Julkaistu: 30.6.2016
Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä
Julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu velka kasvoi vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä 2,8 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 133,8 miljardia euroa. Vuoden takaiseen verrattuna julkisyhteisöjen velka on kasvanut yhteensä 9,4 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkisyhteisöjen velan neljännesvuositilastosta.
Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain
Vuoden 2016 ensimmäisen neljänneksen aikana valtion velka kasvoi 2,7 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 116,2 miljardia euroa. Valtion velan kasvu ensimmäisellä neljänneksellä johtui lähinnä valtion liikkeelle laskemien joukkovelkakirjalainojen kannan kasvusta 2,9 miljardilla eurolla. Lisäksi lyhyt- ja pitkäaikaisten lainojen kanta kasvoi 0,4 miljardia euroa. Talletuksien ja lyhytaikaisten velkapaperien kanta pieneni samaan aikaan yhteensä 0,5 miljardia euroa. Paikallishallinnon velka kasvoi 0,2 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa yhteensä 18,7 miljardia euroa. Muiden sosiaaliturvarahastojen velka väheni neljänneksen aikana 0,1 miljardia euroa.
Julkisyhteisöjen EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa kansantalouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman velan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset. Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka saadaan vähentämällä julkisyhteisöihin luettavien yksiköiden väliset velat sulauttamattomasta bruttovelasta. Tästä syystä julkisyhteisöjen velka on pienempi kuin sen alasektoreiden yhteenlasketut velat.
Julkisyhteisöjen EDP-velka eroaa käsitteellisesti jonkin verran valtion osalta Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. Valtion EDP-velkaan luetaan lisäksi mukaan väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille, johdannaissopimuksiin liittyvät saadut vakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat, kierrossa olevat kolikot ja EU-komission talletukset. Kansantalouden tilinpidossa valtionhallintosektori on myös käsitteellisesti laajempi kuin budjetti- ja rahastotalous (http://www.stat.fi/meta/luokitukset/_linkki/julkisyhteisot.html). Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa korko- ja valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu.
Lähde: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain, Tilastokeskus
Lisätietoja: Timo Ristimäki 029 551 2324, Riikka Tupala 029 551 3349, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen
Julkaisu pdf-muodossa (219,1 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Laatuselosteet
- Tietojen tarkentuminen
-
- Tietojen tarkentuminen (30.6.2016)
Päivitetty 30.06.2016
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-8018. 1. vuosineljännes 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/jyev/2016/01/jyev_2016_01_2016-06-30_tie_001_fi.html