Laatuseloste: Kasvihuonekaasut
1. Tilastotietojen relevanssi
Suomi on mukana ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävissä kansainvälisissä sopimuksissa, joista tärkeimmät ovat vuonna 1992 solmittu YK:n ilmastosopimus ja vuonna 1997 solmittu Kioton pöytäkirja. Näillä sopimuksilla Suomi on sitoutunut, osana EY:n yhteistä päästötavoitetta, rajoittamaan kasvihuonekaasujen päästöjään vuosien 2008-2012 aikana vuoden 1990 päästöjen tasolle.
Ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan osapuolet ovat velvollisia arvioimaan ja raportoimaan ilmastosopimukselle vuosittain ihmistoiminnasta peräisin olevat kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat ilmakehästä eli ns. nielut.
YK:n ilmastosopimuksen mukainen kasvihuonekaasuinventaario sisältää Suomen vuosittaiset tiedot suorien kasvihuonekaasujen päästöistä: hiilidioksidista (CO2), metaanista (CH4), dityppioksidista (N2O) ja eräistä halogenoiduista hiilivedyistä eli F-kaasuista (HFC-yhdisteet, PFC-yhdisteet ja rikkiheksafluoridi SF6). Lisäksi taulukoidaan hiilimonoksidin (CO), typen oksidien (NOx), rikkidioksidin (SO2) ja muiden kuin metaania sisältävien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (NMVOC) päästöt. Kioton pöytäkirja koskee vain mainittuja kuutta suoraa kasvihuonekaasua tai -kaasuryhmää.
Kasvihuonekaasupäästöjen arviointi ja raportointi on määrämuotoista ja ilmastosopimuksen osapuolikokousten ohjeistamaa. Euroopan Unionissa kasvihuonekaasupäästöjen raportointia ohjaa lisäksi EY:n kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmää koskeva päätös (280/2004/EY). Vuosittainen kasvihuonekaasuinventaario koostuu kasvihuonekaasujen päästötietoja kuvaavista tilastotauluista ja kansallisesta inventaarioraportista. Tilasto ja taustaraportti ovat englanninkielisiä. Kansainväliset tutkintatiimit tarkastavat jokaisen inventaarion vuosittain.
Valtioneuvoston 30.1.2003 tekemän ilmastopolitiikan viranomaistoimien järjestämistä koskevan periaatepäätöksen mukaisesti Tilastokeskus toimii kasvihuonekaasuinventaarion kansallisena vastuuyksikkönä, joka ohjaa inventaariotyötä sekä kokoaa ja lähettää vuosittaiset raportoinnit. Inventaariolaskelmat tuotetaan Tilastokeskuksen ohella eri sektoreiden päästötiedoista vastaavissa asiantuntijalaitoksissa, joita ovat Suomen ympäristökeskus, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos, Valtion teknillinen tutkimuskeskus ja Ilmailulaitos.
2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
Kasvihuonekaasupäästöjen arviointia ohjaavat YK:n ilmastosopimuksen osapuolikokousten päätökset. Päästöjen arviointimenetelmät perustuvat hallitusten välisen ilmastopaneelin (IPCC) ohjeistuksiin. Päästöt arvioidaan pääasiassa aktiviteettitietojen ja päästökertoimien perusteella. Päästölaskennassa käytetyt menetelmät kuvataan yksityiskohtaisesti kansallisen inventaarioraportin sektorikohtaisissa luvuissa.
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
Kasvihuonekaasuinventaario kuvaa parhaan nykytietämyksen valossa päästöjä niillä rajauksilla ja määrittelyillä, mistä YK:n ilmastosopimuksessa on sovittu. Ohjeistuksen laadinnan ohjenuorana on ollut vaatimus menetelmien tieteellisestä perusteltavuudesta ja objektiivisuudesta.
Inventaarion luotettavuutta arvioidaan systemaattisen epävarmuustarkastelun avulla. Epävarmuusanalyysin tulokset on raportoitu Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen julkaisusarjoissa (Monni & Syri 2003, Monni 2004), sekä kansallisessa inventaarioraportissa.
Kasvihuonekaasuinventaarion kaksi keskeisintä tulosta ovat päästötaso ja päästötrendi. Päästötasolla tarkoitetaan kalenterivuoden yhteenlaskettujen kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärää. Trendillä puolestaan tarkoitetaan prosentuaalista muutosta vuoden 1990 ja kunkin inventaariovuoden päästötasojen välillä.
Päästötason ja trendin epävarmuusanalyysi toteutetaan tietokonesimulaationa (Monte Carlo -menetelmä). Simulointituloksista lasketut tunnusluvut päästötasolle on esitetty taulukossa 1.
Taulukko 1. Kasvihuonekaasuinventaarion epävarmuusanalyysin tulokset. 95 % luottamusväli on arvioitu tietokonesimulaation tuloksista. Lyhenne LULUCF viittaa maankäyttöön ja sen muutoksista sekä metsätaloudesta aiheutuviin kasvihuonekaasujen nieluihin.
Päästötaso 2003 | Keskiarvo | 95 % luottamusväli | Suhteellinen epävarmuus |
- ilman LULUCF | 86 Mt CO2-ekv. | 82 ... 92 Mt CO2-ekv. | 5 ... 7 % |
- LULUCF mukana | 68 Mt CO2-ekv. | 58 ... 78 Mt CO2-ekv. | 15 % |
Päästötason muutos 1990-2003 | Keskiarvo | 95 % luottamusväli | Suhteellinen epävarmuus |
- ilman LULUCF | 22 % | 16 ... 26 % | 18 ... 27 % |
- LULUCF mukana | 42 % | 25 ... 65 % | 40 ... 55 % |
Taulukon 1 tulokset kuvaavat laskennan lähtötietoihin liittyvän epävarmuuden vaikutuksen inventaarion tuloksiin. Keskiarvo kertoo tekijöiden parhaan arvion päästötasosta ja sen muutoksesta. Luottamusväli puolestaan määrittelee ne rajat joiden sisällä päästötaso tai sen muutokset voivat hyvinkin olla, koska lähtötietoina käytettävä informaatio ei ole täydellistä. Kyseessä on siis tekijöiden arvio keskiarvon virhemarginaalista.
Suomen kasvihuonekaasupäästötason epävarmuuteen vaikuttaneet tärkeimmät tekijät on esitetty kuvassa 1. Kyseessä on viimeisin inventaariojulkistus, jossa raportoitiin vuoden 2003 päästöt. Herkkyysanalyysin tulosten perusteella tärkein yksittäinen epävarmuuden lähde on elävän biomassan hiilivaraston muutos. Lisäksi kuvassa on esitetty ne muut tekijät, joiden epävarmuuden ja päästötason epävarmuuden välinen järjestyskorrelaatio oli suurempi kuin 0.1.
- Elävän biomassan hiilivaraston muutos
- Kivennäismaiden hiilivaraston muutos (ruohikkoalueena säilynyt maa)
- Maatalousmaan suora N2O päästökerroin (typpilannoitus)
- Maatalousmaan suora N2O päästökerroin (orgaaninen maa)
- Maatalousmaan CO2 päästökerroin (orgaaninen maa)
- Typpihapon tuotannon N2O päästökerroin
- Kivennäismaiden hiilivaraston muutos (maatalousmaana säilynyt maa)
- Jätteiden kaatopaikkakäsittely
Kuva 1. Tärkeimmät Suomen kasvihuonekaasujen päästötason epävarmuuteen vaikuttavat tekijät. (Viimeisin inventaariojulkistus, jossa raportoitiin vuoden 2003 päästöt.)
4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Kasvihuonekaasujen päästöt raportoidaan vuosittain Euroopan komissiolle ja YK:n ilmastosopimukselle. Raportoitavat tiedot ovat johdonmukaisesti kahden vuoden takaisia päästötietoja.
Kansallinen kasvihuonekaasuinventaario toimitetaan Euroopan komissiolle 15.1. mennessä Euroopan Unionin inventaarion kokoamista varten. Jäsenmaan on mahdollista täydentää ja päivittää lähetystään 15.3. mennessä. EU:n yhteinen inventaario kootaan jäsenmaiden lähetyksistä ja toimitetaan ilmastosopimuksen sihteeristölle 15.4. mennessä.
Suomi toimittaa lopullisen, EU-inventaarion kanssa yhdenmukaisen kasvihuonekaasuinventaarionsa ilmastosopimuksen sihteeristölle 15.4. mennessä.
5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
Suomen kasvihuonekaasujen päästötiedot julkistetaan Tilastokeskuksen internet-palvelussa huhtikuun loppuun mennessä tilastojulkistuksena ja siihen liittyvinä suomenkielisinä yhteenvetotaulukkoina. Tilastojulkistukseen liittyvässä katsauksessa analysoidaan julkaistua tietoa. Kasvihuonekaasupäästöjen vuosittainen, englanninkielinen raportointi (CRF tables ja National Inventory Report, NIR) on myös kokonaisuudessaan nähtävillä tilaston internet-sivuilla.
Internet-sivujen menetelmä- ja laatuselosteet sekä käsitteiden määrittelyt tarjoavat perustiedot käytetyistä menetelmistä, luokituksista ja käsitteistä. Kansallinen inventaarioraportti sisältää inventaariota koskevaa yksityiskohtaista tietoa.
Tilastokeskuksen internet-palvelussa kasvihuonekaasuinventaarion tilastosivuja täydentää teemasivusto, jossa esitellään Tilastokeskuksen kasvihuonekaasujen inventaarioyksikön ja Suomen kasvihuonekaasujen arviointijärjestelmän toimintaa ja inventaariotietojen merkitystä Suomen ilmastopolitiikassa.
6. Tilastojen vertailukelpoisuus
Suomen kasvihuonekaasuinventaarion kansainvälinen vertailtavuus varmistetaan käyttämällä ilmastosopimuksen osapuolikokouksissa sovittuja, hallitusten välisen ilmastopaneelin (IPCC) ohjeistuksen mukaisia metodologioita ja luokituksia (CRF-luokitus, Common Reporting Format) sekä esitystapaa.
Raportoitavat tiedot kattavat kaikki olennaiset IPCC Guidelines -ohjeistuksessa mainitut päästölähteet, nielut ja kaasut Suomessa. Mahdolliset poikkeukset kattavuudessa mainitaan kunkin sektorin tietojen yhteydessä CRF-tilastotauluissa ja kansallisessa inventaarioraportissa.
Inventaarion aikasarjat alkavat vuodesta 1990, joka on Kioton pöytäkirjan mukainen perusvuosi. Aikasarjan yhtenäisyys kuuluu inventaarion laadinnan perusperiaatteisiin. Jos laskentamenetelmät kehittyvät, aikaisemmat vuodet lasketaan uudelleen tai varmistetaan muulla tavoin aikasarjan yhtenäisyys.
7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys
Energiankäytön hiilidioksidipäästöt, jotka muodostavat merkittävimmän osan kasvihuonekaasuinventaarioon kuuluvista päästöistä, raportoidaan Tilastokeskuksen energiatilastossa ja energiaennakossa, jotka julkaistaan vuosittain.
Energiaennakossa julkaistava arvio edellisen vuoden energiankäytön hiilidioksidipäästöistä lasketaan eri menetelmällä kuin kasvihuonekaasuinventaarion vastaava luku. Sekä energiaennakon että energiatilaston hiilidioksidiaikasarjan aiemmat vuodet pyritään kuitenkin yhtenäistämään kasvihuonekaasuinventaarion tietojen kanssa.
Kasvihuonekaasuinventaarion osana raportoidaan tiettyjä energian käyttö- ja tuotantotietoja, jotka muodostavat osan myös energiatilaston tiedoista. Vaikka lähtötietojen tasossa, luokituksissa ja yksityiskohtaisuudessa onkin eroavaisuuksia energiatilaston ja kasvihuonekaasuinventaarion välillä, käynnissä on jatkuva kehitystyö yhteisten osa-alueiden yhtenäistämiseksi.
Verrattaessa energiatilaston ja kasvihuonekaasuinventaarion tietoja toisiinsa on huomioitava seuraavat erot ja yhtäläisyydet:
- polttoaineiden kokonaiskäyttö ja siitä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt kuvaavat molemmissa samaa asiaa; tiedot pyritään saamaan mahdollisimman yhtenäisiksi
- polttoaineiden kokonaiskäyttö kasvihuonekaasuinventaariossa ei sisällä muita energialähteitä (esim. ydinvoima, vesivoima, jne.)
- energiatilaston hiilidioksidipäästömäärä ei sisällä muista lähteistä peräisin olevaa hiilidioksidia eikä muita kasvihuonekaasuja.
Päivitetty 31.5.2005
Tilasto:
(none) [verkkojulkaisu].
(none),
Laatuseloste: Kasvihuonekaasut
. Helsinki: (none) [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/khki/2003/khki_2003_2005-05-31_laa_001.html