Julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 61,4 prosenttia vuoden 2017 lopussa

Julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka oli vuoden 2017 lopussa 137,3 miljardia euroa. Alustavien ennakkotietojen mukaan velan määrä oli 61,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkisyhteisöjen velka kasvoi 1,2 miljardia euroa vuoden takaisesta. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkisyhteisöjen velan neljännesvuositilastosta.

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Alustavien ennakkotietojen mukaan valtionhallinnon velka kasvoi vuoden aikana 1,3 miljardia euroa ja paikallishallintosektorin 0,2 miljardia euroa. Lisäksi sosiaaliturvarahastojen velka kasvoi yhteensä 0,5 miljardia euroa.

Vuoden viimeisen neljänneksen aikana julkisyhteisöjen velka kasvoi yhteensä 3,2 miljardia euroa. Valtionhallinnon velka kasvoi loka–joulukuussa 3,0 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa yhteensä 117 miljardia euroa. Paikallishallintosektorin velka väheni 0,3 miljardia euroa ja oli vuoden lopussa 19,8 miljardia euroa. Lisäksi sosiaaliturvarahastojen lyhytaikaisten lainojen määrä kasvoi 0,6 miljardilla työeläkelaitosten johdannaissopimusten ja arvopaperilainauksen yhteydessä vastaanottamien käteisvakuuksien kasvun johdosta.

Julkisyhteisöjen EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa kansantalouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman velan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset. Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka saadaan vähentämällä julkisyhteisöihin luettavien yksiköiden väliset velat sulauttamattomasta bruttovelasta. Tästä syystä julkisyhteisöjen velka on pienempi kuin sen alasektoreiden yhteenlasketut velat.

Julkisyhteisöjen EDP-velka eroaa käsitteellisesti jonkin verran valtion osalta Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. Valtion EDP-velkaan luetaan mukaan lisäksi väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille, johdannaissopimuksiin liittyvät saadut käteisvakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat, kierrossa olevat kolikot ja EU-komission talletukset. Kansantalouden tilinpidossa valtionhallintosektori on myös käsitteellisesti laajempi kuin budjetti- ja rahastotalous (http://www.stat.fi/meta/luokitukset/_linkki/julkisyhteisot.html). Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu.

Lähde: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain, Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Ristimäki 029 551 2324, Henna Laasonen 029 551 3303, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (230,3 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Liitetaulukko 1. Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain, mrd. euroa (16.3.2018)
Liitetaulukko 2. Valtion takaukset, miljoonaa euroa (16.3.2018)

Laatuselosteet

Laatuseloste: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain (16.3.2018)

Tietojen tarkentuminen

Tietojen tarkentuminen (16.3.2018)

Päivitetty 16.3.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-8018. 4. vuosineljännes 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/jyev/2017/04/jyev_2017_04_2018-03-16_tie_001_fi.html