Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 22.9.2017

Julkisyhteisöjen toisen vuosineljänneksen ylijäämä kasvoi 1,3 miljardia euroa

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot kasvoivat 1,0 miljardia vuoden 2017 toisella neljänneksellä edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Sulautetut kokonaismenot pienenivät edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä 0,3 miljardia euroa. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen ylijäämä (nettoluotonanto) kasvoi 1,3 miljardilla eurolla. Kokonaistulot kasvoivat 2,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kokonaismenot pienenivät edellisestä neljänneksestä 0,4 prosenttia. Vuoden 2017 toisella neljänneksellä julkisyhteisöjen ylijäämä (nettoluotonanto) oli 3,2 miljardia euroa. Julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisen alijäämän trendistä voidaan päätellä että vuosialijäämä on parantunut vuodesta 2015 lähtien. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain tilastosta. Julkisyhteisöt muodostuvat valtionhallinnosta, paikallishallinnosta sekä sosiaaliturvarahastoista.

Julkisyhteisöjen nettoluotonanto (+) / nettoluotonotto (-), trendi

Julkisyhteisöjen nettoluotonanto (+) / nettoluotonotto (-), trendi

Muutokset edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä

Tarkasteltaessa muutoksia edellisvuoden vastaavaan neljännekseen käytetään kausitasoittamattomia lukuja. Valtion kokonaistulot olivat toisella neljänneksellä 15,8 miljardia euroa ja kokonaismenot 14,3 miljardia euroa. Valtion kokonaistulot kasvoivat 6,8 prosenttia edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Tuloista kasvoivat eniten saadut tuotannon ja tuonnin verot sekä tuloverot. Vastaavasti kokonaismenot pienenivät 2,5 prosenttia. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava ylijäämä oli 1,6 miljardia euroa.

Paikallishallinnon kokonaistulot olivat toisella neljänneksellä 12,7 miljardia euroa. Ne pienenivät 0,4 prosenttia edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Tuloista kasvoivat eniten saadut tuloverot. Tuloista puolestaan pienenivät eniten saadut tulonsiirrot ja markkinatuotos. Paikallishallinnon kokonaismenot olivat toisella neljänneksellä 12,1 miljardia euroa. Ne kasvoivat 0,6 prosenttia. Menoista kasvoi eniten kiinteän pääoman bruttomuodostus. Menoista pieneni eniten maksetut rahamääräiset sosiaalietuudet. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava paikallishallinnon ylijäämä (nettoluotonanto) pieneni 17,9 prosenttia ja oli 0,6 miljardia euroa.

Sosiaaliturvarahastot koostuvat työeläkelaitoksista ja muista sosiaaliturvarahastoista. Työeläkelaitosten kokonaistulot olivat toisella neljänneksellä 7,4 miljardia euroa ja kokonaismenot 6,5 miljardia euroa. Kokonaistulot kasvoivat edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä 0,2 miljardia euroa eli 2,8 prosenttia ja kokonaismenot kasvoivat 0,1 miljardia euroa eli 1,7 prosenttia. Tulosta eniten kasvoivat saadut sosiaaliturvamaksut ja menoista eniten kasvoivat maksetut rahamääräiset sosiaalietuudet. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava työeläkelaitosten ylijäämä (nettoluotonanto) kasvoi vuodentakaisesta 0,1 miljardia euroa ollen 1,0 miljardia euroa.

Muiden sosiaaliturvarahastojen tulot olivat toisella neljänneksellä 4,8 miljardia euroa. Tulot pienenivät vuodentakaisesta vastaavasta neljänneksestä 0,1 prosenttia. Tuloista eniten laskivat työnantajien maksamat sosiaaliturvamaksut kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Vastaavasti muiden sosiaaliturvarahastojen saamat tulonsiirrot julkisyhteisöiltä kasvoivat ennen kaikkea perustoimeentulotuen siirryttyä kunnista Kelan tehtäväksi vuoden 2017 alusta. Muiden sosiaaliturvarahastojen menot olivat 4,8 miljardia euroa ja ne kasvoivat vuodentakaisesta neljänneksestä 0,5 prosenttia. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava muiden sosiaaliturvarahastojen ylijäämä (nettoluotonanto) oli toisella vuosineljänneksellä 75 miljoonaa euroa.

Muutokset edellisestä neljänneksestä

Tarkasteltaessa muutoksia edellisestä neljänneksestä käytetään kausitasoitettuja lukuja. Valtionhallinnolla kokonaistulot kasvoivat 4,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Valtionhallinnon kokonaismenot pienenivät 0,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Paikallishallinnon kokonaistulot kasvoivat 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Paikallishallinnon kokonaismenot pienenivät 0,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Työeläkelaitosten kokonaistulot kasvoivat edellisestä neljänneksestä 0,9 prosenttia ja kokonaismenot pienenivät 0,5 prosenttia. Muiden sosiaaliturvarahastojen kokonaistulot kasvoivat edellisestä neljänneksestä 1,6 prosenttia ja menot pienenivät 0,5 prosenttia.

Kahden viimeisimmän vuoden tiedot ovat ennakollisia ja tarkentuvat kansantalouden tilinpidon vuositietojen tarkentuessa. Kausitasoitetut aikasarjat ja trendiaikasarjat on laskettu Tramo/Seats –menetelmällä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta. Lisätietoja kausitasoitusmenetelmästä: http://www.tilastokeskus.fi/til/tramo_seats_fi.html . Vuositilinpidon aikasarjojen tarkentuessa tarkentuvat myös tämän tilaston aikasarjat. Tiedot perustuvat 18.09.2017 mennessä käytettävissä olleisiin tietolähteisiin. Tietoja tarkistetaan seuraavan kerran 20.12.2017.


Lähde: Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2 neljännes 2017. Tilastokeskus

Lisätietoja: Jouni Pulkka 029 551 3532, Teuvo Laukkarinen 029 551 3315, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (424,2 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 22.09.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9366. 2. vuosineljännes 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/jtume/2017/02/jtume_2017_02_2017-09-22_tie_001_fi.html