Julkaistu: 19.11.2015
Maanotto väheni vuonna 2014
Hiekan, soran ja muun kiviaineksen otto maaperästä rakennusaineeksi supistui 5-6 prosenttia vuonna 2014 edellisvuodesta. Kiviaineksen otto on laskenut 78 miljoonaan tonniin, lähes samalle tasolle kuin 1990-luvun syvimpinä lamavuosina, osoittaa Tilastokeskuksen julkistama Kansantalouden materiaalivirrat -tilasto.
Luonnonvarojen kokonaiskäyttö materiaaliryhmittäin 1970-2014
Kiviainesta käytetään muun muassa betonin ja asvaltin tuotantoon sekä rakennusten, teiden ja rautateiden tuki- ja pohjustusrakenteisiin. Kalliomurskeen osuus kiviainesten kokonaiskäytöstä on liki 60 prosenttia. Kiviaineksia on pyritty korvaamaan jäteaineilla kuten kuonalla, tuhkalla ja betonimurskalla, mikä osaltaan on saattanut pienentää kiviaineksen tarvetta.
Kaivoksilla oli viime vuonna edellisvuotta hiljaisempaa
Kokonaislouhinnan määrä malmikaivoksilla putosi 16 prosenttia ja prosessiin menevän malmin määrä tätäkin enemmän, yli kolmanneksen. Teollisuusmineraaleja sen sijaan otettiin talteen lähes edellisvuotinen määrä. Malmia, hyöty- ja sivukiveä nostettiin viime vuonna yhteensä 75 miljoonaa tonnia.
Biotalous on pysynyt edellisvuoden tasolla
Puuta käytettiin suorina panoksina kotimaiset ja ulkomaiset yhteenlaskettuna 40 miljoonaa tonnia. Vuosituhannen alun pohjalukema oli 2009 jolloin puuta otettiin käyttöön 29 miljoonaa tonnia eli noin neljännes nykyistä vähemmän. Kasvien ja luonnoneläinten otossa ykkösenä on säilörehu. Sen vuotuinen käyttöönotto on liki kaksi miljoonaa tonnia. Seuraavina tulevat viljakasvit, ohra, vehnä ja kaura.
Suomi on materiaali-intensiivinen maa
Jokainen Suomessa ansaittu euro on sidottu yli kilon painoisen suoraan materiaalipanokseen ja 3,5 kiloon luonnonvarojen kokonaisottoa. EU:ssa materian tuottavuus on keskimäärin kaksin-kolminkertainen Suomeen nähden. Kokonaisoton lukuja Suomessa suurentavat erityisesti tuontimme ja taloutemme rakenteiden keskittymät suuriin raaka-aine ja jaloste-eriin kuten kaivannaisiin, puuhun ja rakennusaineisiin. Tuotu raaka-ainemäärä oli viime vuonna 33,7miljoonaa tonnia. Tuonnin piilovirrat ovat erittäin suuret.
Suomen kansantalouden materiaali-intensiteetti 1975-2014
Lähde: Kansantalouden materiaalivirrat 2014, Tilastokeskus
Lisätietoja: Simo Vahvelainen 029 551 3457, Leo Kolttola 029 551 3234, Jukka Muukkonen 029 551 3224, ymparistotilinpito@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen
Julkaisu pdf-muodossa (217,1 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste: Kansantalouden materiaalivirrat (19.11.2015)
Päivitetty 19.11.2015
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Kansantalouden materiaalivirrat [verkkojulkaisu].
ISSN=2242-1262. 2014. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/kanma/2014/kanma_2014_2015-11-19_tie_001_fi.html