutuu useammalla kuin yhdellä ulottuvuudella yhtä aikaa.

Köyhyys- tai syrjäytymisriski tarkoittaa, että henkilö on suhteellisesti pienituloisen, vajaatyöllisen tai vakavaa aineellista puutetta kokevan kotitalouden jäsen (ks. käsitteet ). Köyhyys- tai syrjäytymisriskiin riittää, että yksi näistä riskeistä toteutuu, mutta ne voivat olla myös yhtäaikaisia.

Eurostatin tietokannassa tiedot köyhyys- tai syrjäytymisriskistä on julkaistu tiedonkeruuvuoden mukaan, mutta elinolotilastossa käytössä on tulonsaantivuosi, joka on tiedonkeruuvuotta edeltävä vuosi. Eurostatin julkaisemat tiedot köyhyys- tai syrjäytymisriskistä perustuvat samaan otosaineistoon kuin Tilastokeskuksen elinolotilasto. Köyhyys- tai syrjäytymisriskiä koskevissa tiedoissa on pieni ero pienituloisuuden laskennassa käytetyssä tulokäsitteessä olevan eron vuoksi. Lisää tietoa köyhyys- tai syrjäytymisriskistä eri maissa tämän julkaisun katsauksessa.

Joka viides kotitalous EU:ssa koki toimeentulovaikeuksia vuonna 2018

EU:ssa 20,7 prosenttia kaikista kotitalouksista koki toimeentulossaan vaikeuksia tai suuria vaikeuksia vuonna 2018. Kotitalouksista, joissa on lapsia, 22,6 prosenttia koki toimeentulovaikeuksia. Yleisimpiä toimeentulo-ongelmat sekä kaikissa kotitalouksissa että lapsitalouksissa ovat Kreikassa, missä useampi kuin kolme neljästä kotitaloudesta ilmoitti kokevansa toimeentulo-ongelmia. Suomessa kotitaloudet ilmoittivat toimeentulo-ongelmia toiseksi vähiten EU:ssa: kaikista kotitalouksista 6,1 prosenttia ja lapsitalouksista 6,7 prosenttia kertoi taloudella olevan vaikeuksia tai suuria vaikeuksia saada rahat riittämään.

Vaikeuksia tai suuria vaikeuksia toimeentulossaan kokeneiden kotitalouksien ja lapsitalouksien osuus vuonna 2018, %

Vaikeuksia tai suuria vaikeuksia toimeentulossaan kokeneiden kotitalouksien ja lapsitalouksien osuus vuonna 2018, %
Lähde: EU-SILC, Eurostat. Suomen tiedot pohjautuvat Tilastokeskuksen elinolotilaston aineistoon. Islannin tiedot viittaavat vuoteen 2016.

Lapsitalouksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä kotitalouksia, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia, mutta myös sellaisia talouksia, joissa alle 24-vuotiaita täysi-ikäisiä lapsia, jotka ovat opiskelijoita, työttömiä tai muita ei-työllisiä. Tieto kerätään kaikissa maissa kysymällä, miten helposti kotitalous saa rahansa riittämään tavanomaisiin menoihin. Vastausvaihtoehdot ovat suurin vaikeuksin, vaikeuksin, pienin vaikeuksin, melko helposti, helposti ja hyvin helposti.


Lähde: Elinolotilasto 2019, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kaisa-Mari Okkonen 029 551 3408, Marie Reijo 029 551 2547

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (465,6 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Laatuselosteet

Päivitetty 05.05.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Elinolotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=2669-8854. 02 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/eot/2019/02/eot_2019_02_2020-05-05_tie_001_fi.html