Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 22.11.2019

Joukkoviestinnän markkinatrendit ennallaan vuonna 2018

Joukkoviestintämarkkinoiden arvo oli noin 3,8 miljardia euroa vuonna 2018. Markkinoiden arvo kasvoi edelliseen vuoteen nähden 0,9 prosenttia eli 33 miljoonaa euroa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen joukkoviestintä- ja kulttuuritilaston laskelmiin.

Tilastokeskuksen arviossa joukkoviestintämarkkinat kasvoivat nyt niukasti kolmatta perättäistä vuotta. Vuosina 2012–2015 joukkoviestintämarkkinat supistuivat neljä vuotta peräjälkeen. Myös vuoden 2009 finanssikriisin yhteydessä joukkoviestintämarkkinoiden arvo supistui edelliseen vuoteen nähden. Kaikkiaan joukkoviestintämarkkinoiden arvo on kasvanut tarkastellulla runsaan kahden vuosikymmenen mittaisella ajanjaksolla.

Joukkoviestintämarkkinat 1997–2018, miljoonaa euroa (käyvin hinnoin)

Joukkoviestintämarkkinat 1997–2018, miljoonaa euroa (käyvin hinnoin)

Nyt tilastoidusta pienestä kasvusta huolimatta joukkoviestintämarkkinoiden koko suhteessa bruttokansantuotteeseen supistui entisestään. Vuonna 2018 joukkoviestinnän osuus koko kansantaloudesta oli vajaa 1,7 prosenttia, kun se vielä kymmenen vuotta aiemmin oli 2,1 prosenttia.

Vuodesta 2008 joukkoviestintämarkkinat ovat supistuneet 5,9 prosenttia ja erityisesti fyysisten videoiden ja äänitteiden sekä painotuotteiden myynti on vähentynyt rajusti.

Joukkoviestintämarkkinat 2017 - 2018, miljoonaa euroa

  2017, Milj. € 2018, Milj. € 2018, % Muutos, 2017-2018, %
Päivälehdet (7- 4 -päiväiset) 1) 785 758 19,7 -3,4
Muut sanomalehdet 1) 136 131 3,4 -3,7
Ilmaislehdet 1) 68 63 1,6 -7,4
Aikakauslehdet 1) 470 450 11,7 -4,3
Kirjat 1) 549 545 14,2 -0,8
Kustannustoiminta yhteensä 2 008 1 947 50,7 -3,0
Televisio 2) 1 145 1 206 31,4 5,3
Radio 67 71 1,9 6,3
Internetmainonta 370 421 11,0 13,7
Sähköinen viestintä yhteensä 1 582 1 698 44,2 7,3
Äänitteet 1) 64 68 1,8 5,6
Video (dvd, blu-ray) 3) 46 29 0,7 -38,1
Elokuvateatterit 105 97 2,5 -7,5
Tallenneviestintä yhteensä 216 194 5,0 -10,2
Koko joukkoviestintä 3 806 3 839 100,0 0,9
Lähde: Tilastokeskus, Joukkoviestintä- ja kulttuuritilastot
1) Sisältää myös digitaalisen myynnin.
2) Sisältää Yleisradion julkisen palvelun kokonaisuudessaan (tv, radio, internet).
3) Vuoden 2018 luku on ennakkotieto.

Kustannusalan (ml. sanomalehdet, ilmaisjakelulehdet, aikakauslehdet ja kirjat) myynti heikkeni vuonna 2018 kaikilla Tilastokeskuksen laskelmaan kuuluvilla toimialoilla. Ilmoittelun osuus sanomalehtien tuotoista supistui entisestään vuonna 2018. Vain kourallinen lehtialan toimijoita, kuten päivälehti Helsingin Sanomat, on digimurroksessa onnistunut kasvattamaan kokonaislevikkejään. Useat lehdet ovat viime vuosina myös luopuneet levikkiensä tarkistuttamisesta.

Vuonna 2018 yksittäisistä median toimialoista suurin oli televisiotoimiala 1,2 miljardin euron volyymilla, mikä vastaa lähes kolmasosaa koko mediamarkkinoista. Televisiotoimiala pitää laskelmassa sisällään Yleisradion toiminnan kokonaisuudessaan, televisiomainonnan kaupallisessa televisiossa sekä televisiopalveluiden tilausmaksut, joita ovat kaapelitelevision perusmaksut ja maksutelevisiomaksut, mukaan lukien tilausvideopalvelut kuten Netflix.

Televisiotoimiala kasvoi maksutelevisiotoiminnan, ja nimenomaan tilausvideopalveluiden katselumaksujen siivittämänä runsaat viisi prosenttia edelliseen vuoteen nähden. Vaikka televisiomainonnan määrä kasvoi Kantar TNS:n keräämien tietojen mukaan hiukan edelliseen vuoteen nähden, väheni mainonnan osuus koko televisiotoiminnan tuotoissa entisestään. (Liitetaulukko 5.)

Niin ikään Kantarin keräämien tietojen mukaan internetmainonta kasvoi lähes 14 prosenttia edelliseen vuoteen nähden ja oli 421 miljoonaa euroa vuonna 2018.

Vuosi 2018 oli suotuisa myös äänimedioille: kaupallinen radio ja äänitemarkkinat kasvoivat kumpainenkin noin kuusi prosenttia edelliseen vuoteen nähden. Luvut perustuvat toimialajärjestö RadioMedian ja Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:n tietoihin.

Elokuvateatterit keräsivät vuonna 2018 runsaasti katsojia, vaikka elokuvatarjonnassa ei ollutkaan vuonna 2017 uudelleen filmatun Tuntematon sotilas -elokuvan kaltaisia ylivertaisia kassamagneetteja. Suomen elokuvasäätiön tietojen mukaan Suomessa käytiin vuonna 2018 yhteensä 8,1 miljoonaa kertaa elokuvateatterissa. Kotimaiset elokuvat keräsivät 1,9 miljoonaa katsojaa, mikä vastaa 24 prosenttia kaikista elokuvakäynneistä.

Fyysisiä videotallennemarkkinoita kuvaava luku (sis. dvd, blu-ray) on ennakkotieto, joka perustuu Suomen elokuvasäätiön tilaamaan laskelmaan. Aiempina vuosina tiedot ovat perustuneet Suomen Filmikamarin kokoamaan videotallenteiden tukkumyyntitilastoon ja Euroopan Audiovisuaalisen Observatorion vuosikirjassaan julkaisemiin laskelmiin. Tietolähteissä tapahtuneista muutoksista johtuen luku ei ole täysin vertailukelpoinen aiempiin vuosiin nähden.

Edellä esitetyt laskelmat joukkoviestintämarkkinoista ovat loppukäyttäjätasoisia: esimerkiksi sanomalehtimarkkinoiden kokoa kuvaava luku muodostuu lehtien vähittäishintaisesta tilaus- ja irtonumeromyynnistä sekä mainostuloista. Luvut sisältävät kotimaisen tuotannon ja tuonnin, mutta eivät vientiä. Internetmainonta ja muut mediaryhmät sisältävät jonkin verran päällekkäisyyttä.


Lähde: Joukkoviestintä- ja kulttuuritilastot. Tilastokeskus

Lisätietoja: Kaisa Saarenmaa 029 551 3517, joukkoviestimet.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (249,4 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 22.11.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Joukkoviestintä [verkkojulkaisu].
ISSN=2323-6329. 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/jvie/2018/jvie_2018_2019-11-22_tie_001_fi.html