Etusivu > Tilastot > Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka > 2009 > Vuonna 2009 julkinen talous kääntyi alijäämäiseksi ja velka kasvoi voimakkaasti

Vuonna 2009 julkinen talous kääntyi alijäämäiseksi ja velka kasvoi voimakkaasti

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen julkishallinto oli selvästi alijäämäinen vuonna 2009. Suhteessa bruttokansantuotteeseen alijäämä oli 2,2 prosenttia, kun vuotta aiemmin julkisyhteisöjen ylijäämä oli 4,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tätä suurempi rahoitusaseman heikkeneminen suhteessa BKT:hen on koettu aiemmin vain vuosien 1990 ja 1991 välillä.

Vuonna 2009 julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni 11,4 miljardia euroa, mihin vaikutti erityisesti vuoden 2008 jälkipuoliskolla alkanut kansainvälinen taloustaantuma. Valtiosektorin vuoden 2008 ylijäämä (1,1 miljardia) kääntyi 8,2 miljardin euron alijäämäksi. Valtiosektorin kehitykseen vaikutti sekä tulojen pieneneminen että menojen kasvu. Tulot pienenivät edellisvuodesta 14,3 prosenttia, johon vaikutti merkittävästi verotulojen 14,8 prosentin supistuminen. Omaisuustulojen - lähinnä osinkojen ja korkojen - kertymä laski lähes kolmanneksen 2,1 miljardiin euroon. Valtion menot nousivat yhteensä 6,5 prosenttia. Kasvua oli kulutusmenoissa, investoinneissa ja erityisesti tulonsiirroissa. Kuntasektori pysyi edelleen alijäämäisenä, vuoden 2009 alijäämän ollessa 0,7 miljardia euroa. Kuntasektorin kulutusmenot kasvoivat edellisvuodesta 2,6 prosenttia ja verokertymä pysyi edellisen vuoden tasolla. Sosiaaliturvarahastoista työeläkelaitosten ylijäämä laski 2,2 miljardia euroa 5,1 miljardiin euroon, minkä taustalla oli erityisesti eläkemenojen kasvu ja omaisuustulojen pieneneminen. Työeläkelaitosten EMU-ylijäämä poikkeaa huomattavasti eläkeyhtiöiden tuloslaskelmien mukaisista kokonaistuloksista, joihin vaikuttavat esimerkiksi eläkesijoitusten arvossa tapahtuneet muutokset. Muiden sosiaaliturvarahastojen ylijäämäksi muodostui 0,1 miljardia euroa.

EMU-alijäämä on eronnut hieman kansantalouden tilinpidon (EKT 1995) mukaisesta alijäämästä vuodesta 2003 alkaen valtion swap-sopimuksiin liittyvien nettokorkomaksujen erilaisen kirjauksen takia. Vuonna 2009 EMU-alijäämän BKT-suhde oli 0,3 prosenttiyksikköä pienempi kuin tilinpidon mukaisen julkisyhteisöjen alijäämän BKT-suhde.

Julkisyhteisöjen EMU-velka eli julkisyhteisöjen velka talouden muille sektoreille ja ulkomaille kasvoi vuoden aikana 12,2 miljardilla eurolla 75,2 miljardiin euroon. Velan suhde bruttokansantuotteeseen nousi vuonna 2009 edellisvuoden 34,2 prosentista 44,0 prosenttiin. BKT-suhteen kasvu johtui sekä velan kasvusta että bruttokansantuotteen pienenemisestä. Historiallisesti vielä suurempi velkasuhteen kasvu on koettu vuosien 1991 ja 1992 välillä.

Vuonna 2009 julkisyhteisöjen sulauttamaton velka kasvoi 11,7 miljardia euroa (17,2%) edellisestä vuodesta. Valtion velka kohosi 10,4 miljardia, ja kuntien velka kasvoi 1,3 miljardia euroa. EMU-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa talouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman velan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset. Julkisyhteisöihin luettavien yksiköiden väliset velat vähennetään sulauttamattomasta bruttovelasta, jotta päästään sulautettuun EMU-velkaan. Tämä sisäinen velka laski vuonna 2009 0,5 miljardia euroa. Sisäistä velkaa oli vuoden 2009 lopussa 4,4 miljardia euroa, josta runsaat puolet koostui työeläkelaitosten hallussa olevista valtion joukkovelkakirjalainoista.

Tilaston aikasarjaan on tehty vastaavat aikasarjamuutokset kuin kansantalouden tilinpidon ja rahoitustilinpidon tammikuussa 2010 julkaistuihin uusiin tietoihin. Merkittävimpänä muutoksena on Valtion eläkerahaston uudelleen luokittelu valtiosektorista työeläkelaitoksiin sen perustamisesta eli vuodesta 1990 alkaen. Muutoksella ei ole vaikutusta julkisyhteisöjen sulautettuun velkaan eikä alijäämään, mutta se vaikuttaa alasektoreiden rahoitusasemaan. Muutos heikentää valtion ja parantaa työeläkelaitosten nettoluotonantoa. Lisäksi valtion sulauttamaton velka kasvoi hieman, koska aiemmin rahaston lainasaamiset valtiolta ja sen hallussa olevat valtion joukkovelkakirjat oli eliminoitu sisäisinä erinä valtion velasta.

Alijäämä- ja velkatiedot ovat tässä vaiheessa ennakollisia ja tarkentuvat myöhemmissä julkistuksissa. Valtiosektorin tiedot perustuvat pääosin ennakkotietoihin valtion vuoden 2009 tilinpäätöksestä. Kuntataloudesta ei ole käytössä yhtä tarkkoja ennakkotietoja kuin valtiosektorista. Kuntatalouden arviointiin käytettiin Tilastokeskuksen kunnille ja kuntayhtymille tekemää vuotta 2009 koskevaa tilinpäätösarviokyselyä. Työeläkelaitoksista ja muista sosiaaliturvarahastoista saatiin vuoden 2009 tilinpäätöstä koskevia ennakkotietoja.

Alijäämä- ja velkasuhteiden heikkenemisestä huolimatta julkinen alijäämä ja velka pysyivät ennakkotietojen mukaan edelleen EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisten viitearvojen alapuolella. Sopimuksen mukainen raja-arvo julkiselle alijäämälle on kolme prosenttia ja velalle 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Lähde: Julkisyhteisöjen alijäämä ja bruttovelka EMU-kriteerien mukaisina 2008, ennakkotietoja.Tilastokeskus

Lisätietoja: Mika Sainio (09) 1734 2686, Mira Kuussaari (09) 1734 3538, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö

---

Päivitetty 01.03.2010