Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Laatuseloste: Koulutukseen hakeutuminen

1. Tilastotietojen relevanssi

Tilasto kuvaa perusasteen jälkeiseen tutkintoon johtavaan koulutukseen hakeutumista ja pääsyä. Tilastossa on tietoja koulutukseen hakeneiden ja uusien opiskelijoiden määristä, heidän aikaisemmasta koulutuksestaan ja yhtä aikaa eri koulutussektoreille hakeneista. Lisäksi tilastossa kuvataan peruskoulun päättäneiden ja kevään uusien ylioppilaiden sijoittumista jatko-opintoihin heti tutkinnon suorittamisen jälkeen. Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa.

Toisen asteen koulutukseen hakeneella tarkoitetaan tässä aineistossa henkilöä, joka on peruskoulun jälkeisen toisen asteen lukio- tai ammatillisen koulutuksen yhteishaussa ensisijaisesti hakenut johonkin tilastovuonna alkavaan tutkintoon johtavaan koulutukseen. Korkeakoulukoulutukseen hakeneella tarkoitetaan henkilöä, joka on hakenut tilastovuonna alkavaan ammattikorkeakoulu- tai yliopistokoulutukseen yhteishaussa tai yhteishaun ulkopuolella. Mikäli yhteishaun ulkopuoliseen koulutukseen hakeneista ei ole ollut saatavissa tietoja, korvaavaksi hakijatiedoksi on tilastoitu yhteishaun ulkopuolisen koulutuksen uudet opiskelijat. Sama henkilö voi hakea useisiin valintayksiköihin yhteishaussa ja yhteishaun ulkopuolella.

Lukiokoulutuksen ja ammattikorkeakoulukoulutuksen uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan 20.9. tilastovuonna opiskelemassa olleita, jotka olivat tilastovuonna tulleet kirjoille oppilaitoksen tiettyyn koulutukseen 1.1. –20.9. Ammatillisen koulutuksen uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana oppilaitoksiin kirjoille tulleita opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita ja näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijoita sekä niitä opiskelijoita, jotka ovat solmineet oppisopimuksen kalenterivuoden aikana. Yliopistokoulutuksen uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon aloittaneita, 20.9. tilastovuonna opiskelemassa olleita.

Tietoja tuotetaan mm. koulutusasteen ja -alan mukaan sekä alueluokituksilla.

Tiedot hakeneista perustuvat Opetushallituksen toisen asteen ja korkeakoulutuksen hakurekistereihin. Tiedot peruskoulun päättäneistä perustuvat Opetushallituksen rekisteriin ja tiedot ylioppilaista perustuvat Ylioppilastutkintolautakunnan tietoihin. Tiedot uusista opiskelijoista ja opiskelijoista perustuvat koulutuksen järjestäjien/oppilaitosten KOSKI-tietovarantoon sekä korkeakoulujenvaltakunnalliseen tietovarantoon (VIRTA) sekä Tilastokeskuksen koulutuksen järjestäjien kautta oppilaitoksilta tai suoraan oppilaitoksilta keräämiin tietoihin. Tiedot aikaisemmasta koulutuksesta ja suoritetuista tutkinnoista perustuvat Tilastokeskuksen tutkintorekisterin tutkintotietoihin. Tämän tilaston laatimista varten ei ole suoritettu erillistä tiedonkeruuta.

Tilastolain 280/2004 (muut. 361/2013) mukaan valtion tilastotoimen tehtävänä on huolehtia yhteiskuntaolojen ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta yleistä käyttöä varten. Laki Tilastokeskuksesta (48/1992) osoittaa tehtävän kuuluvan Tilastokeskukselle.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tilasto perustuu koulutukseen hakeneita, uusia opiskelijoita, opiskelijoita ja tutkinnon suorittaneita kuvaaviin henkilöpohjaisiin aineistoihin. Aineistot ovat kokonaisaineistoja.

Perusjoukkoina tässä tilastossa ovat: eri koulutussektoreille hakeneet joko koulutussektorin ja koulutusalan mukaan tai vain koulutussektorin mukaan, uudet opiskelijat koulutussektorin ja koulutusalan mukaan tai vain koulutussektorin mukaan, peruskoulun tilastovuonna päättäneet ja vuonna 2019 julkaistusta tilastosta alkaen ylioppilastutkinnon tilastovuoden kevätlukukauden aikana (1.1.-31.7.) suorittaneet (sis. kansainväliset ylioppilastutkinnot). Aiemmin tilastossa olivat mukana koko tilastovuonna ylioppilastutkinnon suorittaneet. Aineistoissa ovat mukana vain ne henkilöt, joilla on suomalainen henkilötunnus. Tästä syystä luvut ovat usein pienempiä kuin muissa koulutustilastoissa. Luvut voivat olla muihin koulutustilastoihin verrattuna pienempiä myös siitä syystä, että tilastoon on henkilö laskettu vain yhden kerran koulutussektorin, koulutusasteen tai koulutusalan mukaan.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien koulutukseen hakeneiden, opiskelija- ja työssäkäyntitietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Toisen asteen koulutuksen hakuaineisto sisältää yhteishaun lisäksi tietoja myös lukioon valmistavaan ja ammatilliseen koulutukseen valmentavaan koulutukseen sekä lisäopetukseen (10-luokka) hakeneista ja valituista vuodesta 2014 lähtien. Aineisto ei sisällä kaikkea yhteishaun ulkopuolista tutkintoon johtavaa koulutusta. Sen vuoksi korvaavaksi tiedoksi hakija-aineistoihin on hakijoiksi tilastoitu yhteishaun ulkopuolisen koulutuksen uudet opiskelijat. Uusien opiskelijoiden määrä on useimmiten pienempi kuin ko. koulutukseen hakeneiden määrä.

Tilasto ei sisällä tietoja ulkomaisiin koulutuksiin sijoittumisesta. Esimerkiksi Ahvenanmaalta valmistuneet ovat usein jatkaneet opintoja Ruotsissa.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilastot koulutukseen hakeutumisesta ovat lopullisia ja ilmestyvät vuosittain 12 kuukautta viiteajankohdan jälkeen.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tietoja julkaistaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Tarkempia tietoja voi kysellä myös suoraan Ajankäyttö, koulutus ja kulttuuri -ryhmästä, jossa tilasto laaditaan. Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta erityisselvityksiä.

Vuoden 2015 tiedot ammatilliseen ja lukiokoulutukseen hakeneista ja peruskoulun päättäneistä eivät sisälly vuoden 2016 julkistukseen, koska tietoja ei saatu julkistamiseen mennessä. Tiedot on päivitetty tietokantataulukoihin vuonna 2017.

Lisää tietoa tilastossa käytetyistä käsitteistä löytyy tilaston verkkosivuilta ja Tilastokeskuksen käsitetietokannasta .

Tilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen verkkosivuilta.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilastotietoja on tuotettu 1990-luvulta lähtien vuosittain. Yliopistoihin hakeneista ja hyväksytyistä on tietoja 1980-luvun alusta lähtien.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tilastotiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin Tilastokeskuksen koulutussektoreittain laaditut tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet.

Opetushallitus ylläpitää koulutukseen hakeneiden rekisteriaineistoja ja julkaisee niistä tilastoja, joiden tiedot voivat poiketa Tilastokeskuksen tilastoista sen vuoksi, että niissä käytetyt käsitteet ja määritelmät poikkeavat toisistaan.


Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus

Lisätietoja: Anna Loukkola 029 551 3678, koulutustilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala


Päivitetty 10.12.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Koulutukseen hakeutuminen [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-4500. 2019, Laatuseloste: Koulutukseen hakeutuminen . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/khak/2019/khak_2019_2020-12-10_laa_001_fi.html