Etusivu > Tilastot > Eduskuntavaalit > Käsitteet ja määritelmät

Käsitteet ja määritelmät

Eduskuntavaalit

Suomen perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Suomen eduskunta on yksikamarinen ja siihen kuuluu 200 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan joka neljäs vuosi toimitettavilla vaaleilla. Vaalipäivä on vaalivuoden maaliskuun kolmas sunnuntai.

Ehdokkaiden asettaminen

Eduskuntavaalit:

Ehdokkaita eduskuntavaaleissa voivat asettaa rekisteröidyt puolueet ja äänioikeutettujen (100 äänioikeutettua) perustamat valitsijayhdistykset. Ehdokkaita asetettaessa kahdella tai useammalla puolueella on oikeus yhtyä vaaliliitoksi sopimalla siitä keskenään. Vastaavasti kahdella tai useammalla valitsijayhdistyksellä on oikeus muodostaa yhteislista. Kukin puolue, vaaliliitto tai yhteislista voi asettaa kussakin vaalipiirissä enintään 14 ehdokasta kansanedustajiksi. Jos vaalipiiristä kuitenkin valtioneuvoston päätöksen mukaan valitaan enemmän kuin 14 edustajaa, ehdokkaita voi olla enintään niin monta kuin vaalipiiristä valitaan edustajia. Siten esim. eduskuntavaaleissa 2003 Uudenmaan vaalipiirissä ko. määrä oli 33. (Eduskuntavaaleissa 2003 ehdokkaiden kokonaismäärä oli 2029, joista valitsijayhdistysten asettamia 27.)

Kunnallisvaalit:

Ehdokkaita kunnallisvaaleissa voivat asetta puolueet ja äänioikeutetut (10 äänioikeutettua), jotka ovat perustaneet valitsijayhdistyksen. Ehdokkaita asetettaessa kahdella tai useammalla puolueella on oikeus yhtyä vaaliliitoksi sopimalla siitä keskenään. Vastaavasti kahdella tai useammalla valitsijayhdistyksellä on oikeus muodostaa yhteislista. Puolueella, vaaliliitolla tai yhteislistalla voi olla ehdokkaita korkeintaan puolitoista kertaa niin paljon kuin valtuutettuja valitaan. (Kunnallisvaaleissa 2004 ehdokkaiden kokonaismäärä oli 39 906, joista valitsijayhdistysten asettamia 1 445.)

Europarlamenttivaalit:

Ehdokkaita europarlamenttivaaleissa voivat asettaa rekisteröidyt puolueet ja äänioikeutettujen (2000 äänioikeutettua) perustamat valitsijayhdistykset. Ehdokkaita asetettaessa kahdella tai useammalla puolueella on oikeus yhtyä vaaliliitoksi sopimalla siitä keskenään. Vastaavasti kahdella tai useammalla valitsijayhdistyksellä on oikeus muodostaa yhteislista. Kukin puolue, vaaliliitto tai yhteislista voi asettaa koko maassa enintään 20 ehdokasta. (Europarlamenttivaaleissa 2004 asetettiin yhteensä 227 ehdokasta, jotka kaikki olivat puolueiden asettamia.)

Presidentinvaalit:

Presidentinvaalissa voi ehdokkaan asettaa 1) puolue, jonka ehdokaslistalta on viimeksi toimitetuissa eduskuntavaaleissa valittu vähintään yksi kansanedustaja tai 2) vähintään 20 000 äänioikeutettua, jotka ovat perustaneet valitsijayhdistyksen. Puolue tai valitsijayhdistys voi asettaa vain yhden ehdokkaan. Puolueilla ja valitsijayhdistyksillä voi olla sama ehdokas. (Vuoden 2000 presidentinvaaleihin asetettiin seitsemän ehdokasta, jotka kaikki olivat puolueiden asettamia).

Ennakkoäänestys

Ennakkoäänestys toimitetaan kaikissa yleisissä vaaleissa sekä kotimaassa että ulkomailla. Vaalilaissa (46 § 1 mom) on säädetty, että jokainen äänioikeutettu saa äänestää ennakolta kotimaan yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa ja ulkomailla Suomen edustustoissa. Vaalipäivän äänestyksessä äänioikeutettu voi äänestää vain oman äänestysalueensa äänestyspaikassa. Äänestäjän ei tarvitse esittää erityistä syytä ennakkoäänestykselle, vaan hän voi vapaasti valita ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen välillä.

Ennakkoäänestys aloitetaan 11. päivänä ennen vaalipäivää sekä lopetetaan ulkomailla 8. päivänä ja kotimaassa 5. päivänä ennen vaalipäivää.

Ennakkoäänestyspaikat

Ennakkoäänestyspaikkoja ovat

1) asetuksella säädettävät kotimaan yleiset ennakkoäänestyspaikat

2) asetuksella säädettävät Suomen edustustot

3) sairaalat ja rangaistuslaitokset (laitos)

4) suomalaiset laivat

5) koti (tietyin edellytyksin).

Ennakkoäänestysprosentti

Ennakolta äänestäneiden äänestysprosentti = osuus kaikista äänestäjistä.

Tilastokeskuksen tilastoissa osuus lasketaan kaikista äänestäneistä, toisin kuin esim. oikeusministeriön Internet-sivuilla, jossa prosentti on muodostettu kaikista äänioikeutetuista.

Ennakkoäänet

Ennakkoäänestyksessä huomioon otetut, hyväksytyt ja hylätyt äänestysliput.

Ennakkoäänten laskenta alkaa pääsääntöisesti varsinaisena vaalipäivänä, sunnuntaina, klo 15. Suurissa vaalipiireissä voidaan alkamisaikaa aikaistaa, kuitenkin niin että aikaisin mahdollinen aika on klo 12. Ennakkoäänien laskennan tulos pyritään saamaan valmiiksi klo 20:een mennessä, mistä alkaen niistä saadaan julkistaa ennakkotietoja.

Hylätyt äänestysliput

Säännökset vaalilipun mitättömyydestä sisältyvät vaalilain 85. pykälään. Tällaisia syitä ovat

1) vaalikuoressa useampia tai muutakin kuin yksi äänestyslippu

2) asiaton merkintä vaalikuoressa

3) muu kuin oikeusministeriön painattama äänestyslippu

4) leimaamaton äänestyslippu

5) ehdokkaan numero merkitty epäselvästi

6) äänestyslipussa äänestäjän nimi, erityinen tuntomerkki tai muu asiaton merkintä.

Edellisten syiden lisäksi tilastoidaan myös tyhjien äänestyslippujen määrät.

Puolue

Puolueella tarkoitetaan oikeusministeriössä pidettävään puoluerekisteriin merkittyä rekisteröityä yhdistystä. Puolueet ovat aatteellisia yhdistyksiä, joiden varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen. Puolueen jäseneksi liitytään yleensä puolueen paikallisyhdistyksen kautta.

Toukokuussa 2005 puoluerekisterissä oli 19 puoluetta.

Suhteellinen vaalitapa

Suhteellisissa vaaleissa jokainen puolue (tai muu ryhmittymä) saa sen määrän edustajia kuin mitä sen vaaleissa saama äänimäärä suhteessa muihin ryhmittymiin edellyttää. Jos esimerkiksi puolue saa annetuista äänistä 20 prosenttia, sen tulisi saada myös 20 prosenttia jaettavina olevista edustajanpaikoista.

Suhteellinen vaalitapa ei koske presidentinvaalia, jossa äänestetään vain asetettuja ehdokkaita, ei puolueita.

Vaalikelpoinen

Vaalikelpoisuuden yleiset edellytykset ovat pääosin samat kuin äänioikeuden edellytykset eri vaaleissa. Kunnallisvaaleissa vaalikelpoisuuden ja äänioikeuden edellytykset poikkeavat toisistaan siten, että vaalikelpoisuus kunnassa edellyttää jatkuvaa asumista, kun taas äänioikeuteen riittää, että henkilöllä on 51 päivänä ennen vaaleja ollut kotikunta ko. kunnassa.

Kunnallisvaaleissa vaalikelpoinen eli kelpoinen ehdokkaaksi on henkilö

1) jonka kotikunta kyseinen kunta on

2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa ja

3) joka ei ole holhouksen alainen (vajaavaltainen).

Eduskuntavaaleissa vaalikelpoinen eli kelpoinen ehdokkaaksi on jokainen äänioikeutettu, joka ei ole vajaavaltainen. Kansanedustajaksi ei kuitenkaan voida valita ammattisotilasta. Lisäksi eräät korkeat viranomaiset eivät voi olla kansanedustajina ilman että eroaisivat virastaan.

Europarlamenttivaaleissa vaalikelpoinen ehdokkaaksi on

1) jokainen Suomen kansalainen, jolla on vaaleissa äänioikeus ja joka ei ole vajaavaltainen

2) jokainen äänioikeutettu Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen, joka on ilmoittautunut ja otettu äänioikeusrekisteriin Suomessa ja joka ei ole menettänyt vaalikelpoisuuttaan kotivaltionsa vaaleissa.

Presidentinvaaleissa vaalikelpoinen on syntyperäinen Suomen kansalainen.

Vaalilaki

Uusi, yhtenäinen vaalilaki vahvistettiin presidentin esittelyssä 2.10.1998. Laki sisältää sekä eri vaalien yhteiset menettelysäännökset että kaikkien yleisten vaalien edellyttämät erityissäännökset. Laki korvasi aikaisemmat vaalilait eli eduskuntavaalilain, presidentinvaalilain, kunnallisvaalilain ja europarlamenttivaalilain.

Uutta vaalilakia sovelletiin ensimmäisen kerran vuoden 1999 eduskuntavaaleissa. Uutta, maakuntajakoon pohjautuvaa vaalipiirijakoa sovellettiin ensimmäisen kerran vasta kevään 2003 eduskuntavaaleissa.

Kaikissa vaaleja koskevissa käsitteissä on käytetty voimassaolon alkupäivämääränä ko. lain vahvistamispäivää. Uutta lakia on sovellettu sen voimaan tulemisen jälkeen kaikkiin yleisiin vaaleihin.

Vaalipiiri

Vaalipiirijaolla tarkoitetaan vaaleilla täytettävien paikkojen alueellista jakoa.

Eduskuntavaalit:

Eduskuntavaaleja varten maa on jaettu maakuntajaon pohjalta 15 vaalipiiriin. Eduskuntavaaleissa kansanedustajien paikat jakaantuvat vaalipiirien kesken valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Lain mukaan Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiristä valitaan yksi edustaja ja loput 199 edustajapaikkaa jaetaan suhteellisesti muiden vaalipiirien kesken Suomen kansalaisista muodostuvan asukasluvun mukaan.

Muut vaalit:

Presidentinvaalissa ja europarlamenttivaaleissa maa on yhtenä vaalipiirinä. Kunnallisvaaleissa vaalipiirinä on kunta. Vaalin tulosta laskettaessa paikkoja ei siten jaeta eri alueille mainituissa vaaleissa. Kaikissa tilastoissa kuitenkin esitetään myös vaalipiirikohtaiset tulokset eri vaalien vertailtavuuden takia.

Valitsijayhdistys

Ehdokkaiden asettamisen perusyksikkö (puolueiden ohella) eduskuntavaaleissa, europarlamenttivaaleissa, presidentinvaaleissa ja kunnallisvaaleissa. (Ks. ehdokkaiden asettaminen.)

Vertausluku

Eduskuntavaalit, europarlamenttivaalit ja kunnallisvaalit:

Vaaliliittoon kuulumattomaan puolueeseen ja kuhunkin yhteislistaan kuuluvien ehdokkaiden keskinäinen järjestys puolueessa tai yhteislistassa määräytyy heidän saamiensa henkilökohtaisten äänimäärien mukaan. Tässä järjestyksessä ehdokkaille annetaan vertausluvut siten, että kunkin puolueen tai yhteislistan ensimmäinen ehdokas saa vertausluvukseen puolueen tai yhteislistan hyväksi annettujen äänten koko lukumäärän, toinen puolet siitä, kolmas kolmanneksen jne. Vaaliliitossa olleiden puolueiden ehdokkaiden vertausluvut muodostetaan koko vaaliliiton yhteisäänimäärästä. Yhteislistaan kuulumattoman ehdokkaan vertausluku on hänen saamansa äänimäärä.

Äänestysaktiivisuus

Äänestysprosentti = äänestäneiden osuus äänioikeutetuista.

Valtiollisissa vaaleissa tilastoissa esitetään neljä erilaista äänestysprosenttia:

1) Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentti

2) ulkomailla asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentti

3) kokonaisäänestysprosentti, joka sisältää edellä mainitut molemmat ryhmät

4) em. ryhmästä 2 erikseen eriteltynä Ruotsissa asuvien äänestysprosentti.

Europarlamenttivaalien osalta lasketaan lisäksi vielä muiden EU-kansalaisten äänestysprosentti.

Kunnallisvaaleissa äänioikeus ei ole sidottu Suomen kansalaisuuteen, vaan perusteena on kotikunta. (Ks. äänioikeutettu.)

Kunnallisvaaleissa kokonaisäänestysprosentin lisäksi esitetään äänestysprosentit ulkomaalaisten kansalaisuuden mukaan: EU-maa, Islanti ja Norja, Muu maa.

(Ks. myös ennakkoäänestysprosentti.)

Äänioikeutettu

Eduskuntavaaleissa, presidentinvaaleissa ja europarlamenttivaaleissa on äänioikeutettu jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Presidentinvaaleissa äänioikeusikä tulee saavuttaa viimeistään ensimmäisen vaalin vaalipäivänä.

Europarlamenttivaaleissa on äänioikeutettu myös Euroopan unionin muun jäsenvaltion kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta ja jolla on kotikuntalaissa (1994/201) tarkoitettu kotikunta Suomessa, jollei hän ole menettänyt äänioikeuttaan europarlamenttivaaleissa siinä valtiossa, jonka kansalainen hän on (vaalilaki 2 §).

Kunnallisvaaleissa äänioikeus on Suomen sekä muun Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin ja Norjan kansalaisella, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta ja jonka kotikunta on väestötietojärjestelmässä olevien tietojen mukaan 51. päivänä ennen vaalipäivää päivän päättyessä. Äänioikeus kunnallisvaaleissa on myös muulla edellä säädetyt edellytykset täyttävällä ulkomaalaisella, jos hänellä tuolloin on ollut kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan. (Kuntalaki 26 §)