Etusivu > Tilastot > Henkilöstökoulutustilasto > 2003 > Elinikäisen oppimisen lisätutkimus 2003

Elinikäisen oppimisen lisätutkimus 2003

Työvoimatutkimuksessa toteutettiin vuonna 2003 ns. ad hoc moduli, jonka aiheena oli elinikäinen oppiminen. Väestöltä tiedusteltiin osallistumista eri tavoilla järjestettyyn koulutukseen tutkimusta edeltävien 12 kuukauden aikana: tutkintoon johtavaan koulutukseen ja ns. kurssimuotoiseen (ei-tutkintoon johtavaan) koulutukseen osallistumista sekä tarkoituksellista itsekseen oppimista eri tavoin.

Tarkoituksellinen itsekseen oppiminen ja kursseilla käyminen olivat yleisimmät koulutustavat. Omia tietojaan ja taitojaan itsekseen oppimalla kehitti joka toinen ja kurssimuotoiseen koulutukseen osallistui neljä kymmenestä 25-64-vuotiaasta henkilöstä. Tutkintoon johtavaan koulutukseen osallistui selvästi vähemmän, noin joka kymmenes. Taulukon 1 prosentit ovat osuuksia koko 25-64-vuotiaasta väestöstä. Lukuja ei voi laskea yhteen, koska sama henkilö on voinut osallistua yhteen tai useampaan koulutukseen.

1. Eri tavoin järjestettyyn koulutukseen osallistunut 25-64-vuotias väestö iän mukaan vuonna 2003

	Itseopiskelu                      %	Kurssi- muotoinen koulutus                   %	Tutkinto-  koulutus                    %	25- 64-vuotias väestö
25-34	28	42	23	638 300
35-44	55	48	10	749 800
45-54	52	44	5	802 300
55-64	44	29	1	642 200
Yhteensä	52	41	9	2 832 600

Itsekseen opiskeli lähes 1,5 miljoonaa 25-64-vuotiasta. Suosituin tapa oli kirjojen ja lehtien lukeminen, jota oli käyttänyt lähes puolet. Internetiä oli oppimistarkoituksessa käyttänyt vajaa kolmasosa ja TV:n tai radion opetusohjelmia, kasetteja, cd-levyjä, videoita tms. oli käyttänyt noin 15 prosenttia väestöstä.

Kurssimuotoiseen koulutukseen osallistui vajaa 1,2 miljoonaa henkeä. Kurssikoulutukseen osallistunut sai koulutusta keskimäärin yhdeksän päivää. Koko väestöä kohti suhteutettuna koulutuspäiviä oli neljä.

Useimmiten kurssimuotoinen koulutus liittyi työhön tai ammattiin: runsas kolmasosa eli noin miljoona 25-64-vuotiasta oli osallistunut nykyiseen tai tulevaan työhön tai ammattiin liittyvään koulutukseen.

Työvoimasta (työlliset ja työttömät) laskettuna työhön tai ammattiin liittyvään koulutukseen osallistui 44 prosenttia eli noin miljoona. Koulutusta oli työvoimaan kuuluvaa henkilöä kohti laskettuna kolmesta neljään päivää.

Muuhun kuin työhön tai ammattiin, esim. harrastukset, vapaa-aika, yhteiskunnallinen toiminta jne., liittyvään koulutukseen osallistuneiden osuus oli selvästi pienempi, noin joka kymmenes 25-64-vuotiaasta väestöstä. Muuta kuin työhön tai ammattiin liittyvää koulutusta oli väestöön kuuluvaa henkilöä kohti laskettuna noin yksi päivä.

Henkilöstökoulutukseen osallistui 25-64-vuotiaista palkansaajista 43 prosenttia, eli vajaa 800 000 henkeä. Henkilöstökoulutusta oli kaikkia palkansaajia kohti laskettuna kahdesta kolmeen päivään. Henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan tässä sellaista koulutusta, johon osallistumiseen palkansaaja on voinut käyttää edes jossain määrin palkallista työaikaa. Tiedot henkilöstökoulutukseen osallistumisesta kysyttiin eri tavalla kuin aiempina vuosina, joten vuoden 2003 luvut eivät ole vertailukelpoisia vuoden 2002 ja sitä edeltävien vuosien lukuihin.

2. Henkilöstökoulutukseen osallistuneet 25-64-vuotiaat palkansaajat sukupuolen ja iän mukaan 2003

Tutkintoon johtavaan koulutukseen osallistui yhdeksän prosenttia 25-64-vuotiaasta väestöstä. Tarkemmat oppilaitostyyppikohtaiset tiedot tutkintokoulutukseen osallistuneista löytyvät Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot -tilastosta.

Tuloksia on laajemmin käsitelty pdf-raportissa Elinikäisen oppimisen Ad hoc modulin 2003 tuloksia, jonka voi maksutta tilata osoitteesta aikuiskoulutus.tilastot@tilastokeskus.fi .

---

Päivitetty 16.6.2005