Etusivu > Tilastot > Kuluttajahintaindeksi > 2011 > helmikuu > Inflaatio helmikuussa 3,3 prosenttia

Julkaistu: 14.3.2011

Inflaatio helmikuussa 3,3 prosenttia

Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio kiihtyi helmikuussa 3,3 prosenttiin. Tammikuussa se oli 3,0 prosenttia. Inflaation kiihtyminen johtui lähinnä asuinhuoneistojen vuokrien sekä elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien kallistumisesta.

Suomen inflaatiomittarit, helmikuu 2011

	Pisteluku	Vuosimuutos	Kuukausimuutos
Kuluttajahintaindeksi 2010=100	102,4	3,3 %	0,6 %
Elinkustannusindeksi 1951:10=100	1 794
Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 2005=100	113,4	3,5 %	0,8 %
Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin 2005=100	112,7	2,9 %	0,8 %

Kuluttajahintoja nosti helmikuussa edellisestä vuodesta eniten polttonesteiden, elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien, sähkön sekä osakehuoneistojen ja kiinteistöjen kallistuminen. Myös vuokrankorotukset vaikuttivat inflaatioon. Inflaatiota hillitsi helmikuussa eniten kulutuselektroniikan, reseptilääkkeiden, puhelujen hintojen ja ulkomaan lentoliikenteen halpeneminen edellisestä vuodesta.

Tammikuusta helmikuuhun kuluttajahinnat nousivat 0,6 prosenttia. Tämä johtui ennen kaikkea elintarvikkeiden, vaatteiden sekä vuokrien kallistumisesta.

Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät indeksiä varten kaiken kaikkiaan noin 50 000 hintatietoa 483 hyödykkeestä noin 2 700 liikkeestä aina kuukauden puolivälissä. Lisäksi noin 1 000 hintatietoa kerätään keskitetysti. Kuluttajahintaindeksin 2005=100 käyttäjän käsikirja löytyy kuluttajahintaindeksin kotisivulta tilastokeskus.fi-palvelusta. Uusi kuluttajahintaindeksin 2010=100 käyttäjän käsikirja julkaistaan myöhemmin keväällä.

Euroalueen inflaatio helmikuussa ennakkotietojen mukaan 2,4 prosenttia

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli helmikuussa 2,4 prosenttia. Tammikuussa se oli 2,3 prosenttia. Suomen vastaava inflaatio oli helmikuussa 3,5 prosenttia.

Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta eikä ajoneuvoveroa. Yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin kuuluvat kulutuserät ja laadintasäännöt on määritelty EU-asetuksin.

Eurostatin arvio euroalueen inflaatiosta perustuu jäsenmaiden ennakkotietoihin ja energian hinnankehitykseen. Eurostat julkaisee helmikuun yksityiskohtaiset yhdenmukaistetut kuluttajahintaindeksit 16. maaliskuuta. Tiedot EU-maiden inflaatiosta löytyvät Eurostatin kotisivuilta, eurostat (http://ec.europa.eu/eurostat).

Kiinteäveroisen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos helmikuussa 2,9 prosenttia

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli helmikuussa 3,5 prosenttia ja markkinainflaatiota mittaavan kiinteäveroisen indeksin 2,9 prosenttia. Vuoden aikana tehtyjen hyödykeveromuutosten kuluttajahintoja nostava yhteisvaikutus oli 0,6 prosenttiyksikköä. Sekä yhdenmukaistetun että kiinteäveroisen kuluttajahintaindeksin kuukausimuutos oli helmikuussa 0,8 prosenttia. Helmikuussa ei ollut veromuutoksia.

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli tammikuussa 3,1 prosenttia ja markkinainflaatiota mittaavan kiinteäveroisen indeksin 2,5 prosenttia. Vuoden aikana tehtyjen hyödykeveromuutosten kuluttajahintoja nostava yhteisvaikutus oli 0,6 prosenttiyksikköä. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kuukausimuutos oli tammikuussa 0,4 prosenttia ja kiinteäveroisen indeksin 0,0 prosenttia. Tammikuussa polttoaine-, sähkö- ja virvoitusjuomaverot nousivat ja makeisvero tuli voimaan.

Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin

Kuluttajahintaindeksin mittaama inflaatio koostuu pääosin yritysten ja julkisen sektorin hinnoittelemista tuotteista ja palveluista sekä arvonlisä- ja hyödykeveroista. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kuvaamasta yksityisestä kulutuksesta noin 25 prosenttia on arvonlisä- ja muita veroja. Kiinteäveroinen indeksi perustuu yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin, joten indeksien painorakenne ja hintatiedot ovat samat. Kiinteäveroinen indeksi lasketaan menetelmällä, jossa verokanta pidetään kiinteänä perusajankohtaan nähden. Veronmuutosten yhteydessä kiinteäveroisesta indeksistä poistetaan veronmuutoksen vaikutus hyödykkeiden hintoihin. Veronmuutosten hintavaikutus saadaan vertaamalla yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ja kiinteäveroisen indeksin kehitystä.

Lähde: Kuluttajahintaindeksi, Tilastokeskus

Lisätietoja: Christina Telasuo (09) 1734 3472, Mari Ylä-Jarkko (09) 1734 3310, kuluttajahintaindeksi@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Kari Molnar

Julkaisu pdf-muodossa (378,7 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

• Tietokantataulukot ja niiden muuttujat
• Arkistoidut taulukot

Liitetaulukot

• Liitetaulukko 1. Kuluttajahintaindeksi 2010=100 hyödykeryhmittäin (14.3.2011)
• Liitetaulukko 2. Elinkustannusindeksi 1951:10=100 (14.3.2011)
• Liitetaulukko 3. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutokset (14.3.2011)
• Liitetaulukko 4. Kuluttajahintaindeksi 2000=100 (14.3.2011)
• Liitetaulukko 5. Kuluttajahintaindeksi 2005=100 (14.3.2011)

Kuviot

• Liitekuvio 1. Kuluttajahintaindeksin ja yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutokset, tammikuu 2001 - helmikuu 2011 (14.3.2011)
• Liitekuvio 2. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutokseen eniten vaikuttaneita hyödykkeitä, helmikuu 2011 (14.3.2011)
• Liitekuvio 3. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ja yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kiintein veroin vuosimuutokset, tammikuu 2007 - helmikuu 2011 (14.3.2011)
• Liitekuvio 4. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 2005=100; Suomi, Euroalue ja EU (14.3.2011)

Laatuselosteet

• Laatuseloste: Kuluttajahintaindeksit (14.3.2011)

---

Päivitetty 14.3.2011