Tarkistetut julkisyhteisöjen alijäämä- ja velkatiedot vuodelta 2013 ilmestyneet

Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan Suomen julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka oli vuoden 2013 lopussa 112,7 miljardia euroa ja 56,0 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkisyhteisöjen rahoitusasema oli 4,9 miljardia euroa alijäämäinen vuonna 2013. Tämä on 2,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkisyhteisöjen alijäämä- ja velkaluvut julkaistaan nyt uuden tilinpitojärjestelmän (EKT 2010) mukaisina, mistä johtuen luvut ovat muuttuneet normaalia enemmän tilaston edellisestä julkistuksesta.

Suomen julkisyhteisöjen alijäämä (-) ja velka, suhteessa BKT:hen

Julkisyhteisöjen bruttovelka kasvoi seitsemällä miljardilla vuonna 2013. Tästä valtionhallinnon osuus oli viisi miljardia ja paikallishallinnon osuus kaksi miljardia euroa. Julkisyhteisöjen sisäiset velat pienenivät 0,1 miljardilla eurolla. EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa talouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman bruttovelan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset.

Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni edellisvuodesta noin 700 miljoonalla eurolla. Valtionhallinnon ja paikallishallinnon alijäämät pienenivät, mutta sosiaaliturvarahastojen 1,4 miljardia euroa supistunut ylijäämä vei koko julkisyhteisöjen kehityksen negatiiviseksi. Vuosien 2010 ja 2013 tiedot tarkentuivat nyt hieman verrattuna heinäkuussa kansantalouden tilinpidon alla julkaistuihin tietoihin. Julkisyhteisöjen vuoden 2010 rahoitusasema heikkeni 147 miljoonaa euroa ja vuoden 2013 rahoitusasema heikkeni 144 miljoonaa euroa verrattuna heinäkuussa julkaistuihin lukuihin.

Uuden EKT 2010 -tilinpitojärjestelmän tuomista muutoksista eniten julkisyhteisöjen alijäämään ja velkaan vaikuttavat päivittynyt sektorirajaus sekä EDP-alijäämä -käsitteen muutos. Julkisyhteisöihin luokitellaan nyt muun muassa valtion liikelaitos Senaatti-kiinteistöt sekä sellaisia kuntien omistamia yhtiöitä, jotka tuottavat palveluita lähinnä omistajilleen. EDP-alijäämä ei enää sisällä swap- ja korkotermiinisopimuksiin liittyviä korkovirtoja, jolloin EDP-alijäämä vastaa nyt kansantalouden tilinpidossa laskettua julkisyhteisöjen sektoritilin mukaista nettoluotonantoa.

Julkisyhteisöjen tilinpidossa Euroopan väliaikainen rahoitusvakausväline ERVV käsitellään Eurostatin päätöksen perusteella siten, että ERVV:n velanotto tilastoidaan osaksi takauksia myöntäneiden maiden julkista velkaa. Avunsaajamaan ERVV:ltä saama laina tilastoidaan ikään kuin se olisi saatu takaukset myöntäneiltä euromailta, ja nämä maat puolestaan ovat vastaavan summan velkaa ERVV:lle. Tämän seurauksena takaukset myöntäneillä euromailla EDP-bruttovelka kasvaa, mutta nettovelka pysyy ennallaan, koska ko. maille syntyy yhtä iso saaminen avunsaajamaalta. Kullekin maalle kirjattava julkinen velka ERVV:n myöntämistä lainoista lasketaan jakamalla avunsaajamaille annettu laina sovitetulla jako-osuudella (perustuu kuhunkin tukipakettiin osallistuvien jäsenmaiden osuuksiin EKP:n pääomasta).

Vuodelle 2013 Suomen julkisyhteisöjen velkaan on kirjattu 3 426 miljoonaa euroa velkaa, jonka ERVV on myöntänyt avunsaajamaille ja vuoden 2012 lopussa sitä oli 2 702 miljoonaa euroa. Vastaavaa käsittelyä ei Euroopan vakausmekanismin (EVM) kohdalla tehdä.

Julkisyhteisöjen EDP-velka eroaa käsitteellisesti jonkin verran esimerkiksi valtion osalta Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. Valtion EDP-velkaan luetaan mukaan lisäksi väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille (kuten edellä selitettiin), johdannaissopimuksiin liittyvät saadut vakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat ja kierrossa olevat kolikot. Kansantalouden tilinpidossa valtionhallinto on myös käsitteellisesti laajempi kuin budjetti- ja rahastotalous, joiden lisäksi siihen luetaan mm. yliopistot, Solidium, Yleisradio ja Senaatti-kiinteistöt. Kun nämä erot otetaan huomioon päästään EDP-käsitteen mukaiseen valtionhallinnon sulauttamattomaan bruttovelkaan (Liitetaulukko 3), eli vuonna 2013 Valtiokonttorin valtionvelka 89,7 mrd euroa + velan käsitteelliset erot 9,1 mrd euroa + sektorirajauksesta johtuvat erot 3,1 mrd euroa = valtionhallinnon sulauttamaton bruttovelka 101,9 mrd euroa. Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu.

Eurostat tarkastaa jäsenmaiden raportoimia alijäämä- ja velkatietoja seuraavien viikkojen aikana. Tässä yhteydessä Tilastokeskuksen raportoimiin tietoihin voi tulla muutoksia. Mikäli näin tapahtuu, päivittyneet tiedot julkaistaan tämän tilaston sivuilla 21. lokakuuta, samana päivänä kun Eurostat julkistaa tiedot.

Lähde: Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka, Tilastokeskus

Lisätietoja: Niina Suutarinen 029 551 2307, Jukka Hytönen 029 551 3484, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

Julkaisu pdf-muodossa (257,5 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Laatuseloste: Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka (30.9.2014)

Päivitetty 30.9.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-5892. 2013. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/jali/2013/jali_2013_2014-09-30_tie_001_fi.html