Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 16.1.2007

Vuoden 2005 kasvihuonekaasupäästöt alle Kioton tason

Tilastokeskuksen EU:lle 15. tammikuuta ilmoittamien lukujen mukaan Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2005 olivat ensimmäistä kertaa sitten 1990-luvun alun Kioton tavoitetason alapuolella. Suomen tavoitetason Kioton pöytäkirjan alla määrää vuoden 1990 päästötaso.

Kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2005 69,3 miljoonaa yhteismitallista hiilidioksiditonnia (CO2 ekv.), mikä on lähes 3% vuoden 1990 päästötason alapuolella. Alhaiset päästöt johtuivat suurelta osin muista syistä kuin varsinaisista päästövähennystoimista. Erinomaisen vesitilanteen vuoksi Suomi pystyi tuomaan ennätyksellisen paljon päästövapaata, vesivoimalla tuotettua energiaa Pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta. Kotimaassa fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella tuotetun lauhdesähkön tuotanto laski. Energiantuotannon päästöt vuonna 2005 laskivat 34% verrattuna edellisvuoden tilanteeseen. Myös metsäteollisuuden työmarkkinakiista heijastui vähentyneen energiankulutuksen kautta teollisuuden ja energiasektorin päästömääriin.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat vaihdelleet vuosina 1990-2005 huomattavasti. Päästösarjasta on erotettavissa kuitenkin nouseva trendi. Vuosittaista vaihtelua selittää pääasiassa tuontisähkön ja kotimaassa, fossiililla polttoaineilla ja turpeella tuotetun lauhdesähkön suhde energiankäytössä. Päästöjen vaihteluväli on ollut yli 10 miljoonan hiilidioksiditonnia.

Pääosa kasvihuonekaasupäästöistä on energiasektorilla syntyneitä hiilidioksidipäästöjä (CO2). Kaiken kaikkiaan hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2005 16% pienemmät verrattuna edellisvuoden päästöihin, vastaten suurin piirtein vuoden 1990 CO2-päästötasoa. Päästöistä suurin osa oli peräisin fossiilisten polttoaineiden ja turpeen poltosta energian tuotannossa (21,5 Mt CO2) ja teollisuudessa (11,6 Mt CO2). Myös liikenteen polttoaineiden päästöt olivat merkittävä CO2 päästölähde (13,5 Mt CO2.).

Muista tärkeistä kasvihuonekaasuista sekä metaanipäästöt (CH4) että dityppioksidipäästöt (N2O) ovat laskeneet vuoden 1990 päästötasoon verrattuna. Vuonna 2005 N2O-päästöt olivat 13% pienemmät ja CH4-päästöt lähes 30% pienemmät kuin vuonna 1990. Suurin osa N2O-päästöistä on maatalousmailta vapautuvaa dityppioksidia. N2O-päästöt ovat laskeneet lähinnä typpilannoituksen vähenemisen vuoksi. Muita mainittavia N2O päästölähteitä ovat energiasektorin päästöt sekä teollisuusprosesseista vapautuvat (ei-polttoperäiset) päästöt, mm. typpihapon valmistus. Metaanipäästöt muodostuvat pääasiassa jätteiden käsittelyn ja kotieläinten ruuansulatuksen päästöistä. Metaanipäästöt ovat pienentyneet erityisesti jätteiden kaatopaikkasijoituksen vähentymisen ja kaatopaikkakaasun talteenoton lisääntymisen sekä karjatalouden supistumisen vuoksi.

Jäähdytys- ja ilmastointilaitteissa käytettävien F-kaasujen päästöt (HFCs, PFCs ja SF6) ovat selkeässä kasvussa. Vuonna 2005 F-kaasujen päästöt olivat yli kahdeksan kertaa suuremmat kuin vuoden 1995 päästöt. Suomen F-kaasupäästöjä verrataan Kioton pöytäkirjan alla vuoden 1995 päästötasoon. F-kaasujen merkitys kokonaispäästöissä on kuitenkin pieni.

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektorin (nk. nielusektori) nieluilla tarkoitetaan kasvihuonekaasujen sitoutumista ilmakehästä. Tämän sektorin nielut ja päästöt raportoidaan inventaariolaskennassa erillään muiden sektoreiden päästöistä. Suomessa sektorin nettonielu oli vuonna 2005 yli 30 milj. t CO2. Nielu muodostui pääasiassa metsien kasvun ilmakehästä sitomasta hiilidioksidista. Kioton pöytäkirjan alla sektorin päästöt ja nielut otetaan huomioon vain osittain. Muutokset metsäpeitteessä (metsittäminen ja metsän hävitys) otetaan huomioon täysmääräisesti. Lisäksi pöytäkirjan osapuolet voivat valita vapaaehtoisia toimia (metsänhoito, maatalousmaan hoito, laidunmaan hoito tai uuden kasvipeitteen muodostaminen), jotka otetaan huomioon päästöjen rajoitusvelvoitteen täyttämisessä. Suomi tulee käyttämään rajoitettua mahdollisuutta laskea metsien kasvusta saatavia nieluja hyväksi Kioton 1. velvoitekaudella päästövähennystavoitteen täyttämisessä (MMM:n tiedote).

Suomi toimitti Ilmastosopimuksen sihteeristölle 22.12.2006 raportin, jonka perusteella vahvistetaan Suomen sallittu päästömäärä Kioton pöytäkirjan velvoitekaudella 2008-2012. Vahvistamisen jälkeen sallittua päästömäärää ei enää muuteta, vaikka perusvuoden päästöt inventaariolaskennassa muuttuisivat. Jatkossa kasvihuonekaasujen vuosittainen inventaarioraportointi on osa Kioton pöytäkirjan alaista raportointia. Raportoinnin on täytettävä sovitut kriteerit ja läpäistävä tarkastukset, jotta Suomi voi osallistua Kioton mekanismeihin, muun muassa päästökauppaan.

Lopullinen raportointi vuoden 2005 päästöistä toimitetaan YK:n ilmastosopimukselle 15.4.2007 mennessä.

Kasvihuonekaasupäästökehitys sektoreittain vuosina 1990-2005 suhteessa vuoden 1990 tasoon, % (1990 = 100%).

kuva

Kasvihuonekaasupäästöt kaasuittain vuosina 1990, 1995-2005 (Mt CO2 ekv.)

  1990 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005
CO2
Polttoaineiden energiakäyttö 53,24 54,90 60,62 58,94 55,85 55,31 53,37 58,53 61,12 68,74 64,64 53,17
Teollisuus-prosessit 3,31 3,03 3,16 3,45 3,43 3,51 3,60 3,56 3,48 3,81 3,96 3,68
Muut lähteet 0,34 0,26 0,24 0,28 0,22 0,21 0,20 0,19 0,19 0,19 0,18 0,19
N2O
Maatalous 4,97 4,38 4,27 4,22 4,12 4,01 4,05 3,97 3,92 3,86 3,76 3,73
Teollisuusprosessit 1,66 1,46 1,46 1,44 1,38 1,35 1,36 1,28 1,34 1,42 1,46 1,57
Energia 1,01 1,09 1,16 1,19 1,20 1,23 1,23 1,30 1,36 1,45 1,45 1,37
Muut lähteet 0,23 0,22 0,22 0,22 0,22 0,22 0,21 0,21 0,20 0,20 0,20 0,21
CH4
Jäte 3,83 3,76 3,67 3,57 3,42 3,34 3,13 3,02 2,81 2,63 2,49 2,29
Maatalous 2,15 1,93 1,95 1,98 1,94 1,91 1,91 1,88 1,90 1,88 1,86 1,85
Energia 0,32 0,38 0,39 0,37 0,38 0,36 0,34 0,36 0,36 0,36 0,35 0,35
Muut lähteet 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,02 0,01 0,01 0,02 0,02
F-kaasut
  0,09 0,10 0,15 0,24 0,30 0,40 0,58 0,73 0,53 0,71 0,73 0,89
Yhteensä
  71,14 71,53 77,30 75,93 72,47 71,84 70,00 75,06 77,21 85,25 81,10 69,32

Huom. Pyöristyksistä johtuen taulukossa esiintyvät summat eivät aina täsmää.

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektorin päästöt ja nielut vuosina 1990, 1995-2005 (Mt CO2 ekv.)

  1990 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005
Metsämaa
CO2 -27,79 -24,06 -31,32 -25,27 -24,74 -25,89 -25,26 -28,08 -26,92 -25,70 -26,17 -37,64
N2O 0,028 0,007 0,008 0,013 0,009 0,014 0,014 0,012 0,013 0,012 0,012 0,011
CH4 0,009 0,005 0,003 0,006 0,002 0,005 0,002 0,005 0,006 0,005 0,001 0,004
Maatalousmaa
CO2 7,42 6,90 7,13 6,71 6,13 5,80 5,28 5,09 4,62 4,17 3,86 3,61
Ruohikkoalueet
CO2 -1,65 1,09 0,60 1,00 1,74 2,39 2,97 3,23 2,70 3,01 3,19 2,33
Kosteikot (Turvetuotantokentät)
CO2 0,59 0,66 0,67 0,68 0,68 0,68 0,68 0,70 0,69 0,64 0,61 0,69
N2O 0,008 0,008 0,009 0,009 0,009 0,009 0,009 0,009 0,009 0,008 0,008 0,009
CH4 0,006 0,007 0,007 0,007 0,007 0,007 0,007 0,007 0,007 0,007 0,006 0,007
Nettonielu yhteensä -21,39 -15,38 -22,90 -16,85 -16,16 -16,98 -16,29 -19,06 -18,87 -17,85 -18,49 -30,97

Huom. Pyöristyksistä johtuen taulukossa esiintyvät summat eivät aina täsmää.

(negatiivinen luku tarkoittaa nielua, positiivinen luku päästöä)

Vuoden 2005 koko raportointi

Lähde: Greenhouse gas emissions in Finland 1990-2005, National Inventory Report to the EU, 15th January 2007. Tilastokeskus

Lisätietoja: Kari Grönfors 050-3649464, Tuija Lapveteläinen (09 )1734 3528, etunimi.sukunimi@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Kaija Hovi

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kuviot

Päivitetty 16.1.2007

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kasvihuonekaasut [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-6049. 2005. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/khki/2005/khki_2005_2007-01-16_tie_001.html