Etusivu > Tilastot > Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka > 2013 > Julkisen talouden alijäämä 2 prosenttia ja velka 56,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013

Julkaistu: 3.3.2014

Julkisen talouden alijäämä 2 prosenttia ja velka 56,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013

Tilastokeskuksen alustavien ennakkotietojen mukaan Suomen julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka kasvoi vuoden 2013 aikana 7 miljardilla eurolla 110,2 miljardiin euroon. Velan suhde bruttokansantuotteeseen nousi edellisvuoden 53,6 prosentista 56,9 prosenttiin. Julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi 2,0 prosenttiin, kun vuotta aikaisemmin alijäämä oli 1,8 prosenttia. Julkinen alijäämä ja velka pysyivät ennakkotietojen mukaan EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisten viitearvojen alapuolella.

Suomen julkisyhteisöjen alijäämä (-) ja velka, suhteessa BKT:hen

Vuonna 2013 julkisyhteisöjen rahoitusasema oli 3,9 miljardia euroa alijäämäinen. Valtionhallintosektorin alijäämä pysyi lähes ennallaan ollen 6,5 miljardia euroa. Paikallishallintosektorin alijäämä pieneni 0,7 miljardia euroa 1,5 miljardiin euroon. Tämä johtui siitä, että verotulot kasvoivat ja menojen kasvu hidastui. Työeläkelaitokset ja muut sosiaaliturvarahastot keräsivät 4,1 miljardin euron ylijäämän, joka oli 1,1 miljardia pienempi kuin 2012. Tähän vaikutti pääasiassa se, että maksetut eläkkeet kasvoivat enemmän kuin eläketulot.

Vuonna 2013 julkisyhteisöjen sulauttamaton bruttovelka kasvoi 7,2 miljardia euroa edellisestä vuodesta. Valtion velka kohosi 5 miljardia, ja kuntien velka kasvoi 2,2 miljardia euroa. Julkisyhteisöjen sisäiset velat kasvoivat 0,2 miljardin euron verran. EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa talouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman bruttovelan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset. Valtionhallintosektorin EDP-velkaa on hieman tarkistettu vuosille 2009-2012 johtuen Eurostatin antamasta ohjeistuksesta kirjata EU-komission talletukset talletusveloiksi. Aiemmin ne oli kirjattu muiden velkojen erään, jota ei lueta EDP-velkaan mukaan.

Julkisyhteisöjen tilinpidossa Euroopan väliaikainen rahoitusvakausväline ERVV käsitellään Eurostatin päätöksen perusteella siten, että ERVV:n velanotto tilastoidaan osaksi takauksia myöntäneiden maiden julkista velkaa. Avunsaajamaan ERVV:ltä saama laina tilastoidaan ikään kuin se olisi saatu takaukset myöntäneiltä euromailta, ja nämä maat puolestaan ovat vastaavan summan velkaa ERVV:lle. Tämän seurauksena takaukset myöntäneillä euromailla EDP-bruttovelka kasvaa, mutta nettovelka pysyy ennallaan, koska ko. maille syntyy yhtä iso saaminen avunsaajamaalta. Kullekin maalle kirjattava julkinen velka ERVV:n myöntämistä lainoista lasketaan jakamalla avunsaajamaille annettu laina sovitetulla jako-osuudella (perustuu kuhunkin tukipakettiin osallistuvien jäsenmaiden osuuksiin EKP:n pääomasta).

Vuodelle 2013 Suomen julkisyhteisöjen velkaan on kirjattu 3426 miljoonaa euroa velkaa, jonka ERVV on myöntänyt avunsaajamaille ja vuoden 2012 lopussa sitä oli 2702 miljoonaa euroa.Vastaavaa käsittelyä ei Euroopan vakausmekanismin (EVM) kohdalla tehdä.

Tilastossa käytetty julkisen alijäämän käsite on EU:n vakaus- ja kasvusopimukseen liittyvän liiallisten alijäämien menettelyn (EDP) mukainen. Tämä nk. EDP-alijäämä vastaa kansantalouden tilinpidossa (EKT95) laskettua julkisyhteisöjen sektoritilin mukaista nettoluotonantoa lukuun ottamatta swap- ja korkotermiinisopimuksiin liittyviä korkovirtoja, jotka EDP-alijäämäraportoinnissa kirjataan osaksi korkoja, mutta kansantalouden tilinpidossa johdannaisvelan muutoksiksi. Vuonna 2013 menetelmien eron vaikutus oli 0,3 prosenttia BKT:sta, ja EKT95-sektoritilien mukainen nettoluotonanto oli ennakkotietojen mukaan -2,4 prosenttia BKT:sta.

Julkisyhteisöjen EDP-velka eroaa käsitteellisesti jonkin verran esimerkiksi valtion osalta Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. Valtion EDP-velkaan luetaan mukaan lisäksi väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille (kuten edellä selitettiin), johdannaissopimuksiin liittyvät saadut vakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat ja kierrossa olevat kolikot. Kansantalouden tilinpidossa valtionhallintosektori on myös käsitteellisesti laajempi kuin budjetti- ja rahastotalous, joiden lisäksi siihen luetaan mm. yliopistot, Solidium ja Yleisradio. Kun nämä erot otetaan huomioon päästään EDP-käsitteen mukaiseen valtionhallinnon sulauttamattomaan bruttovelkaan (Liitetaulukko 3) eli vuonna 2013 Valtiokonttorin valtionvelka 89,7 mrd euroa + velan käsitteelliset erot 9 mrd euroa + sektorirajauksesta johtuvat erot 0,7 mrd euroa = valtionhallinnon sulauttamaton bruttovelka 99,4 mrd euroa. Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu.

Tilaston seuraava julkistus on 31.3.2014, jolloin Tilastokeskus julkistaa EU:n komissiolle maaliskuun lopussa toimitettavat liiallisten alijäämien menettelyn (EDP) mukaiset alijäämä- ja velkatiedot. Siinä yhteydessä nyt julkaistut tiedot voivat tarkentua.

Lähde: Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka, Tilastokeskus

Lisätietoja: Mira Lehmuskoski 09 1734 2708, Jukka Hytönen 09 1734 3484, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

Julkaisu pdf-muodossa (256,5 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

• Tietokantataulukot ja niiden muuttujat
• Arkistoidut taulukot

Liitetaulukot

• Liitetaulukko 1. Julkisyhteisöjen EDP-alijäämä 1998-2013 1) (3.3.2014)
• Liitetaulukko 2. Julkisyhteisöjen EDP-velka 1998-2013 1) (3.3.2014)
• Liitetaulukko 3. Julkisyhteisöjen sulauttamaton bruttovelka ja EDP-velka, mrd. euroa 2000-2013 1) (3.3.2014)

Laatuselosteet

• Laatuseloste: Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka (3.3.2014)

Tietojen tarkentuminen

• Tietojen tarkentuminen (3.3.2014)

---

Päivitetty 3.3.2014