Julkaistu: 18.6.2020
Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni 0,3 miljardia euroa
Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot kasvoivat 0,3 miljardia vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Sulautetut kokonaismenot kasvoivat edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä 0,6 miljardia euroa. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen nettoluotonotto kasvoi 0,3 miljardilla eurolla. Kokonaistulot kasvoivat 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kokonaismenot kasvoivat edellisestä neljänneksestä 2,1 prosenttia. Vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä julkisyhteisöjen alijäämä (nettoluotonotto) oli 0,9 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain tilastosta. Julkisyhteisöt muodostuvat valtionhallinnosta, paikallishallinnosta sekä sosiaaliturvarahastoista.
Julkisyhteisöjen nettoluotonanto (+) / nettoluotonotto (-), trendi
Muutokset edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä
Tarkasteltaessa muutoksia edellisvuoden vastaavaan neljännekseen käytetään kausitasoittamattomia lukuja. Valtion kokonaistulot olivat ensimmäisellä neljänneksellä 14,4 miljardia euroa ja kokonaismenot 16,1 miljardia euroa. Valtion kokonaistulot kasvoivat 1,9 prosenttia edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Vastaavasti kokonaismenot kasvoivat 2,0 prosenttia edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava valtion alijäämä oli 1,7 miljardia euroa.
Paikallishallinnon kokonaistulot olivat ensimmäisellä neljänneksellä 13,0 miljardia euroa. Edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna ne kasvoivat 1,1 prosenttia. Tuloista nousua oli eniten tulonsiirroissa valtiolta. Eniten pienenivät tuloverot. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä paikallishallinnon kokonaismenot olivat 12,9 miljardia euroa. Ne kasvoivat 1,4 prosenttia. Menoissa suurinta kasvua oli kiinteän pääoman bruttomuodostuksessa. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava paikallishallinnon ylijäämä (nettoluotonanto) pieneni hieman ja oli 0,1 miljardia euroa.
Sosiaaliturvarahastot koostuvat työeläkelaitoksista ja muista sosiaaliturvarahastoista. Työeläkelaitosten kokonaistulot olivat ensimmäisellä neljänneksellä 7,6 miljardia euroa ja kokonaismenot 7,1 miljardia euroa. Kokonaistulot laskivat edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä 0,01 miljardia euroa eli 0,1 prosenttia ja kokonaismenot kasvoivat 0,2 miljardia euroa eli 2,3 prosenttia. Tuloista eniten kasvoivat saadut sosiaaliturvamaksut ja menoista eniten kasvoivat maksetut eläkkeet. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava työeläkelaitosten ylijäämä (nettoluotonanto) laski noin 0,2 miljardia vuoden takaiseen neljännekseen nähden, ollen 0,5 miljardia euroa.
Muiden sosiaaliturvarahastojen tulot olivat ensimmäisellä neljänneksellä 5,0 miljardia euroa. Tulot kasvoivat vuodentakaisesta vastaavasta neljänneksestä 3,2 prosenttia. Tulojen muutokseen vaikuttivat eniten sektorin saamat sosiaaliturvamaksut, jotka kasvoivat 175 miljoonaa euroa eli 13,5 prosenttia vuodentakaisesta. Muiden sosiaaliturvarahastojen menot olivat 4,7 miljardia euroa ja ne kasvoivat vuodentakaisesta neljänneksestä 4,0 prosenttia. Menoja kasvattivat eniten rahamääräiset sosiaalietuudet, joita maksettiin 142 miljoonaa euroa eli 4,0 prosenttia vuodentakaista enemmän. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava muiden sosiaaliturvarahastojen ylijäämä (nettoluotonanto) oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 243 miljoonaa euroa.
Muutokset edellisestä neljänneksestä
Tarkasteltaessa muutoksia edelliseen neljännekseen verrattuna käytetään kausitasoitettuja lukuja. Valtionhallinnolla kokonaistulot pienenivät 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Valtion kokonaismenot kasvoivat 2,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä.
Paikallishallinnon kokonaistulot kasvoivat 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kokonaismenot kasvoivat 1,9 prosenttia.
Työeläkelaitosten kokonaistulot laskivat edellisestä neljänneksestä 0,4 prosenttia ja kokonaismenot laskivat 0,4 prosenttia. Muiden sosiaaliturvarahastojen kokonaistulot kasvoivat edellisestä neljänneksestä 2,5 prosenttia ja kokonaismenot kasvoivat 3,4 prosenttia.
Kahden viimeisimmän vuoden tiedot ovat ennakollisia ja tarkentuvat kansantalouden tilinpidon vuositietojen tarkentuessa. Kausitasoitetut aikasarjat ja trendiaikasarjat on laskettu Tramo/Seats -menetelmällä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta. Lisätietoja kausitasoitusmenetelmästä: http://www.tilastokeskus.fi/til/tramo_seats_fi.html . Vuositilinpidon aikasarjojen tarkentuessa tarkentuvat myös tämän tilaston aikasarjat. Tiedot perustuvat 12.6.2020 mennessä käytettävissä olleisiin tietolähteisiin. Tietoja tarkistetaan seuraavan kerran 18.9.2020.
Lähde: Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 1 neljännes 2020. Tilastokeskus
Lisätietoja: Jouni Pulkka 029 551 3532, Jens Melfsen 029 551 2578, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jan Nokkala
Julkaisu pdf-muodossa (433,3 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Kuviot
-
- Liitekuvio 1. Rahamääräiset sosiaalietuudet (18.6.2020)
- Liitekuvio 2. Todelliset sosiaaliturvamaksut (18.6.2020)
- Liitekuvio 3. Tulo- ja varallisuusverot, trendi (18.6.2020)
- Liitekuvio 4. Tuotannon ja tuonnin verot (18.6.2020)
- Liitekuvio 5. Julkisyhteisöjen kokonaistulot, trendi (18.6.2020)
- Liitekuvio 6. Julkisyhteisöjen kokonaismenot, trendi (18.6.2020)
- Liitekuvio 7. Kulutusmenot, trendi (18.6.2020)
- Liitekuvio 8. Bruttosäästö, trendi (18.6.2020)
- Laatuselosteet
- Tietojen tarkentuminen
-
- Tietojen tarkentuminen (18.6.2020)
Päivitetty 18.06.2020
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9366. 1. vuosineljännes 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/jtume/2020/01/jtume_2020_01_2020-06-18_tie_001_fi.html