Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 17.12.2021

Julkisyhteisöjen rahoitusasema parani 1,8 miljardia vuodentakaisesta neljänneksestä

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot kasvoivat 2,0 miljardia euroa vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Sulautetut kokonaismenot kasvoivat 0,3 miljardia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen rahoitusasema parani 1,8 miljardilla eurolla edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Vuoden 2021 toiseen neljännekseen verratessa kausitasoitetut tulot kasvoivat enemmän kuin kausitasoitetut menot eli julkisyhteisöjen rahoitusasema parani vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä edellisestä neljänneksestä. Vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä julkisyhteisöjen alijäämä (nettoluotonotto) oli 2,9 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain tilastosta. Julkisyhteisöt muodostuvat valtionhallinnosta, paikallishallinnosta sekä sosiaaliturvarahastoista.

Julkisyhteisöjen nettoluotonanto (+) / nettoluotonotto (-), trendi

Julkisyhteisöjen nettoluotonanto (+) / nettoluotonotto (-), trendi

Muutokset edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä

Tarkasteltaessa muutoksia edellisvuoden vastaavaan neljännekseen käytetään kausitasoittamattomia lukuja. Valtion kokonaistulot olivat kolmannella neljänneksellä 13,8 miljardia euroa ja kokonaismenot 15,4 miljardia euroa. Valtion kokonaistulot kasvoivat 0,9 miljardia euroa edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Tuloista kasvoivat eniten tuloverot ja tuoteverot. Sekä henkilöiden että yhteisöjen tuloverojen kertymät kasvoivat, mutta ensimmäiseen vaikutti myös vuotuinen ryhmäjako-osuuksien oikaisu, tällä kertaa valtion hyväksi. Tuoteveroissa suurimmat euromääräiset kertymien kasvut viime vuoteen verrattuna olivat arvonlisäverossa ja rahapelitoiminnan voittovaroissa. Edellisvuoden vastaavaa neljännestä pienemmiksi jääneistä merkittävimmät olivat energiaverojen sekä auto- ja moottoripyöräveron kertymät. Kokonaismenot vähenivät 0,9 miljardia euroa edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Menoista väheni eniten maksetut tukipalkkiot sekä maksetut tulonsiirrot. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava valtion alijäämä oli 1,6 miljardia euroa vuoden kolmannella neljänneksellä.

Paikallishallinnon kokonaistulot olivat kolmannella neljänneksellä 11,7 miljardia euroa. Edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna ne vähenivät 3,9 prosenttia. Tuloista eniten vähenivät tulonsiirrot valtiolta. Verotulot laskivat hieman kunnallisverosta johtuen (ryhmäjako-osuuksien oikaisu, suuremmat veronpalautukset). Vuoden kolmannella neljänneksellä paikallishallinnon kokonaismenot olivat 13,7 miljardia euroa. Ne kasvoivat 2,4 prosenttia. Menoissa suurinta kasvua oli palkansaajakorvauksissa. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava paikallishallinnon alijäämä (nettoluotonotto) oli 2,1 miljardia euroa, kun edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä se oli 1,3 miljardia euroa.

Sosiaaliturvarahastot koostuvat työeläkelaitoksista ja muista sosiaaliturvarahastoista. Työeläkelaitosten kokonaistulot olivat kolmannella neljänneksellä 8,0 miljardia euroa ja kokonaismenot 7,3 miljardia euroa. Kokonaistulot kasvoivat edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä 0,8 miljardia euroa eli 11,0 prosenttia ja kokonaismenot kasvoivat 0,2 miljardia euroa eli 2,3 prosenttia. Tuloista eniten kasvoivat saadut sosiaaliturvamaksut ja menoista eniten kasvoivat maksetut eläkkeet. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava työeläkelaitosten ylijäämä (nettoluotonanto) oli 0,6 miljardia euroa ja kasvua oli noin 0,6 miljardia vuoden takaiseen neljännekseen nähden

Muiden sosiaaliturvarahastojen tulot olivat kolmannella neljänneksellä 5,0 miljardia euroa. Tulot kasvoivat vuodentakaisesta vastaavasta neljänneksestä 0,7 prosenttia. Suurimmista tuloeristä sektorin saamat sosiaaliturvamaksut kasvoivat 270 miljoonaa euroa, mutta tulonsiirrot valtiolta vähenivät 232 miljoonaa euroa. Muiden sosiaaliturvarahastojen menot olivat 4,9 miljardia euroa ja ne vähenivät vuodentakaisesta neljänneksestä 1,9 prosenttia. Menoja laskivat eniten maksetut rahamääräiset sosiaalietuudet, jotka vähenivät vuodentakaisesta 165 miljoonaa euroa eli 4,0 prosenttia. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava muiden sosiaaliturvarahastojen ylijäämä (nettoluotonanto) oli kolmannella vuosineljänneksellä 107 miljoonaa euroa.

Muutokset edellisestä neljänneksestä

Tarkasteltaessa muutoksia edelliseen neljännekseen verrattuna käytetään kausitasoitettuja lukuja. Valtionhallinnolla kokonaistulot kasvoivat 1,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Valtion kokonaismenot pienenivät 0,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Paikallishallinnon kokonaistulot vähenivät 2,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kokonaismenot pienenivät 0,4 prosenttia.

Työeläkelaitosten kokonaistulot kasvoivat edellisestä neljänneksestä 2,2 prosenttia ja kokonaismenot kasvoivat 0,4 prosenttia.

Muiden sosiaaliturvarahastojen kokonaistulot vähenivät 0,1 prosenttia ja kokonaismenot laskivat 2,3 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna.

Kahden viimeisimmän vuoden tiedot ovat ennakollisia ja tarkentuvat kansantalouden tilinpidon vuositietojen tarkentuessa. Kausitasoitetut aikasarjat ja trendiaikasarjat on laskettu Tramo/Seats -menetelmällä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta. Julkaisun tiedot perustuvat 09.12.2021 mennessä käytettävissä olleisiin tietolähteisiin. Vuoden 2021 neljännen neljänneksen tiedot julkaistaan 15.03.2022. Kuntien ja kuntayhtymien taloustietojen keruuvastuu neljännesvuositietojen osalta siirtyi Tilastokeskukselta Valtiokonttorille alkuvuodesta 2021: http://www.stat.fi/uutinen/kuntatalouden-neljannesvuositiedot-julkaistu-ensimmaista-kertaa-tutkikuntiafi-palvelussa Uudessa tiedonkeruussa tavoitteena on ollut pitkälle viety automaatio. Lisäksi kerättävä tietosisältö on aiempaa laajempi. Muutoksilla voi alkuvaiheessa olla vaikutuksia julkisyhteisöjä koskevien tietojen laatuun ja vertailukelpoisuuteen.


Lähde: Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 3 neljännes 2021. Tilastokeskus

Lisätietoja: Lauri Piirainen 029 551 3278, Jouni Pulkka 029 551 3532, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja

Julkaisu pdf-muodossa (423,2 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 17.12.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9366. 3. vuosineljännes 2021. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/jtume/2021/03/jtume_2021_03_2021-12-17_tie_001_fi.html