Etusivu > Tilastot > Kaupan tilinpäätöstilasto > 2009 > Kauppa 2009

Kauppa 2009

1. Liikevaihto

Kaupan yritykset keräsivät liikevaihtoa Tilastokeskuksen mukaan 108,6 miljardia euroa vuonna 2009. Liikevaihto heikkeni edellisestä vuodesta 17 miljardia eli 13,5 prosenttia. Kaupassa toimi 46 600 yritystä ja ne työllistivät 250 100 henkilöä. Yritysten määrä pieneni 600 ja henkilöstön määrä 3 800. Kaupan toimialalla lähes 99 prosenttia yrityksistä ja 56 prosenttia henkilöstöstä kuuluu Eu:n määritelmän mukaisiin pk-yrityksiin. Ne keräsivät 39 prosenttia kaupan liikevaihdosta.

Kuvio 1. Kaupan liikevaihto toimialoittain 2007–2009

Kaupan yrityksistä viidesosa on autokauppoja, neljäsosa tukkukauppoja ja melkein puolet vähittäiskauppoja. Agentuuritoimintaan kuuluu 8 prosenttia kaupan yrityksistä.

Kuvio 2. Kaupan liikevaihdon muutos toimialoittain 2008 ja 2009

Kaupan liikevaihto on kasvanut euromääräisesti joka vuosi koko 2000-luvun. Vuonna 2009 liikevaihto kuitenkin romahti. Sen voimakkaaseen heikkenemiseen vaikuttivat yleinen taantuma, autoverolain muutos ja rakenteelliset muutokset. Autokaupan liikevaihto putosi 7 miljardia euroa edellisestä vuodesta. Liikevaihdon pienenemiseen vaikutti markkinoiden laskun lisäksi 1.4.2009 voimaan tullut autoverolain muutos, jossa uusien autojen myynnissä autoveron osuus käsitellään kirjanpidossa liikevaihdon ulkopuolisena eränä. Näin ollen vuoden 2009 luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia edelliseen vuoteen nähden.

Tukkukaupan liikevaihto vajosi 9,5 miljardia euroa, sen sijaan vähittäiskauppa säilytti liikevaihtonsa lähes edellisvuoden tasolla.

Kuvio 3. Kaupan liikevaihto suuruusluokittain 2009

Kaupan pk-yritysten liikevaihto heikkeni 5,2 miljardia euroa edellisvuodesta ja oli 42 miljardia euroa vuonna 2009. Suurten yritysten liikevaihto supistui 66,6 miljardiin euroon, pudoten edellisvuodesta 11,8 miljardia euroa.

2. Henkilöstö

Kaupan henkilöstöstä yli puolet työskenteli vähittäiskaupan toimialalla. Tukkukaupassa toimi 30 prosenttia ja autokaupassa 14 prosenttia henkilöstöstä. Pienin toimiala, agentuuritoiminta, työllisti 2 prosenttia kaupan henkilöstöstä. Henkilöstön määrä supistui eniten tukkukaupassa, jossa työvoima väheni 2 000 henkilöllä edellisestä vuodesta. Autokaupassa henkilöstön määrä väheni 1700 henkilöllä. Sen sijaan vähittäiskauppa työllisti 300 henkilöä edellisvuotista enemmän. Pk-yrityksissä työskenteli runsas puolet eli 56 prosenttia kaupan henkilöstöstä.

Kuvio 4. Kaupan liikevaihto / henkilöstö toimialoittain 2009

Kaupan jalostusarvo oli 13,4 miljardia euroa vuonna 2009. Se kutistui 1,2 miljardilla vuotta aiemmasta. Jalostusarvosta kului henkilöstökulujen kattamiseen 70 prosenttia.

3. Kannattavuus

Liikevaihdon jyrkästä vajoamisesta huolimatta kannattavuuden tunnusluvuista heikkenivät vain käyttökate ja liiketulos. Käyttökate pieneni 0,4 ja liiketulos 0,3 prosenttiyksikköä. Euromääräisesti käyttökate heikkeni miljardin ja liiketulos 0,7 miljardia euroa.

Kuvio 5. Kaupan kannattavuus 2000 - 2009

Myyntikatetta, joka putosi 1,6 miljardia euroa edellisvuodesta, kauppa sai 25 miljardia euroa eli 23 prosenttia liikevaihdosta. Tilikauden tulosta kaupalle jäi 2,3 prosenttia liiketoiminnan tuotoista eli 2,5 miljardia euroa.

Kuvio 6. Kaupan varsinaisen toiminnan kulut 2009

Tukkukaupassa myynti- ja käyttökate sekä liiketulos heikkenivät euromääräisesti edellisestä vuodesta. Myyntikate 10,9 miljardia euroa heikkeni 0,9 miljardia euroa edellisvuodesta. Voittoa tukkukauppa sai 1,6 miljardia euroa.

Kuvio 7. Tukkukaupan käyttökate 2006 - 2009

Myyntikateprosentti oli ainoa kannattavuuden tunnusluku joka koheni tukkukaupan pk-yrityksillä edellisestä vuodesta. Kaikki muut kannattavuuden luvut heikkenivät sekä euromääräisesti että prosentuaalisesti. Tilikauden tulos oli 2,2 prosenttia liiketoiminnan tuotoista.

Myös autokaupassa kannattavuus heikkeni. Vaikka myyntikate putosi 2,8 miljardiin euroon edellisen vuoden 3,4 miljardista eurosta, koheni myyntikateprosentti 3,5 prosenttiyksikköä nousten 19,6 prosenttiin liikevaihdosta. Voittoa autokauppa sai prosentin liiketoiminnan tuotoista eli 149 miljoonaa euroa.

Kuvio 8. Autokaupan kannattavuus 2009

Vähittäiskaupan myyntikate, 10,5 miljardia euroa, oli 30,5 prosenttia liikevaihdosta. Muut kannattavuuden tunnusluvut pienenivät vajaalla prosenttiyksiköllä. Toimintakulujen vähentämisen jälkeen jäi vähittäiskaupalle käyttökatetta 1,4 miljardia euroa muiden kulujen kattamiseen. Tilikauden tulos 0,7 miljardia euroa oli 1,9 prosenttia liiketoiminnan tuotoista.

Kuvio 9. Kaupan pk-yritysten kannattavuus 2000-2009

Kaupan pk-yritysten kaikki välitulokset supistuivat euromääräisesti. Myyntikateprosentti oli ainoa pk-yritysten kannattavuuden tunnusluku, joka koheni. Se nousi peräti 2 prosenttiyksikköä ja oli 30,4 prosenttia liikevaihdosta. Pk-yritykset kattoivat 39 prosenttia kaupan liikevaihdosta, noin puolet kaupan myyntikatteesta ja 44 prosenttia tilikauden tuloksesta.

3. Rahoitus

Kaupan omavaraisuusaste, 41,5 prosenttia taseesta, koheni 1,8 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Myös kokonaisvelat suhteessa liikevaihtoon kasvoivat 2,4 prosenttiyksikköä, nousten 29,6 prosenttiin.

Kuvio 10. Kaupan toimialojen oma pääoma ja vieras pääoma 2009

Taseen vieras pääoma ilman ennakkomaksuja väheni 2,1 miljardia euroa edellisestä vuodesta. Tuottoa kokonaispääomalle kauppa sai 5,3 prosenttia, mitä voidaan pitää tyydyttävänä.

Kuvio 11. Kaupan taseen rakenne ilman ennakkomaksuja 2009

Pk-yritysten omavaraisuusaste oli 42,4 prosenttia taseesta. Kokonaisvelat suhteessa liikevaihtoon kasvoivat 2,8 prosenttiyksikköä nousten 27,4 prosenttiin. Kokonaispääomalle pk-yritykset saivat tuottoa 6,5 prosenttia suhteutettuna oikaistuun taseeseen, mikä oli 3 prosenttiyksikköä edellisvuotta heikompi.

Kuvio 12. Kaupan kokonaispääoman tuotto toimialoittain 2007–2009

Tukkukauppa oli ainoa kaupan toimialoista, jossa kokonaispääomalle saatiin tuottoa edellisvuotista enemmän. Omavaraisuusaste koheni tukkukaupassa 1,9 prosenttiyksikköä ja oli 41,2 prosenttia taseesta. Myös kokonaisvelat suhteessa liikevaihtoon kasvoivat 2,9 prosenttiyksikköä vuotta aiemmasta, nousten 29,5 prosenttiin.

Vähittäiskaupan rahoitusasema heikkeni hieman. Omavaraisuusaste, 41,5 prosenttia taseesta, tuli alaspäin 0,3 prosenttiyksikköä. Kokonaisvelat suhteessa liikevaihtoon kohosivat prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta, nousten 30,1 prosenttiin. Autokaupan omavaraisuusaste, joka koheni 5,8 prosenttiyksikköä, oli 41,2 prosenttia taseesta. Kokonaisvelkojen suhde liikevaihtoon oli 25,5 prosenttia.

4. Investoinnit

Kaupan investointien määrä supistui edellisestä vuodesta kaupassa. Aineellisiin nettoinvestointeihin kauppa käytti lähes miljardi euroa. Liikevaihtoon suhteutettuna aineelliset nettoinvestoinnit olivat edellisvuoden tapaan 0,9 prosenttia. Tukku- ja autokaupassa investointien määrä väheni vuotta aiemmasta, sen sijaan vähittäiskaupassa investoitiin hieman edellisvuotista enemmän.

Kuvio 13. Kaupan aineelliset nettoinvestoinnit toimialoittain 2007-2009

Pk-yritykset kattoivat kaupan aineellisista nettoinvestoinneista vajaa 40 prosenttia.

5. Päivittäistavarakauppa

Vähittäiskaupoista oli päivittäistavarakauppoja 17 prosenttia, ne työllistivät 35 prosenttia henkilöstöstä ja keräsivät 43 prosenttia vähittäiskaupan liikevaihdosta. Päivittäistavarakaupat, joita toimi 3 800 yritystä, keräsivät liikevaihtoa 15 miljardia euroa ja työllistivät 46 800 henkilöä. Vaikka yrityksiä toimi noin 100 vähemmän kuin edellisvuonna, kasvoi henkilöstön määrä 1 400 ja liikevaihto 0,5 miljardilla eurolla.

Kuvio 14. Päivittäistavarakaupan kannattavuus 2006–2009

Myyntikatetta päivittäistavarakauppa sai edellisvuoden tapaan 27,3 prosenttia liikevaihdosta. Muuten kannattavuus heikkeni hieman edellisvuodesta. Voittoa päivittäistavarakaupalle jäi 267 miljoonaa euroa, mikä oli 1,8 prosenttia liiketoiminnan tuotoista.

Rahoitusasema sen sijaan vahvistui päivittäistavarakaupassa. Omavaraisuusaste, joka koheni 2,8 prosenttiyksikköä, oli 53,5 prosenttia oikaistusta taseesta. Kokonaisvelkojen suhde liikevaihtoon puolestaan pieneni 2,7 prosenttiyksikköä, ollen 20,5 prosenttia.

Lähde: Kaupan tilinpäätöstilasto 2009, Tilastokeskus

Lisätietoja: Leena Jussila (09) 1734 3754, rakenne.tilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

---

Päivitetty 22.2.2011