Etusivu > Tilastot > Kuluttajien luottamus > 2010 > marraskuu > 1. Katsaus menneeseen

1. Katsaus menneeseen

1.1. Suomen talous ja työttömyys

Talouskehitys alkoi nousta lamasta vuoden 1993 lopulla. Kuluttajien odotukset Suomen taloudesta olivat 1994– 1995 erittäin myönteisiä. Vuoden 1996 alun minitaantuman aikoihin arviot heikkenivät, mutta jo keväällä 1997 odotusten saldoluku ylitti +20. Syksyllä 1998 usko talouskasvun jatkumiseen romahti alimmilleen sitten lamavuosien maailmalta kantautuneiden huonojen talousuutisten seurauksena. Sen jälkeen odotukset kuitenkin nopeasti elpyivät. Vientinäkymien heikkeneminen keväällä 2001 teki kuluttajista pessimistejä maamme talouden suhteen. Myöhemmin arviot taloustilanteesta olivat vaihte-levan varovaisia. Syksyllä 2007 kuluttajien luottamus Suomen talouteen alkoi vajota, kun uutiset USA:n talousongelmista levisivät. Pohja saavutettiin vuotta myöhemmin.

Vuosina 1995–2000 kuluttajat uskoivat vahvasti, että työttömyys vähenee. Odotusten saldoluku ylsi +25:een vuoden 1998 alussa. Syksyllä 1998 arviot notkahtivat jonkin verran. Vuosina 2001–2005 kuluttajien näkemykset työttömyyskehityksestä olivat enimmäkseen hyvin pessimistisiä, ja saldoluku romahti ajoittain alle –20:n. Kesästä 2006 lähtien odotukset olivat vihdoin myönteisiä, mutta uutiset irtisanomisista ja työselkkauksista aiheuttivat kuoppia kehitykseen. Taloustaantuman myötä näkymät synkkenivät rajusti.

1.2. Oma talous ja säästäminen

Suomen talouden elpyessä lamasta, kuluttajat alkoivat uskoa, että myös heidän oma taloutensa paranee. Odotuksia mittaava saldoluku kohosi vähin erin vuodesta 1994 alkaen ja saavutti +10:n tason vuosikymmenen lopulla. Vuodesta 2004 lähtien usko omaan talouteen oli jopa hieman vahvempaa, ja helmikuussa 2005 ja 2007 saldoluku ylsi ennätyskorkealle, +14:ään. Arvioissa omasta taloudesta näkyy vuodenajan mukaista vaihtelua: vuoden alussa, palkankorotusten ja alennusmyyntien aikaan optimismi on yleensä voimakkaampaa kuin myöhemmin. Vuonna 2008 korkojen nousu ja inflaatio nakersivat luottamusta omaan talouteen.

Kuluttajien odotukset taloutensa säästämismahdollisuuksista paranivat huimasti 1995–2003. Kun saldoluku oli vuoden 1995 lopulla vähän yli +10, on se viime vuosina vaihdellut +40:n ja +50:n välillä

1.3. Kuluttajien luottamusindikaattori

(Indikaattorin osatekijät: oma ja Suomen talous, työttömyys ja säästäminen.)

1990-luvun alun lamavuosina kuluttajien näkemykset taloudesta olivat pessimistisiä vuoteen 1993 saakka. Tämän jälkeen kuluttajien luottamus kipusi korkealle, mutta alkuvuoden 1996 minitaantuman aikoihin varovaisuus jälleen yleistyi. Tunnelmat kuitenkin paranivat nopeasti, ja luottamusindikaattorin arvo oli vuosina 1997–2000 enimmäkseen yli +15. Syksyllä 1998 maailman, myös Venäjän talouskriisit lisäsivät hieman epävarmuutta maan yleisestä taloudesta. Vuoden 2000 alun huipun (+22) jälkeen luottamus talouteen heikkeni selvästi. Talouskehitys alkoikin hidastua, ja luottamusindikaattori sukelsi alle +5:n syksyllä 2001. Usko talouteen vahvistui väliaikaisesti uudelleen vuoden 2002 alussa. Myöhemmin nousevaan trendiin aiheuttivat notkahduksia yleisen taloustilanteen huonot näkymät. Vuonna 2008 nämä ja epävarmuus myös omasta taloudesta heikensivät kuluttajien luottamusta hyvin voimakkaasti.

1.4. Inflaatio

Kuluttajat arvioivat vuodenvaihteessa 1995–1996, että yleinen hintataso olisi laskenut 1–2 prosenttia vuoden takaisesta. Näkemyksiin vaikutti elintarvikkeiden halpeneminen Suomen EU-jäsenyyden myötä. Vuosina 1997–2001 kuluttajien inflaatioarviot olivat hyvin lähellä mitattua inflaatiota, lukuun ottamatta vuoden 2000 energian ja asumisen hintapiikkiä. Euron käyttöönotto tammikuussa 2002 ja siihen liittynyt ”psykologia”, hintojen pyöristykset yms. ”vääristivät” selvästi kuluttajien inflaationäkemyksiä. Arviot ylittivät siitä lähtien rajusti virallisen inflaation aina vuoden 2006 lopulle asti.

Kuluttajien odotukset tulevasta inflaatiovauhdista noudattelevat pääosin inflaatioarvioiden uria. Merkittäviä poikkeuksia ovat 1995–1996 ja ensimmäinen eurovuosi 2002. Vuosina 2004–2008 odotuksissa oli nouseva trendi. Odotukset, samoin kuin arviot kiipesivät huippulukemiinsa, mutta laskivat selvästi vuoteen 2009.

1.5. Ajankohdan otollisuus

Kestotavaroiden ostaminen koettiin 1996–1999 hyvin kannattavaksi, kunnes vuonna 2000 näkemykset inflaation hieman kiihdyttyä alkoivat heikentyä. Euron tulo pudotti ostamisen saldoluvun miinukselle, mutta vuoden 2003 alussa yllettiin äkkiä ennätykseen +37 lähinnä autojen halpenemisen ansiosta. Arviot ostamisesta heikkenivät sittemmin hieman, mutta olivat edelleen myönteiset kesään 2008 saakka ja uudelleen tänä vuonna

Arviot lainanotosta piristyivät vuoden 1996 aikana ja nousivat kesällä 1999 saldolukuun +42. Lainakorkojen nousu ja asuntojen korkeat hinnat kuitenkin heikensivät sen jälkeen jyrkästi mielikuvia lainanoton kannattavuudesta. Vuoden 2001 alusta lainanotto koettiin jälleen edulliseksi, kunnes korkojen nousu laski arvioita keväästä 2006 lähtien ja varsinkin vuonna 2008.

Kuluttajien näkemykset säästämisen edullisuudesta olivat pohjamudissa (saldoluku alimmillaan –20) laman jälkeen vuosina 1995–1997. Tämän jälkeen säästäminenkin alettiin kokea kannattavaksi tulojen kasvun ja houkuttelevien säästö- ja sijoituskohteiden myötä. Vuoden 2006 aikana säästämisen saldoluku nousi rajusti ja käväisi pian ennätystasollaan yli +35:ssa.

Lähde: Kuluttajabarometri 2010, marraskuu. Tilastokeskus

Lisätietoja: Pertti Kangassalo (09) 1734 3598, kuluttaja.barometri@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö

---

Päivitetty 29.11.2010