3. Internet yrityksissä
3.1 Internet-yhteydet
Vuodesta 2012 alkaen Suomessa käytännössä kaikki yritykset käyttävät laajakaistayhteyksiä kun huomioidaan sekä kiinteät että mobiilit yhteydet (Kuvio 3). Kiinteän verkon laajakaistayhteys on 99 prosentilla yrityksistä. Laajakaista on käytössä hyvin yleisesti kaikissa kokoluokissa ja toimialoilla.
Kuvio 3. Laajakaista yrityksissä keväällä 2003–2013, osuus kaikista vähintään kymmenen henkeä työllistävistä yrityksistä
Kaikista yrityksistä 63 prosentilla oli laajakaista, jonka nopeus on vähintään 10 Mbit/s (Liitekuvio 2). Yritysten koon mukaan tarkasteltuna vähintään 100 henkilöä työllistävissä yrityksissä näin nopeita yhteyksiä oli 86 prosentilla, ja pienimmissä 10–19 henkilöä työllistävissä yrityksissä 56 prosentilla. Vähintään 100 Mbit/s yhteyksiä oli jo 17 prosentilla yrityksistä ja suurimmassa kokoluokassa jo 41 prosentilla (Liitekuvio 3). Hitaampi alle 2 Mbit/s yhteys nopeimpana yhteytenä oli vielä 3 prosentilla yrityksistä.
Langaton laajakaistainen yhteys Internetiin oli käytössä 92 prosentilla yrityksistä (Liitekuvio 4). Tähän sisältyy kannettavalla tietokoneella käytettävä mobiili laajakaistainen yhteys 86 prosentilla yrityksistä (Liitekuvio 5) ja matkapuhelimella käytettävä laajakaistainen yhteys 87 prosentilla yrityksistä (Liitekuvio 6).
3.2 Internetin käyttö
Vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä 38 prosentissa koko henkilöstö käytti työssään tietokonetta, jossa oli Internet-yhteys. Vähintään puolet henkilöstöstä käytti tällaista tietokonetta 60 prosentissa yrityksistä ja vähintään neljännes 75 prosentissa yrityksistä (Liitekuvio 7).
Kaikkien yritysten yhteenlasketusta henkilöstöstä 64 prosenttia käytti työssään sellaista tietokonetta, jossa on Internet-yhteys (Kuvio 4). Toimialoittain tarkasteltuna useimmin henkilökunta käyttää työssään tällaista tietokonetta informaation ja viestinnän (99 %) sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (98 %) toimialoilla. Harvimmin henkilöstö käyttää tällaista tietokonetta rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialoilla (46 %).
Suuruusluokittain tarkasteltuna suurimpien vähintään 100 henkilöä työllistävien yritysten työntekijöistä 66 prosenttia käyttää työssään tietokonetta, jossa on Internet-yhteys, ja pienemmissäkin kokoluokissa sellaista työssään käyttävien työntekijöiden osuus vaihtelee varsin vähän, 60 ja 64 prosentin välillä.
Kuvio 4. Henkilöstön Internetin käyttö keväällä 2013, Internet-yhteydellä varustettua tietokonetta työssään käyttävien osuus henkilökunnasta
3.3 Internetin mobiili käyttö
Internetin mobiili käyttö on hyvin tavallista suomalaisissa yrityksissä. Jo 85 prosentilla yrityksistä on ainakin jollakin henkilökunnastaan kannettava laite jolla voi käyttää Internetiä työasioissa matkapuhelinverkossa (esim. kannettava tietokone tai älypuhelin) (Kuvio 5). Toimialoittain laitteiden yleisyys yrityksissä vaihtelee vähittäiskaupan 62 prosentista informaation ja viestinnän 100 prosenttiin. Pienimmissä 10–19 henkilöä työllistävistä yrityksistä 78 prosentilla ja suurimmista yli 100 henkilöä työllistävissä yrityksissä 98 prosentilla oli tällainen laite. Kannettavalla tietokoneella Internetiä voi työasioissa käyttää 77 prosentissa yrityksistä (Liitekuvio 8) ja älypuhelinta samoin 77 prosentissa yrityksistä (Liitekuvio 9).
Kuvio 5. Yritys antanut ainakin yhdelle työntekijälleen kannettavan laiteen jolla voi ottaa Internet-yhteyden matkapuhelinverkon kautta, keväällä 2013, osuus kaikista luokan yrityksistä
Kaikista yrityksistä 9 prosentissa koko henkilöstö käytti työssään kannettavaa laitetta, jossa oli Internet-yhteys matkapuhelinverkossa (Liitekuvio 10). Vähintään puolet henkilöstöstä käytti tällaista laitetta 27 prosentissa yrityksistä ja vähintään neljännes 41 prosentissa yrityksistä. Kaikkien yritysten yhteenlasketusta henkilöstöstä 33 prosenttia käytti tällaista kannettavaa laitetta (Kuvio 6). Toimialoittain tarkasteltuna useimmin henkilökunta käyttää tällaista laitetta informaation ja viestinnän toimialalla, 75 prosenttia henkilökunnasta, sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialalla 61 prosenttia henkilökunnasta. Harvimmin henkilöstö käyttää tällaista laitetta vähittäiskaupan (10 %), majoitus- ja ravintolatoiminnan (11 %) sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialoilla (18 %). Suuruusluokittain tarkasteltuna erot ovat erikokoisissa yrityksissä varsin pienet, vaihdellen pienimpien yritysten 29 prosentista 50–99 henkilöä työllistävien yritysten 35 prosenttiin.
Kuvio 6. Mobiilin Internetin käyttö keväällä 2013, osuus vähintään kymmenen henkilöä työllistävien yritysten henkilökunnasta
3.4 Internetin käyttö kontakteissa julkishallintoon
Internetin käyttö kontakteissa julkishallintoon on hyvin tavallista suomalaisissa yrityksissä. Internetiä tiedon hankintaan julkishallinnon Internet-sivuilta edellisenä vuonna käytti 93 prosenttia yrityksistä (Liitekuvio 11).
Toimialoittain tarkasteltuna Internetin käyttö tiedon hankintaan julkishallinnosta vaihtelee vähittäiskaupan 90 prosentista ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan 96 prosenttiin. Suuruusluokittain tarkasteltuna Internetin käyttö tiedon hankintaan julkishallinnolta vaihtelee pienimpien yritysten 93 prosentista suurimpien 97 prosenttiin.
Hallinnollisia asioita hoidettiin hyvin yleisesti sähköisesti. Työnantajasuorituksia (esim. sosiaaliturvamaksut) ilmoitti sähköisesti 79 prosenttia, samoin arvonlisäveroa koskevia ilmoituksia ilmoitti sähköisesti 79 prosenttia yrityksistä (Liitekuvio 12).
3.5 Kotisivut
Omat kotisivut oli keväällä 2013 käytössä 94 prosentilla kaikista vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä (Liitekuvio 13). Kotisivut ovat hyvin yleiset kaiken kokoisissa yrityksissä. Suurimmissa kokoluokissa kotisivut oli käytössä 99 prosentilla yrityksistä ja pienimmissäkin jo 90 prosentilla.
Toimialoittain tarkasteltuna kotisivut olivat muita harvemmin käytössä kuljetuksen ja varastoinnin (82%) sekä rakentamisen (88 %) toimialoilla. Kotisivujen yleisyys on edelleen lisääntynyt hiukan edellisistä vuosista mutta saturaatiopiste on hyvin lähellä, eikä kovin suurta lisääntymistä sivujen yleisyydessä voine enää odottaa muutamia toimialoja ja pienimpiä yrityksiä lukuunottamatta.
Kuvio 7. Kotisivut yrityksissä keväällä 2003–2013, osuus kaikista vähintään kymmenen henkeä työllistävistä yrityksistä
Vuodesta 1999 kotisivut ovat lisääntyneet vähintään kymmenen henkeä työllistävissä yrityksissä 44 prosenttiyksiköllä ja viimeisen 10 vuoden aikana vuodesta 2003 25 prosenttiyksiköllä.
Kotisivuja käytettiin hyvin yleisesti tuotteiden markkinointiin. 86 prosenttia vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä, jolla oli kotisivut, käytti niitä tähän tarkoitukseen (Kuvio 8). Myös rekrytointia harjoitettiin yleisesti, 49 prosenttia yrityksistä ilmoitti avoimista työpaikoista tai tarjosi hakemuksen jättömahdollisuuden kotisivuillaan. Tuoteluettelot tai hinnastot olivat kotisivuilla 39 prosentilla yrityksistä. Internet-myyntiä harjoitti noin 15 prosenttia näistä yrityksistä ja 21 prosenttia tarjosi tietoa yksityisyyden suojasta kotisivuilla.
Kuvio 8. Kotisivujen käyttötarkoitukset yrityksissä keväällä 2013, osuus vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä, joilla on kotisivut
3.6 Sosiaalinen media
Sosiaalisesta mediasta tiedusteltiin yrityksiltä tässä kyselyssä nyt ensimmäisen kerran. Lomakeella sosiaalista mediaa määriteltiin seuraavasti: Sosiaalisen median käytöllä tarkoitetaan tässä yrityksen internet-teknologiaan tai kommunikaatio-alustoihin perustuvien sovellusten käyttöä yhdistämään, luomaan ja vaihtamaan sisältöä verkossa asiakkaiden, tavarantoimittajien tai liikekumppaneiden kanssa tai yrityksen sisällä. Sosiaalista mediaa käyttäväksi yritykseksi katsotaan sellainen, jolla on käyttäjäprofiili, käyttäjätili tai käyttölisenssi, riippuen sosiaalisen median vaatimuksista ja tyypistä.
Sosiaalista mediaa käyttää 38 prosenttia vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä (Kuvio 9 ) Toimialoittain sosiaalinen media on yleisimmin käytössä informaation ja viestinnän toimialalla 80 prosentilla yrityksistä ja harvimmin rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialoilla 21 prosentilla yrityksistä. Pienimmissä 10–19 henkilöä työllistävistä yrityksistä 34 prosenttia ja suurimmista yli 100 henkilöä työllistävissä yrityksissä 57 prosenttia käyttää sosiaalista mediaa.Kuvio 9. Sosiaalista mediaa käyttävät yritykset keväällä 2013, osuus vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä
Kysytyistä sosiaalisen median tyypeistä yleisimmin yritykset käyttivät yhteisöpalveluita, joita käytti 34 prosenttia yrityksistä (Kuvio 10). Multimedian jakamiseen tarkoitettua mediaa käytti 14 prosenttia, blogeja tai mikroblogeja 8 prosenttia ja wiki-pohjaisia tiedon jakamisen työkaluja 6 prosenttia yrityksistä.
Kuvio 10. Yritysten käyttämät sosiaaliset mediat keväällä 2013, osuus vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä
Kaikkien eri sosiaalisen median tyyppien käyttö on selvästi yleisintä informaation ja viestinnän toimialalla, jossa yhteisöpalveluita käyttää 74 prosenttia, blogeja ja mikroblogeja 45 prosenttia, multimedian jakamisen mediaa 42 prosenttia ja wiki-pohjaistan tiedon jakamista 38 prosenttia yrityksistä. Muuten käytön suhteellinen yleisyys vaihtelee toimialoittain jonkin verran. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialalla käytetään toiseksi yleisimmin yhteisöpalveluita (65 %), selvästi yleisemmin kuin kolmanneksi yleisimmin sitä käyttävän vähittäiskaupan toimialalalla (47 %). Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialalla käytetään toiseksi yleisimmin kaikkia muita sosiaalisen median muotoja. (Liitetaulukko 5).
Sosiaalisen median käyttötarkoituksista selvästi yleisin oli yrityksen imagon kehittäminen tai tuotteiden markkinointi. Sosiaalista mediaa käyttävistä yrityksistä 83 prosenttia ilmoitti käyttävänsä sitä tähän tarkoitukseen (Kuvio 11 ). Myös asiakkaiden mielipiteiden, arviointien tai kysymysten vastaanotto sosiaalisessa mediassa oli hyvin yleistä, 56 prosentissa näistä yrityksistä.
Sosiaalisen median hyväksikäytö näyttäisi olevan yrityksissä varsin monipuolista, sillä yli kolmannes sosiaalista mediaa käyttävistä yrityksistä käytti sitä myös rekrytoinnissa, yhteistyössä liikekumppaneiden tai muiden organisaatioiden kanssa, asiakkaiden osallistamisessa, kehittämisessä tai innovoinnissa tai näkemyksien, mielipiteiden tai tiedon jakamisessa yrityksen sisällä. (Liitetaulukko 6).
Kuvio 11. Sosiaalisen median käyttötarkoitukset yrityksissä, jotka käyttävät sosiaalista mediaa keväällä 2013, osuus vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä
Sosiaalista mediaa käyttävistä yrityksistä kolmanneksella oli virallinen toimintalinjaus sosiaalisen median käytössä (Kuvio 12). Toimialoittain tarkasteltuna kaikkein yleisimmin toimintalinjaus oli vähittäiskaupan toimialalla, 47 prosentilla sosiaalista mediaa käyttävistä yrityksistä. Rakentamisen toimialalla virallinen toimintalinjaus sosiaalisen median käytöstä oli tehty varsin harvoin, vain 10 prosentissa sosiaalista mediaa käyttävistä yrityksistä. Suuremmissa yrityksissä virallinen toimintalinjaus oli tehty varsin usein, vähintään 100 henkilöä työllistävissä yrityksissä 56 prosentilla ja 50–99 henkilöä työllistävissä yrityksissä 46 prosentilla. Pienimmissä 10–19 henkilöä työllistävissa yrityksissä toimintalinjaus oli tehty noin neljänneksessä sosiaalista mediaa käyttävistä yrityksistä.
Kuvio 12. Yrityksellä on virallinen toimintalinjaus sosiaalisen median käytöstä keväällä 2013, osuus vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä jotka käyttävät sosiaalista mediaa
Lähde: Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2013, Tilastokeskus
Lisätietoja: Aarno Airaksinen 09 1734 3206, Heidi Pirkola 09 1734 3246, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala
Päivitetty 26.11.2013
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Tietotekniikan käyttö yrityksissä [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-2957. 2013,
3. Internet yrityksissä
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/icte/2013/icte_2013_2013-11-26_kat_003_fi.html