Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 20.12.2017

Julkisyhteisöjen kolmannen vuosineljänneksen alijäämä kasvoi 0,1 miljardia euroa

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot kasvoivat 0,2 miljardia vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Sulautetut kokonaismenot kasvoivat edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä 0,3 miljardia euroa. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen alijäämä (nettoluotonotto) kasvoi 0,1 miljardilla eurolla. Kokonaistulot pienenivät 1,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kokonaismenot kasvoivat edellisestä neljänneksestä 1,5 prosenttia. Vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä julkisyhteisöjen alijäämä (nettoluotonotto) oli 0,7 miljardia euroa. Julkisyhteisöjen alijäämä on pienentynyt trendinomaisesti vuodesta 2015 lähtien. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain tilastosta. Julkisyhteisöt muodostuvat valtionhallinnosta, paikallishallinnosta sekä sosiaaliturvarahastoista.

Julkisyhteisöjen nettoluotonanto (+) / nettoluotonotto (-), trendi

Julkisyhteisöjen nettoluotonanto (+) / nettoluotonotto (-), trendi

Muutokset edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä

Tarkasteltaessa muutoksia edellisvuoden vastaavaan neljännekseen käytetään kausitasoittamattomia lukuja. Valtion kokonaistulot olivat kolmannella neljänneksellä 13,0 miljardia euroa ja kokonaismenot 14,2 miljardia euroa. Valtion kokonaistulot kasvoivat 1,8 prosenttia edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Tuloista kasvoivat eniten saadut tuotannon ja tuonnin verot sekä saadut pääomaverot. Vastaavasti kokonaismenot kasvoivat 1,2 prosenttia. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava alijäämä oli 1,2 miljardia euroa.

Paikallishallinnon kokonaistulot olivat kolmannella neljänneksellä 11,6 miljardia euroa. Ne olivat edellisvuoden vastaavan neljänneksen tasolla. Tuloista kasvoi eniten markkinatuotos. Tuloista puolestaan pienenivät eniten saadut tulonsiirrot ja tuloverot. Paikallishallinnon kokonaismenot olivat kolmannella neljänneksellä 11,7 miljardia euroa. Ne kasvoivat 0,9 prosenttia. Eniten menoista kasvoivat muu välituotekäyttö ja kiinteän pääoman bruttomuodostus. Menoista pieneni eniten työantajan sosiaaliturvamaksut ja maksetut rahamääräiset sosiaalietuudet. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava paikallishallinnon alijäämä (nettoluotonotto) kasvoi ja oli 0,1 miljardia euroa.

Sosiaaliturvarahastot koostuvat työeläkelaitoksista ja muista sosiaaliturvarahastoista. Työeläkelaitosten kokonaistulot olivat kolmannella neljänneksellä 7,1 miljardia euroa ja kokonaismenot 6,7 miljardia euroa. Kokonaistulot kasvoivat edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä 0,2 miljardia euroa eli 2,8 prosenttia ja kokonaismenot kasvoivat 0,4 miljardia euroa eli 6,6 prosenttia. Tulosta eniten kasvoivat saadut sosiaaliturvamaksut ja menoista eniten kasvoivat maksetut rahamääräiset sosiaalietuudet. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava työeläkelaitosten ylijäämä (nettoluotonanto) pienentyi vuodentakaisesta 0,2 miljardia euroa ollen 0,4 miljardia euroa.

Muiden sosiaaliturvarahastojen tulot olivat kolmannella neljänneksellä 4,9 miljardia euroa. Tulot kasvoivat vuodentakaisesta vastaavasta neljänneksestä 3,4 prosenttia. Muiden sosiaaliturvarahastojen saamat tulonsiirrot julkisyhteisöiltä kasvoivat ennen kaikkea perustoimeentulotuen siirryttyä kunnista Kelan tehtäväksi vuoden 2017 alusta. Muiden sosiaaliturvarahastojen menot olivat 4,6 miljardia euroa ja ne kasvoivat vuodentakaisesta neljänneksestä 1,1 prosenttia. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava muiden sosiaaliturvarahastojen ylijäämä (nettoluotonanto) oli kolmannella vuosineljänneksellä 0,3 miljardia euroa.

Muutokset edellisestä neljänneksestä

Tarkasteltaessa muutoksia edellisestä neljänneksestä käytetään kausitasoitettuja lukuja. Valtionhallinnolla kokonaistulot pienenivät 2,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Valtionhallinnon kokonaismenot kasvoivat 1,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Paikallishallinnon kokonaistulot kasvoivat 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Paikallishallinnon kokonaismenot kasvoivat 1,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Työeläkelaitosten kokonaistulot kasvoivat edellisestä neljänneksestä 0,3 prosenttia ja kokonaismenot 4,3 prosenttia. Muiden sosiaaliturvarahastojen kokonaistulot kasvoivat edellisestä neljänneksestä 1,8 prosenttia ja menot pienenivät 0,4 prosenttia.

Kahden viimeisimmän vuoden tiedot ovat ennakollisia ja tarkentuvat kansantalouden tilinpidon vuositietojen tarkentuessa. Kausitasoitetut aikasarjat ja trendiaikasarjat on laskettu Tramo/Seats –menetelmällä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta. Lisätietoja kausitasoitusmenetelmästä: http://www.tilastokeskus.fi/til/tramo_seats_fi.html . Vuositilinpidon aikasarjojen tarkentuessa tarkentuvat myös tämän tilaston aikasarjat. Tiedot perustuvat 14.12.2017 mennessä käytettävissä olleisiin tietolähteisiin. Tietoja tarkistetaan seuraavan kerran 16.03.2018.


Lähde: Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 3 neljännes 2017. Tilastokeskus

Lisätietoja: Jouni Pulkka 029 551 3532, Teuvo Laukkarinen 029 551 3315, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (425,2 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 20.12.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9366. 3. vuosineljännes 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/jtume/2017/03/jtume_2017_03_2017-12-20_tie_001_fi.html