Julkaistu: 18.11.2021
Mineraalien ja maa-ainesten louhinta kasvatti kotimaista materiaalien kulutusta vuonna 2020
Suomesta otettiin vuonna 2020 käyttöön 184 miljoonaa tonnia luonnonvaroja. Kotimainen materiaalien kulutus kasvoi vajaalla viidellä prosentilla edellisvuodesta ja määrä oli korkein sitten vuoden 2013. Kasvu johtui etenkin mineraalien ja maa-ainesten lisääntyneestä käytöstä – luonnonvarojen suorista panoksista niiden yhteenlaskettu osuus oli 63 prosenttia
Taulukko 1. Kotimainen materiaalien kulutus 2010 - 2020
miljoonaa tonnia | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 |
Kotimaiset suorat panokset | 187 | 186 | 185 | 215 | 170 | 167 | 172 | 180 | 180 | 178 | 184 |
Ulkomaiset suorat panokset | 60 | 62 | 56 | 58 | 57 | 53 | 57 | 56 | 60 | 57 | 54 |
Tavaravienti ulkomaille | 42 | 44 | 44 | 45 | 45 | 42 | 44 | 45 | 49 | 50 | 46 |
Kotimainen materiaalien kulutus | 204 | 203 | 197 | 229 | 183 | 179 | 185 | 191 | 191 | 184 | 193 |
Kotimaisia luonnonvaroja otettiin käyttöön 184 miljoonaa tonnia vuonna 2020. Kotimaiset suorat panokset ovat kotimaan luonnosta käyttöön otettuja materiaaleja, ja kun niihin lisätään ulkomailta raaka-aineina tai jalosteina tuodut panokset ja vähennetään vienti, saadaan kotimainen materiaalien kulutus, joka on yksi YK:n kestävän kehityksen indikaattoreista. Sekä materiaalien tuonti että vienti vähenivät edellisvuodesta.
Kotimainen materiaalien kulutus vuonna 2020 oli 193 miljoonaa tonnia. Tämä oli vajaa viisi prosenttia enemmän kuin vuonna 2019, jolloin kotimainen materiaalien kulutus oli pienentynyt etenkin maa-aineksen oton vähenemisen seurauksena. Vuoden 2020 määrä oli korkeampi kuin kertaakaan sitten vuoden 2013: kasvun taustalla oli kotimaisten suorien panosten lisääntyminen.
Luonnonvarojen suorat panokset materiaaliryhmittäin 2010–2020, miljoonaa tonnia
Vuonna 2020 suorista panoksista, eli Suomesta ja ulkomailta käyttöön otetuista luonnonvaroista, maa-ainesten ja mineraalien määrä kasvoivat: ne olivat yhteensä yli 150 miljoonaa tonnia. Puun, kasvien ja luonnoneläinten sekä tuontijalosteiden määrät puolestaan vähenivät. Suorista panoksista 36 % oli maa-aineksia, 27 % mineraaleja, ja puuta sekä muita kasveja ja luonnoneläimiä oli yhteensä 23 %. Tuontimäärät laskivat johtuen etenkin fossiilisten energiamateriaalien, kuten kivihiilen ja raakaöljyn, tuonnin vähentymisestä. Viennin vähenemiseen vaikuttivat muutokset puun ja vientijalosteiden määrissä.
Lähde: Kansantalouden materiaalivirrat 2020, Tilastokeskus
Lisätietoja: Heidi Pirtonen 029 551 3093, ymparistotilinpito@tilastokeskus.fi
Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja
Julkaisu pdf-muodossa (219,1 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste: Kansantalouden materiaalivirrat (18.11.2021)
Päivitetty 18.11.2021
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Kansantalouden materiaalivirrat [verkkojulkaisu].
ISSN=2242-1262. 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/kanma/2020/kanma_2020_2021-11-18_tie_001_fi.html