Etusivu > Tilastot > Tietotekniikan käyttö yrityksissä > 2010 > 5. Liiketoiminnan sähköistyminen

5. Liiketoiminnan sähköistyminen

Liiketoiminnan sähköistymiseksi kutsutaan tässä yhteydessä sellaisten ohjelmistojen käyttöä, joilla pyritään automatisoimaan tiettyjä sisäisiä tai ulkoisia toimintoja, esim. toiminnanohjausjärjestelmät (ERP), asiakkuuden hallinta (CRM), EDI-tyyppiset ratkaisut tai sähköinen toimitusketjun hallinta.

Kyselyn lähestymistapa liiketoiminnan sähköistymistä koskevaan tilastointiin on kehitetty EU-yhteistyössä ja tehdään perusmuodossaan samanlaisena jäsenmaissa. Lähestymistapaan kuuluu useiden kysymysten tekeminen enemmänkin asiaa kuvailevilla kysymyksillä täsmällisten teknologioiden tai standardien sijaan.

5.1. Automaattinen tiedon jakaminen yrityksen sisällä

Yritysten sisäisen tietojärjestelmäintegroinnin yleisyyttä ja tasoa arvioidaan EU:n yhteisessä lähestymistavassa kysymällä automaattisesta tiedon jakamisesta yrityksen sisällä ensin onko myynti- ja ostotilauksen tiedot automaattisesti käytettävissä ohjelmistoissa joita käytetään eräisiin muihin tarkoituksiin. Tämän jälkeen kysytään täsmällisemmin ERP-ohjelmistosta ja asiakastiedon hallinnoimisen ohjelmistoista, ns. CRM:stä.

Myyntitilausten tiedot ovat automaattisesti käytettävissä ainakin yhdessä mainittuihin tarkoituksiin käytetyissä ohjelmistoissa 43 prosentilla yrityksistä (Liitekuvio 35). Suurimmassa tarkastellussa kokoluokassa näin oli 69 prosentilla yrityksistä ja pienimmillä yrityksillä 33 prosentilla. Toimialoittain tarkasteltuna tiedot oli automaattisesti käytettävissä selvästi tavallisimmin tukkukaupan toimialalla, 71 prosentilla yrityksistä.

Ostotilausten tiedot ovat automaattisesti käytettävissä jossakin mainittuihin tarkoituksiin käytetyissä ohjelmistoissa 38 prosentilla yrityksistä (Liitekuvio 36). Suurimmassa tarkastellussa kokoluokassa näin oli 63 prosentilla yrityksistä ja pienimmillä yrityksillä 30 prosentilla. Toimialoittain tarkasteltuna tiedot olivat selvästi yleisimmin automaattisesti käytettävissä tukkukaupan (71 %) toimialalla.

Myyntitilausten tiedot ovat automaattisesti käytettävissä eri tarkoituksiin hyvin tasaisesti. Kaikkiin kysyttyihin tarkoituksiin (tuotannon- tai palvelujen hallinta, jakelun/toimitusten hallinta, kirjanpito ja varastotasojen hallinta) käytettävien ohjelmistojen käytettävissä oli myyntitilausten tiedot 27–31 prosentilla yrityksistä (Liitekuvio 37 ja Liitetaulukko 2). Samoin ostotilauksien tiedot ovat automaattisesti käytettävissä yhtä yleisesti, varastotasojen hallinnan ohjelmistoissa 29 prosentilla yrityksistä ja kirjanpitoon käytettävissä ohjelmistoissa 30 prosentilla yrityksistä (Liitekuvio 38 ja Liitetaulukko 2).

ERP-ohjelmisto oli 28 prosentilla yrityksistä (Liitekuvio 39). Erot yritysten suuruuden mukaan ovat luonnollisesti suuria, vaihdellen pienimpien tarkasteltujen yritysten 13 prosentista suurimpien yritysten 71 prosenttiin. Toimialoittain tarkasteltuna yleisimmin ERP-ohjelmisto oli käytössä tukkukaupan (57 %), teollisuuden (45 %) ja informaation ja viestinnän (36%) toimialoilla.

Asiakastiedon hallintaan tarkoitettu ohjelmisto (ns. CRM) oli käytössä 36 prosentilla yrityksistä (Liitekuvio 40). Suuruusluokittain CRM-ohjelmiston yleisyys vaihtelee pienimpien yritysten 29 prosentista suurimpien 62 prosenttiin. Toimialoittain CRM-ohjelmisto on selvästi yleisimmin käytössä informaation ja viestinnän toimialalla (70%) ja tukkukaupassa (64 %).

CRM ohjelmisto asiakastietojen hankintaan oli 34 prosentilla yrityksistä (Liitekuvio 41). Analyysien tekemisen markkinointitarkoituksiin CRM-ohjelmisto mahdollisti 27 prosentissa yrityksistä (Liitekuvio 27).

5.2. Automatisoitu tiedonvaihto ulkoisten tietojärjestelmien kanssa

EU lähestymistavassa EDI-tyyppinen automatisoitu tiedonvaihto määritellään Suomen lomakkeella seuraavasti: ”Automatisoidulla tiedonvaihdolla tarkoitetaan tietojärjestelmästä tuotettua määrämuotoista tiedonvaihtoa, joka välitetään sähköisesti vastaanottavaan organisaatioon ja on siellä automaattisesti jatkokäsiteltävissä, esim. tilaus, lasku, rahtikirja tai palkka-aineisto. Tällaista tiedonvaihtoa kutsutaan usein EDI:ksi (Electronic Data Interchange), Suomessa käytetään usein termiä EDI/OVT ja viranomaisten kanssa asioitaessa TYVI-tiedonsiirtoa (tässä ei tarkoiteta web-lomakkeilla asiointia). Esimerkkejä EDI:stä: EDIFACT, ODETTE, XML/EDI. Myös standardien ulkopuoliset muiden osapuolten kanssa sovitut määrämuotoiset viestimuodot ovat tässä tarkoitettua tiedonvaihtoa.”

Automatisoitua tiedonvaihtoa ulkoisten tietojärjestelmien kanssa käytti 49 prosenttia yrityksistä (Liitekuvio 43). Suuruusluokittain tarkasteltuna käytön yleisyys vaihteli pienimpien yritysten 39 prosentista suurimpien 80 prosenttiin. Toimialoittain käyttö oli suhteellisen tasaista. Yleisintä automaattinen tiedonvaihto oli vähittäiskaupan (66 %), tukkukaupan (66 %) sekä teollisuuden toimialalla (51 %). Automatisoitua tiedonvaihtoa käytettiin kysytyistä vaihtoehdoista yleisimmin maksutietojen lähettämiseen rahoituslaitoksille ja tietojen lähettämiseen tai vastaanottamiseen viranomaisilta, joihin sitä käytti 70% automatisoitua tiedonvaihtoa käyttävistä yrityksistä (Liitekuvio 44). Harvimmin kysytyistä tarkoituksista käytettiin tilausten vastaanottoa asiakkaalta (14%) ja tilausten lähettämistä tavarantoimittajalle (20 %).

Automatisoidun tiedonvaihdon käyttötarkoitukset vaihtelevat selkeästi toimialoittain. Sitä käyttävistä yrityksistä laskettuna tilausten lähettäminen tavarantoimittajille on huomattavan tavallista vähittäiskaupan (49 %) toimialalla, tilausten vastaanotto asiakkailta tukkukaupan (32%), teollisuuden (25%) sekä kuljetuksen ja varastoinnin (15%) toimialoilla, tuoteinformaation lähettäminen tai vastaanotto tukkukaupan (44%), vähittäiskaupan (41 %) sekä kuljetuksen ja varastoinnin (33 %) toimialoilla, kuljetusasiakirjojen lähettäminen kuljetuksen ja varastoinnin (56 %), tukkukaupan (44 %) sekä teollisuuden (34%) toimialoilla ja tietojen lähettäminen tai vastaanottaminen viranomaisilta rakentamisen (82 %), ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (75%) sekä teollisuuden (73%) toimialoilla. (Liitetaulukko 3).

5.3 Tiedon jakaminen toimitusketjussa

Sähköisellä tiedonjakamisella toimitusketjussa tarkoitetaan kaikkea tavarantoimittajien ja asiakkaiden välillä tietokoneverkoissa (ml. Internet) tapahtuvaa tiedonvaihtoa, jonka tarkoituksena on koordinoida tai hallita tuotteiden ja palveluiden saatavuutta ja toimitusta toimitusketjun eri tasoilla. Vaihdettava tieto voi koskea esim. kysyntäennusteita, varastotasoja, tuotantosuunnitelmia, toimitusten etenemistä tai tuotesuunnittelun tietoja.

Yrityksiltä kysyttiin erikseen käyttääkö se tietokoneverkkoja säännölliseen tiedon jakamiseen tavarantoimittajien tai asiakkaiden suuntaan. Lisäksi kysyttiin tiedon jakamisen keinoista. Tiedon jakamisen keinot on jaettu kolmeen vaihtoehtoon: web-portaali, automatisoitu tiedonvaihto ja muu esim. sähköposti. Tiedon jakamisen keinojen pohjalta on luvut tuotettu muista tiedoista kahdella tapaa, siten että pelkästään muulla esim. sähköpostilla tietoa toimitusketjussa jakavia ei lasketa mukaan lukuihin ja siten, että huomioidaan kaikki vastaukset mukaan lukien muu, esim. sähköpostitse tapahtuva tiedonvaihto.

Sähköpostilla tapahtuva tiedon jakaminen toimitusketjussa on kaikkien yleisin tapa jakaa tietoa, sitä käyttää 96 prosenttia kaikista sähköisesti tietoa toimitusketjussa jakavista yrityksistä (Liitekuvio 45). Usein yritykset käyttävät useampia tapoja tiedon jakamisessa. WEB-portaalin kautta tietoja jakaa 51 prosenttia ja automatisoidulla tiedonvaihdolla 28 prosenttia kaikista sähköisesti tietoa toimitusketjussa jakavista yrityksistä.

Kun kaikki keinot tiedon jakamiseen huomioidaan jakaa kolmannes yrityksistä säännöllisesti tietokoneverkkojen avulla tietoja tavarantoimittajiensa tai asiakkaidensa kanssa toimitusketjun hallitsemiseksi (Liitekuvio 46). Suuruusluokittain tarkasteltuna pienimmät yritykset jakavat tietoa 29 prosentissa yrityksistä ja suurimmat 56 prosentissa yrityksistä.

Toimialoittain tarkasteltuna tiedon jakaminen on tavallisinta tukkukaupan (48 %) ja vähittäiskaupan (47 %) toimialoilla ja harvimmin sitä tehdään majoitus- ja ravitsemistoiminnan (20 %) ja rakentamisen toimialoilla (21 %).

Kun huomioidaan vain web-portaalit ja automatisoitu tiedonvaihto eikä huomioida niitä yrityksiä, jotka käyttävät pelkästään muuta esim. sähköpostia toimitusketjutiedon jakamiseen, jakaa 20 prosenttia yrityksistä säännöllisesti tietokoneverkkojen avulla tietoja tavarantoimittajiensa tai asiakkaidensa kanssa toimitusketjun hallitsemiseksi (Liitekuvio 47). Suuruusluokittain tarkasteltuna pienimmät yritykset jakavat tietoa 15 prosentissa yrityksistä ja suurimmat 47 prosentissa yrityksistä. Toimialoittain tarkasteltuna tiedon jakaminen on tavallisinta informaation ja viestinnän (34 %), tukkukaupan (33 %) ja vähittäiskaupan (30 %) toimialoilla ja harvimmin sitä tehdään majoitus- ja ravitsemistoiminnan (8 %) ja rakentamisen toimialoilla (11 %).

Tavarantoimittajien suuntaan tietoja jakoi kaikki tiedonvaihdon tavat huomioiden 70 % niistä yrityksistä jotka sähköisesti säännöllisesti jakavat tietoa toimitusketjun hallitsemiseksi (Liitekuvio 48). Vain web-portaalit ja automatisoitu tiedonvaihto huomioiden tavarantoimittajien suuntaan tietoja jakoi 45 prosenttia näistä yrityksistä (Liitekuvio 50). Asiakkaiden suuntaan kaikki tiedonvaihdon tavat huomioiden tietoja jakoi 64 prosenttia (Liitekuvio 49) ja vain web-portaalit ja automatisoitu tiedonvaihto huomioiden 39 prosenttia näistä yrityksistä (Liitekuvio 51).

Lähde: Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2010, Tilastokeskus

Lisätietoja: Aarno Airaksinen (09) 1734 3206, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

---

Päivitetty 25.11.2010