Etusivu > Tilastot > Innovaatiotoiminta > 2000 > EU:n innovaatiotutkimus 2000

EU:n innovaatiotutkimus 2000

Innovaatio on tässä tutkimuksessa määritelty yrityksen markkinoille tuomaksi uudeksi tai olennaisesti parannetuksi tuotteeksi (tavaraksi tai palveluksi) tai uudeksi tai olennaisesti parannetuksi tuotantomenetelmäksi. Innovaatiot perustuvat joko yrityksen kannalta uuteen teknologiaan, entisten teknologioiden uusiin sovelluksiin tai uuden tiedon hyödyntämiseen. Innovaatiotoimintaa harjoittaneiksi yrityksiksi on laskettu innovaatioita tehneiden lisäksi yritykset, joilla oli ollut innovaatioiden kehittämiseen tähtääviä joko edelleen jatkuvia tai keskeytyneitä projekteja. Tutkimuksen tarkasteluajanjaksona olivat vuodet 1998-2000.

Tiedot otannan perusteella valituilta yrityksiltä kerättiin syksyllä 2001 ja tulokset julkaistiin joulukuussa 2002. Kysely lähetettiin 3 462 yritykselle ja vastausprosentiksi tuli 50. Edellinen vastaava tutkimus Suomessa on tehty vuotta 1996 koskien.

Tuloksia

Innovaatiotoimintaa ilmoitti 49 prosenttia tehdasteollisuuden (ml. kaivostoiminta) ja 38 prosenttia muiden toimialojen (energiahuolto, tukkukauppa, kuljetus ja varastointi, posti- ja teleliikenne, atk-palvelut, tutkimustoiminta ja tekniset palvelut) yrityksistä. Teollisuudessa 37 prosenttia yrityksistä ilmoitti tuoteinnovaatioita, 28 prosenttia prosessi-innovaatioita ja 29 prosenttia innovaatioprojekteja. Innovaatiotoiminnan kaikkia osatekijöitä oli 11:llä prosentilla teollisuuden yrityksistä. Muilla toimialoilla yrityksistä 33 prosentilla oli tuote- tai palveluinnovaatioita, prosessi-innovaatioita 18:lla prosentilla ja innovaatioprojekteja 19:llä prosentilla. Kaikkia osatekijöitä ilmoitti 8 prosenttia muiden toimialojen yrityksistä.

Suhteellisesti eniten innovaatiotoimintaa harjoittaneita teollisuusyrityksiä oli sähköteknisessä teollisuudessa (67 %) ja kemianteollisuudessa (63 %). Muiden toimialojen innovatiivisimpia olivat tutkimustoiminta (86 %) ja teleliikenne (73 %). Suurista yli 500 henkilön teollisuusyrityksistä hieman yli 90 prosenttia harjoitti innovaatiotoimintaa, pienistä alle 50 henkilön yrityksistä noin kolmasosa.

Innovaatiomenoiksi vuonna 2000 arvioitiin 4,9 miljardia euroa. Suurin osa menoista oli yritysten oman tutkimustoiminnan menoja. Teollisuudessa oman t&k:n osuus innovaatiomenoista oli 57 prosenttia ja muilla toimialoilla 67 prosenttia. Teollisuuden yrityksistä eniten innovaatiomenoja suhteessa liikevaihtoon oli sähköteknisessä teollisuudessa (8,6 %) ja massa ja paperiteollisuudessa (4,2 %). Muiden toimialojen yrityksistä eniten innovaatiomenoja oli teknisessä palvelussa (5,2 %) ja atk-palveluissa (4,3 %). 42 prosenttia innovaatiotoimintaa harjoittaneista yrityksistä oli saanut julkista rahoitusta innovaatiotoimintaan.

Innovaatiotoiminta vaikutti eniten tuote- tai palveluvalikoiman laajentumiseen, tuotteiden tai palvelujen laadun paranemiseen sekä markkinoiden laajentumiseen tai markkinaosuuden kasvuun. Innovaatioiden tärkeimpiä tietolähteitä olivat oma yritys, jonka ilmoitti merkittäväksi tietolähteeksi lähes 90 prosenttia innovoineista yrityksistä. Konserniin kuuluneille yrityksille oma konserni oli tärkeä tietolähde, sen ilmoitti tärkeäksi myöskin vajaat 90 prosenttia. Seuraavaksi merkittävimpiä olivat laitteiden ja materiaalien toimittajat sekä asiakkaat.

Puolet innovoineista yrityksistä oli tehnyt innovaatioihin liittyvää yhteistyötä. Suuret yritykset tekivät yhteistyötä pieniä yrityksiä useammin. Teollisuuden suurista yrityksistä 87 prosenttia oli innovaatioyhteistyössä ja pienistä alle 50 henkilön yrityksistä noin 42 prosenttia. Eniten yhteistyötä oli oman konsernin yritysten, laitteiden ja materiaalien toimittajien sekä asiakkaiden kanssa. Yhteistyökumppanit olivat useimmiten kotimaisia. Jonkin verran yhteistyötä oli myös EU- tai EFTA-maista ja Yhdysvalloista kotoisin olleiden kumppaneiden kanssa. Tärkein kumppani oli oman konsernin yritykset, jotka olivat merkittäviä tiedonlähteitä 40:lle prosentille yrityksistä sekä asiakkaat ja laitteiden ja materiaalien toimittajat noin kolmasosalle innovaattoreista.

Noin 2/3 innovaatiotoimintaa harjoittaneista yrityksistä oli kohdannut vaikeuksia innovaatioprojektien läpiviennissä. Yli puolella projekti oli hidastunut suunnitellusta aikataulusta, noin 13 prosenttia ei voinut aloittaa projektia ollenkaan ja 26:lla prosentilla oli projekti kohdannut muita vaikeuksia. Taloudelliset tekijät (liian suuri riski, liian suuret kustannukset, sopivan rahoituslähteen puuttuminen) ja pätevän henkilökunnan puute olivat merkittävimmät innovaatiotoimintaa haitanneet tekijät.

Tutkimuksessa tiedusteltiin innovaatiotoiminnan lisäksi yrityksen tekemiä toimintaan oleellisesti vaikuttaneita uudistuksia (strategia, johtaminen, organisaatio, markkinointi, tuotteisiin tai palveluihin tehdyt esteettiset muutokset). Innovaatiotoimintaa harjoittaneet yritykset ilmoittivat myös muita uudistuksia suhteellisesti enemmän kuin ei-innovoineet yritykset. Innovaattoreista niitä teki noin 70 ja ei-innovoineista yrityksistä 35 prosenttia. Eniten tehty muutos oli uudistettu organisaatiorakenne.

---

Päivitetty 19.8.2005