Etusivu > Tilastot > Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka > 2004 > Suomen julkisyhteisöjen EMU-ylijäämä kutistui edelleen

Suomen julkisyhteisöjen EMU-ylijäämä kutistui edelleen

Julkisyhteisöjen EMU-ylijäämä pieneni vuonna 2004 edellisvuoden lukemista. Ylijäämä oli vuonna 2004 ennakkotietojen mukaan 3,1 mrd. euroa eli 2,1 prosenttia BKT:sta, kun vastaavat luvut olivat edellisvuonna 3,5 mrd. euroa ja 2,5 prosenttia BKT:sta. Valtio pysyi edelleen niukasti ylijäämäisenä; ylijäämää kertyi 0,5 mrd. euroa. Valtion vero- ja osinkotulojen kasvu sekä korkomenojen aleneminen tasapainottivat kasvaneita tulonsiirtoja muille sektoreille sekä lisääntyneitä kulutusmenoja. Kuntasektorin alijäämä sen sijaan kasvoi 1,1 mrd. euroon, kun se edellisenä vuonna oli 0,7 mrd. Kuntasektorin kulutusmenot kasvoivat edellisvuodesta 6,4 prosenttia, kun käytettävissä oleva tulo vastaavasti kasvoi vain 4,3 prosenttia. Sosiaaliturvarahastoista työeläkelaitokset keräsivät 4,0 mrd. euron ylijäämän kun taas muut sosiaaliturvarahastot jäivät edellisvuoden tapaan 0,3 mrd. alijäämäisiksi.

Valtion luvut perustuvat valtion hallinnollisen ja liikekirjanpidon tammi-marraskuun kertymätietoihin ja keskeisistä tilivirastoista saatuihin koko vuotta koskeviin ennakkotietoihin vuodelta 2004. Kuntatalouden arviointiin käytettiin Tilastokeskuksen kunnille ja kuntayhtymille tekemää edellisvuotta koskevaa tilinpäätösarviokyselyä.

EMU-ylijäämä eroaa hieman kansantalouden tilinpidon (EKT 1995) mukaisesta ylijäämästä vuodesta 2003 alkaen valtion swap-sopimuksiin liittyvien nettokorkomaksujen erilaisen kirjauksen takia. EMU-alijäämäraportoinnissa swap-nettokorkomaksut luetaan korkomenoihin, jolloin ne lisäävät tai vähentävät alijäämää. Kansantalouden tilinpidossa ne taas kuuluu poistaa koroista ja kirjata johdannais-instrumenttien muutoksena rahoitustilinpidon puolella. Vuonna 2004 EMU-ylijäämän BKT-osuus oli runsaat 0,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin tilinpidon mukaisen julkisyhteisöjen ylijäämän BKT-osuus.

Kuntien velka kasvussa

Vuonna 2004 julkisyhteisöjen yhteenlaskettu bruttovelka kasvoi noin miljardi euroa. Etenkin kuntien velkaantuminen jatkui ja niiden velka kasvoi 0,9 miljardilla eurolla. Valtion bruttovelka kasvoi 0,1 mrd. euroa. Valtion vuoden lopun velkakannassa näkyy kuitenkin edellisvuoden tapaan vuoden lopussa otettu noin kahden miljardin euron suuruinen lyhytaikainen luotto, joka kuoletettiin heti vuodenvaihteen jälkeen Lainaa ei kuitenkaan nostettu likviditeettitarpeisiin, vaan budjetin määritelmällisen tasapainon varmistamiseksi. Ilman ko. teknisluonteista velkakirjausta valtion bruttovelka olisi laskenut. Julkisyhteisöjen velasta yli 90 prosenttia on valtion velkaa.

Julkisyhteisöjen EMU-velka eli julkisyhteisöjen velka talouden muille sektoreille ja ulkomaille, kasvoi vuonna 2004 2,6 mrd. euroa. Valtion EMU-velka kasvoi 1,7 mrd. euroa ja kuntien 0,9 mrd. euroa. Bruttovelasta päästään EMU-velkaan vähentämällä julkisyhteisöjen sisäiset velat, jotka vuonna 2004 vähenivät noin 1,6 mrd. euroa. Sisäisten velkojen vähenemisestä noin puolet selittyy sillä, että Valtion Eläkerahaston sijoitukset valtion joukkovelkakirjoihin vähenivät ja Valtiokonttori maksoi pois Valtion Eläkerahaston lainan. Lisäksi työeläkelaitosten sijoitukset valtion joukkovelkakirjoihin vähenivät vajaat 0,8 mrd. euroa.

Vaikka euromääräinen EMU-velka on vuosia 1998 ja 1999 lukuun ottamatta kasvanut 1990-luvun alusta alkaen, velan BKT-osuus supistui muina vuosina kuin vuonna 2003. Vuoden 2003 lopussa EMU-velan osuus BKT:sta nousi poikkeuksellisesti edellisvuodesta, mutta ennakkotietojen mukaan velkaosuus supistui jälleen vuonna 2004. Huipussaan velan BKT-osuus oli vuonna 1994, jolloin suhdeluku oli 58,0 prosenttia.

---

Päivitetty 28.2.2005