Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 23.10.2017

Julkisyhteisöjen vuoden 2016 alijäämä tarkentui kuudella miljoonalla eurolla

Julkisyhteisöjen vuoden 2016 alijäämä pieneni kuudella miljoonalla eurolla Eurostatin tarkastuskierroksen aikana verrattuna syyskuun lopussa julkaistuun lukuun. Julkisyhteisöjen vuoden 2016 alijäämä on tarkentuneen tiedon mukaan 3 769 miljoonaa euroa (oli 3 775 miljoonaa euroa) ja 1,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (oli 1,8 prosenttia). Tarkentuminen kohdistui valtionhallintoon. Julkisyhteisöjen velka ei muuttunut tarkastuskierroksen aikana. Julkisyhteisöjen velka oli 63,1 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoden 2016 lopussa.

Julkisyhteisöjen EDP-velka, suhteessa bruttokansantuotteeseen

Julkisyhteisöjen EDP-velka, suhteessa bruttokansantuotteeseen

Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka (EDP-velka) oli 136,0 miljardia euroa vuoden 2016 lopussa. Velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuonna 2016. Maaliskuussa julkaistuihin ennakkotietoihin verrattuna velan BKT-suhde päivittyi nyt 0,5 prosenttiyksikköä pienemmäksi, ja oli siis 63,1 prosenttia vuonna 2016. Muutos johtuu lähes täysin bruttokansantuotteen tarkentumisesta. Vuoden 2015 lopussa EDP-velan suhde bruttokansantuotteeseen oli 63,6 prosenttia. EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa talouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman bruttovelan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset.

Julkisyhteisöjen EDP-alijäämä (-), suhteessa bruttokansantuotteseen

Julkisyhteisöjen EDP-alijäämä (-), suhteessa bruttokansantuotteseen

Julkisyhteisöjen alijäämä eli kansantalouden tilinpidon mukainen nettoluotonotto oli 3,8 miljardia euroa vuonna 2016. Rahoitusasema parani 1,9 miljardia euroa edellisvuodesta. Maaliskuussa julkaistuihin ennakkotietoihin verrattuna vuoden 2016 alijäämä pieneni 331 miljoonaa euroa. Julkisyhteisöjen alasektoreista eniten päivittyi paikallishallinto, jonka alijäämä pieneni maaliskuuhun verrattuna 175 miljoonalla eurolla 864 miljoonaan euroon. Tietojen päivittyminen johtui tarkentuneista lähdeaineistoista.

Tilaston sisällöstä ja käsitteistä

Julkisyhteisöjen yli-/alijäämällä tarkoitetaan kansantalouden tilinpidon sektoritilien mukaista nettoluotonantoa/-ottoa, joka on kokonaistulojen ja kokonaismenojen erotus. Esimerkiksi paikallishallinnon tapauksessa käsite poikkeaa sektoriin kuuluvien kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelmien mukaisesta tilikauden yli-/alijäämästä. Keskeinen ero liittyy investointeihin, jotka kirjataan kansantalouden tilinpidossa menoiksi sellaisenaan.

Julkisyhteisöjen tilinpidossa Euroopan väliaikainen rahoitusvakausväline ERVV käsitellään Eurostatin päätöksen perusteella siten, että ERVV:n velanotto tilastoidaan osaksi takauksia myöntäneiden maiden julkista velkaa. Avunsaajamaan ERVV:ltä saama laina tilastoidaan ikään kuin se olisi saatu takaukset myöntäneiltä euromailta, ja nämä maat puolestaan ovat vastaavan summan velkaa ERVV:lle. Tämän seurauksena takaukset myöntäneillä euromailla EDP-bruttovelka kasvaa, mutta nettovelka pysyy ennallaan, koska maille syntyy yhtä iso saaminen avunsaajamaalta. Kunkin maan julkisyhteisöjen velkaan kirjattava osuus ERVV:n myöntämistä lainoista lasketaan jakamalla avunsaajamaille annettu laina sovitetulla jako-osuudella (perustuu kuhunkin tukipakettiin osallistuvien jäsenmaiden osuuksiin EKP:n pääomasta).

Vuoden 2016 lopussa Suomen julkisyhteisöjen velkaan on kirjattu 3 401 miljoonaa euroa velkaa ERVV:n myöntämien lainojen perusteella. Vuoden 2015 lopussa määrä oli sama. Vastaavaa käsittelyä ei Euroopan vakausmekanismin (EVM) kohdalla tehdä.

Valtionhallinnon EDP-velka eroaa käsitteellisesti Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. Valtion EDP-velkaan luetaan mukaan lisäksi väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille, johdannaissopimuksiin liittyvät saadut vakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat ja kierrossa olevat kolikot. Kansantalouden tilinpidossa valtionhallinto on myös käsitteellisesti laajempi kuin budjetti- ja rahastotalous, joiden lisäksi siihen luetaan mm. yliopistot, Solidium, Yleisradio ja Senaatti-kiinteistöt. Kun nämä erot otetaan huomioon päästään EDP-käsitteen mukaiseen valtionhallinnon bruttovelkaan (Liitetaulukko 2). Vuonna 2016 Valtiokonttorin valtionvelka 102,4 mrd euroa + velan käsitteelliset erot 10,1 mrd euroa + sektorirajauksesta johtuvat erot 3,2 mrd euroa = valtionhallinnon bruttovelka 115,7 mrd euroa. Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa korko- ja valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu.

Lista julkisyhteisöihin sisältyvistä yksiköistä löytyy osoitteesta http://www.stat.fi/meta/luokitukset/_linkki/julkisyhteisot.html.
Päätöksiä merkittävimmistä sektoriluokitustapauksista löytyy puolestaan osoitteesta
http://www.stat.fi/meta/luokitukset/_linkki/soveltamisp.html.


Lähde: Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka, Tilastokeskus

Lisätietoja: Niina Suutarinen 029 551 2307, Atte Virtanen 029 551 3685, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (243,4 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 23.10.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-5892. 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/jali/2016/jali_2016_2017-10-23_tie_001_fi.html