Julkaistu: 14.9.2011
Inflaatio elokuussa 3,8 prosenttia
Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio hidastui elokuussa hieman. Se oli elokuussa 3,8 prosenttia, heinäkuussa tasan neljä prosenttia. Inflaation hidastuminen johtui lähinnä kesän valmismatkojen huippusesongin päättymisestä ja matkaviestintäpalvelujen halpenemisesta.
Suomen inflaatiomittarit, elokuu 2011
Pisteluku | Vuosimuutos | Kuukausimuutos | |
Kuluttajahintaindeksi 2010=100 | 103,6 | 3,8 % | 0,4 % |
Elinkustannusindeksi 1951:10=100 | 1 815 | ||
Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 2005=100 | 114,1 | 3,5 % | 0,2 % |
Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin 2005=100 | 113,4 | 3,1 % | 0,2 % |
Kuluttajahintoja nosti elokuussa viime vuodesta eniten asumisen ja ravinnon kallistuminen. Asumisen hintaa nostivat erityisesti sähkön, korkojen, osakehuoneistojen ja kiinteistöjen kallistuminen sekä vuokrankorotukset. Elintarvikkeiden hintoja nosti taas ennen kaikkea makeisten ja jäätelön, vilja-, maito- ja lihatuotteiden sekä kahvin kallistuminen. Myös polttonesteiden hinnannousu ja viimevuotisen ravintola- ja kahvilaruokien ja alkoholittomien juomien veroalennuksen vaikutuksen poistuminen vaikuttivat inflaatioon. Inflaatiota hillitsi elokuussa eniten kulutuselektroniikan ja matkaviestintäpalvelujen halpeneminen edellisestä vuodesta.
Heinäkuusta elokuuhun kuluttajahinnat nousivat 0,4 prosenttia, mikä johtui ennen kaikkea vaatealennusmyyntien hiipumisesta.
Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät indeksiä varten kaiken kaikkiaan noin 50 000 hintatietoa 483 hyödykkeestä noin 2 700 liikkeestä aina kuukauden puolivälissä. Lisäksi noin 1 000 hintatietoa kerätään keskitetysti. Kuluttajahintaindeksin 2005=100 käyttäjän käsikirja löytyy kuluttajahintaindeksin kotisivulta tilastokeskus.fi-palvelusta. Uusi, kuluttajahintaindeksin 2010=100, käyttäjän käsikirja julkaistaan myöhemmin.
Euroalueen inflaatio elokuussa ennakkotietojen mukaan 2,5 prosenttia
Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli elokuussa sama kuin heinäkuussa, 2,5 prosenttia. Suomen vastaava inflaatio oli elokuussa 3,5 prosenttia.
Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta eikä ajoneuvoveroa. Yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin kuuluvat kulutuserät ja laadintasäännöt on määritelty EU-asetuksin.
Eurostatin arvio euroalueen inflaatiosta perustuu jäsenmaiden ennakkotietoihin ja energian hinnankehitykseen. Eurostat julkaisee elokuun yksityiskohtaiset yhdenmukaistetut kuluttajahintaindeksit 15. syyskuuta. Tiedot EU-maiden inflaatiosta löytyvät Eurostatin kotisivuilta, eurostat (http://ec.europa.eu/eurostat).
Kiinteäveroisen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos elokuussa 3,1 prosenttia
Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli elokuussa 3,5 prosenttia ja markkinainflaatiota mittaavan kiinteäveroisen indeksin 3,1 prosenttia. Vuoden aikana tehtyjen hyödykeveromuutosten kuluttajahintoja nostava yhteisvaikutus oli näin ollen 0,4 prosenttiyksikköä. Sekä yhdenmukaistetun että kiinteäveroisen kuluttajahintaindeksin kuukausimuutos oli elokuussa 0,2 prosenttia. Elokuussa ei ollut veromuutoksia.
Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin
Kuluttajahintaindeksin mittaama inflaatio koostuu pääosin yritysten ja julkisen sektorin hinnoittelemista tuotteista ja palveluista sekä arvonlisä- ja hyödykeveroista. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kuvaamasta yksityisestä kulutuksesta noin 25 prosenttia on arvonlisä- ja muita veroja. Kiinteäveroinen indeksi perustuu yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin, joten indeksien painorakenne ja hintatiedot ovat samat. Kiinteäveroinen indeksi lasketaan menetelmällä, jossa verokanta pidetään kiinteänä perusajankohtaan nähden. Veromuutosten yhteydessä kiinteäveroisesta indeksistä poistetaan veromuutoksen vaikutus hyödykkeiden hintoihin. Veromuutosten hintavaikutus saadaan vertaamalla yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ja kiinteäveroisen indeksin kehitystä.
Lähde: Kuluttajahintaindeksi, Tilastokeskus
Lisätietoja: Juhani Pekkarinen (09) 1734 3476, Mari Ylä-Jarkko (09) 1734 3310, kuluttajahintaindeksi@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Kari Molnar
Julkaisu pdf-muodossa (384,8 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Liitetaulukko 1. Kuluttajahintaindeksi 2010=100 hyödykeryhmittäin (14.9.2011)
- Liitetaulukko 2. Elinkustannusindeksi 1951:10=100 (14.9.2011)
- Liitetaulukko 3. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutokset (14.9.2011)
- Liitetaulukko 4. Kuluttajahintaindeksi 2000=100 (14.9.2011)
- Liitetaulukko 5. Kuluttajahintaindeksi 2005=100 (14.9.2011)
- Kuviot
-
- Liitekuvio 1. Kuluttajahintaindeksin ja yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutokset, tammikuu 2001 - elokuu 2011 (14.9.2011)
- Liitekuvio 2. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutokseen eniten vaikuttaneita hyödykkeitä, elokuu 2011 (14.9.2011)
- Liitekuvio 3. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ja yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kiintein veroin vuosimuutokset, tammikuu 2007 - elokuu 2011 (14.9.2011)
- Liitekuvio 4. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 2005=100; Suomi, Euroalue ja EU (14.9.2011)
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste: Kuluttajahintaindeksit (14.9.2011)
Päivitetty 14.9.2011
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Kuluttajahintaindeksi [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-3524. elokuu 2011. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/khi/2011/08/khi_2011_08_2011-09-14_tie_001_fi.html