Etusivu > Tilastot > Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut > 2013 > Laatuseloste: Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut

Laatuseloste: Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut

• 1. Tilastotietojen relevanssi
• 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
• 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
• 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
• 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
• 6. Tilastojen vertailukelpoisuus
• 7. Yhtenäisyys

1. Tilastotietojen relevanssi

Tilastokeskuksen tuottama korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut -tilasto kuvaa pääasiassa hallintolainkäyttöasioita asian ja ratkaisun laadun mukaan, ratkaisuun kulunutta aikaa, jutun prosessuaalista laatua sekä viranomaisia, joiden ratkaisuun on haettu muutosta.

Suomen perustuslain mukaan korkein hallinto-oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa. Yleinen muutoksenhakuoikeus hallintopäätöksiin ja niiden lainmukaisuuden tutkiminen on säännelty hallintolainkäyttölaissa.

Alempia hallintotuomioistuimia ovat alueelliset hallinto-oikeudet. Suurin osa korkeimman hallinto-oikeuden käsittelemistä asioista koskee alueellisten hallinto-oikeuksien päätöksistä tehtyjä valituksia. Joidenkin hallintoviranomaisten päätöksistä voidaan kuitenkin valittaa suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valtioneuvoston ja ministeriön päätöksistä saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta vain sillä perusteella, että päätös on lainvastainen. Myös eräiden lautakuntien päätöksiin haetaan muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Tällaisia lautakuntia ovat maaseutuelinkeinojen valituslautakunta sekä patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunta. Korkeimmalta hallinto-oikeudelta haetaan muutosta myös keskusverolautakunnan ja virkamieslautakunnan päätöksiin.

Valtaosassa korkeimman hallinto-oikeuden käsittelemistä asiaryhmistä ei ole valituslupajärjestelmää. Niissä asioissa asianosaisella on valitusoikeus ja korkein hallinto-oikeus antaa myös aineellisoikeudellisen asiaratkaisun. Hallintolainkäyttölaki on hallintotuomioistuinten prosessilaki. Asianosainen pystyy yleensä ajamaan asiaansa ilman asiamiestä, mikä helpottaa muutoksenhakua ja oikeusturvan saamista. Merkittävimmät asiaryhmät, joissa on ensin haettava valituslupaa, ovat verotusta koskevat asiat, ulkomaalaisasiat ja toimeentuloasiat. Rakennuslupaa, toimenpidelupaa ja katusuunnitelmaa koskevassa asiassa hallinto-oikeuden päätökseen, jolla valituksen kohteena ollutta viranomaisen päätöstä ei ole muutettu, saa hakea valittamalla muutosta, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Korkein hallinto-oikeus käsittelee valitusasioiden lisäksi myös hakemusasioita, joista suurin osa on lainvoiman saaneen tuomion purkuhakemuksia.

Tilastoyksikkönä korkeimman hallinto-oikeuden tilastossa on asia. Asian käsittelyyn korkeimmassa hallinto-oikeudessa kulunut aika lasketaan saapumispäivästä ratkaisupäivään. Ratkaistuihin asioihin sisältyvät vain lopulliset päätökset, ei esim. välipäätöksiä tai taltioluonnoksia.

Tallennettaessa korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyyn tullutta asiaa asiankäsittelyjärjestelmään käytetään asialuokituksena Hallintoasiain nimikkeistöä. Nimikkeistöstä valitaan yksi asiaa kuvaava asianimikekoodi. Mikäli juttu sisältää useita vaatimuksia, merkitään keskeisimmän asian asianimikekoodi. Tilaston aihealueella ei ole käytössä kansainvälisiä standardeja.

Tilasto perustuu korkeimman hallinto-oikeuden asianhallintajärjestelmästä saatuihin tietoihin. Järjestelmästä saadut tiedot soveltuvat hyvin ja kattavasti korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja kuvaavan tilaston laadintaan.

Tilastokeskuksen tehtävänä on laatia yhteiskuntaoloja koskevia tilastoja (Laki tilastokeskuksesta 24.1.1992/48). Näihin kuuluvat myös oikeustilastot. Tilastokeskuksen työjärjestys määrittää Väestö- ja elinolotilastot oikeudellisia oloja kuvaavien tilastojen tekijäksi (Tilastokeskuksen työjärjestys, TK-00-1497-12).

Tietoja käytetään korkeimman hallinto-oikeuden toimintaa kuvaavien tilastojen laadintaan. Tilasto on osa tuomioistuinten toimintaa ja oikeusoloja kuvaavia tilastoja Suomessa. Pääasiallisia käyttäjiä ovat oikeushallinto, tutkijat ja lakimiehet.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tilasto perustuu kokonaisaineistoon. Perusjoukkona tässä tilastossa on tilastovuonna vireillä olleet asiat (ts. saapuneet, edelliseltä vuodelta siirtyneet, ratkaistut ja seuraavaan vuoteen siirtyneet asiat). Aineistossa on asioittain muuttujatietoja, kuten laatuun ja käsittelyaikaan liittyviä tietoja. Aineistossa on myös tiedot viranomaisista, joiden ratkaisuun haetaan muutosta.

Tilaston perusaineisto on saatu oikeushallinnon ylläpitämästä korkeimman hallinto-oikeuden asianhallintajärjestelmästä.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tilastossa ovat kaikki korkeimman hallinto-oikeuden vuoden aikana ratkaisemat valitus- ja hakemusasiat, jotka on kirjattu korkeimman hallinto-oikeuden asianhallintajärjestelmään. Tilaston perusaineiston laatua voidaan pitää hyvänä.

Aineistolle tehdään tilastokeskuksessa tarkistus- ja loogisuusajoja ja tarvittaessa tiedonantajalle lisäkyselyjä. Aineistoa aina myös verrataan aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin. Mahdolliset havaitut virheet ja puutteet korjataan lopulliseen tilastoaineistoon.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto tuotetaan vuosittain. Tilastovuotena on kalenterivuosi. Tilaston perusaineisto poimitaan tilastovuotta seuraavan vuoden tammikuussa. Tulokset valmistuvat tilastovuotta seuraavan syksyn aikana. Julkaistut tiedot ovat lopullisia. Julkistamiskalenterin verkko-osoite: http://tilastokeskus.fi/ajk/julkistamiskalenteri/index.html#?langs=fi

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tietoja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisemista asioista on saatavissa tilastokeskuksen verkkosivuilta maksuttomasta PX-Web Statfin -tietokantapalvelusta sekä tilaston kotisivuilta verkko-osoitteesta http://tilastokeskus.fi/til/khaloikr/index.html. Tarkempia tietoja voi kysellä myös suoraan tilastokeskuksen oikeustilastoista. Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta erityisselvityksiä.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Yleisten hallintotuomioistuinten yhteinen nelinumeroinen Hallintoasiain nimikkeistö otettiin käyttöön vuoden 2005 alussa. Korkeimman hallinto-oikeuden tilastossa on kuitenkin käytetty uutta asianimikkeistöä jo vuodesta 2004. Aikaisempi kolminumeroinen asialuokitus on muuntokaavan avulla muutettu uutta nimikkeistöä vastaavaksi, jotta eri asiaryhmien vertailu aikaisempiin vuosiin olisi mahdollista. PX-Web StatFin -palvelussa oleva aikasarjataulukko vuosilta 1991-2013 on uuden Hallintoasiain nimikkeistön mukainen.

PX-Web StatFin-taulukoihin lisättiin vuonna 2009 uusina nimikkeinä Sähkömarkkinat (7205) ja Muu arvonlisäveroa tai vakuutusmaksuveroa koskeva asia (8299). Vuonna 2010 lisättiin nimikkeet Ajoneuvojen siirtämistä koskeva asia (7515) ja Ennakkoratkaisu valmistevero- tai tulliasiassa (8403). Vuonna 2012 lisättiin nimike Verkkotunnus (7106). Vuonna 2013 lisättiin nimike Ydinenergialain mukainen asia (5157).

7. Yhtenäisyys

Tilasto sisältää kaikki vuoden aikana ratkaistut valitus- ja hakemusasiat.

Tilastossa asialuokituksena käytetty Hallintoasiain nimikkeistö on Tilastokeskuksen luokituspalvelussa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Osoite: http://tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/index_muut.html

Viranomaisluokitukset ovat PX-Web tietokantapalvelussa Oikeus -aihealueelta. Osoite: http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/databasetree_fi.asp

Lähde: Oikeustilastot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Heli Hiltunen 029 551 3314, oikeus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 26.9.2014