Julkaistu: 25.9.2020
Julkisyhteisöjen velka kasvoi 8,6 miljardia euroa vuoden 2020 toisella neljänneksellä
Julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka oli vuoden 2020 toisen neljänneksen lopussa 163,4 miljardia euroa ja kasvoi neljänneksen aikana 8,6 miljardia euroa. Suhteessa bruttokansantuotteeseen julkisyhteisöjen velka oli 68,6 prosenttia. Vastaavasti vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna julkisyhteisöjen velka on kasvanut 17,7 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkisyhteisöjen velan neljännesvuositilastosta.
Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain
Valtionhallinnon velka kasvoi toisen neljänneksen aikana 6,3 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 135,0 miljardia euroa. Lyhytaikaisten maturiteetiltaan alle vuoden mittaisten velkainstrumenttien määrä kasvoi 2,3 miljardia euroa ja muiden joukkovelkakirjalainojen kanta kasvoi 4,5 miljardia euroa. Pitkäaikaisten lainojen kanta laski 0,1 miljardia euroa ja lyhytaikaisten lainojen kanta laski 0,4 miljardia euroa.
Paikallishallintosektorin velka kasvoi 0,7 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 26,1 miljardia euroa. Velkainstrumenttien määrä laski 0,8 miljardia euroa ja lainakanta kasvoi 1,5 miljardia euroa. Sosiaaliturvarahastojen velka kasvoi 1,6 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 3,6 miljardia euroa. Näistä työeläkelaitosten velka kasvoi johdannaissopimusten ja arvopaperilainauksen yhteydessä vastaanotettujen käteisvakuuksien myötä 0,3 miljardia euroa. Muiden sosiaaliturvarahastojen velka kasvoi 1,2 miljardia euroa velkapaperikannan kasvun myötä.
Julkisyhteisöjen EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa kansantalouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman velan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset. Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka saadaan vähentämällä julkisyhteisöihin luettavien yksiköiden väliset velat sulauttamattomasta bruttovelasta. Tästä syystä julkisyhteisöjen velka on pienempi kuin sen alasektoreiden yhteenlasketut velat. BKT-suhteen laskemiseen on käytetty markkinahintaista, kausitasoitettua ja työpäiväkorjattua BKT-sarjaa.
Julkisyhteisöjen EDP-velka eroaa käsitteellisesti jonkin verran valtion osalta Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. Valtion EDP-velkaan luetaan mukaan lisäksi väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille, johdannaissopimuksiin liittyvät saadut käteisvakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat, kierrossa olevat kolikot ja EU-komission talletukset. Kansantalouden tilinpidossa valtionhallintosektori on myös käsitteellisesti laajempi kuin budjetti- ja rahastotalous (http://www.stat.fi/meta/luokitukset/_linkki/julkisyhteisot.html). Valtion Eläkerahasto luetaan kuitenkin sosiaaliturvarahastoihin. Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu.
Lähde: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain, Tilastokeskus
Lisätietoja: Aaro Hottinen 029 551 3231, Jose Lahtinen 029 551 3776, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi
Vastaava osastopäällikkö: Mari Ylä-Jarkko
Julkaisu pdf-muodossa (232,3 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Laatuselosteet
- Tietojen tarkentuminen
-
- Tietojen tarkentuminen (25.9.2020)
Päivitetty 25.9.2020
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-8018. 2. vuosineljännes 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/jyev/2020/02/jyev_2020_02_2020-09-25_tie_001_fi.html