Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 12.12.2019

Kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat 2 prosenttia

Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vuoden 2018 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat 56,4 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä (CO2-ekv.) ollen 14,9 miljoonaa tonnia vähemmän kuin vertailuvuonna 1990. Päästöt kasvoivat 2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Päästöjen kasvuun vaikutti eniten maakaasun ja turpeen kulutuksen kasvu. Päästökaupan ulkopuoliset päästöt pysyivät edellisvuoden tasolla ja olivat 0,3 miljoonaa tonnia EU:n asettaman päästökiintiön yläpuolella. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen EU:n komissiolle 15. tammikuuta 2020 mennessä lähetettävään ennakkoraporttiin vuoden 2018 päästöistä.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat vuosina 1990-2018 (milj. tonnia CO2-ekv).

Suomen kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat vuosina 1990-2018 (milj. tonnia CO2-ekv).
LULUCF tarkoittaa maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektoria. Tämän sektorin viimeisimpien vuosien luvut tarkentuvat jatkossa lähtöaineiston päivitysten myötä (mm. puusto, pinta-alat).
*Ennakkotieto

Ennakkotietojen mukaan kokonaispäästöt vuonna 2018 kasvoivat lähes 2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. LULUCF-sektorin päästöjen ja poistumien summaa eli nettonielua ei lasketa mukaan näihin kokonaispäästöihin. Energiasektorin päästöt nousivat 3 prosenttia, päästöjen kasvuun vaikuttivat eniten maakaasun ja turpeen kulutuksen kasvu (Linkki energiajulkistukseen ). Teollisuusprosessien ja tuotteiden käytön päästöt pysyivät vuoden 2017 tasolla, maatalouden päästöt vähenivät prosentin ja jätesektorin päästöt 2 prosenttia vuodesta 2017 vuoteen 2018. Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF) –sektorin nettonielu oli −9,8 milj. tonnia CO2-ekv. vuonna 2018 eli 43 prosenttia pienempi kuin edeltävänä vuonna. Nettonielun pienenemiseen vaikuttivat ennätyssuuret hakkuut. Nettonielun laskenta tarkentuu vuosittain viimeisintä edeltävien vuosien osalta. Tähän on syynä uusien aineistojen, esimerkiksi valtakunnan metsien inventointitietojen, hyödyntäminen laskennassa. Uudet aineistot vaikuttavat mm. pinta-aloihin ja puuston kasvuun, jotka puolestaan vaikuttavat puuston karikesadon kautta myös maaperän hiilivaraston laskentaan (ks. katsaus ja Luken uutinen ).

Suomen kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain.

  Päästöt ja poistumat, milj. t CO2-ekv.
1990 2000 2005 2010 2015 2016 2017 2018 4)
Päästöt yhteensä pl. LULUCF-sektori 1) 71,3 70,2 69,9 75,7 55,1 58,1 55,3 56,4
   Energiasektori 53,6 53,7 53,7 60,3 40,6 43,4 41,0 42,2
     Energiateollisuus 19,0 22,1 22,1 30,9 17,8 19,1 17,5 18,7
     Teollisuus ja rakentaminen 13,4 12,0 11,4 10,0 6,8 6,8 6,7 6,9
     Kotimaan liikenne 12,1 12,1 12,9 12,7 10,9 12,1 11,5 11,7
     Muu energia 2) 9,1 7,5 7,3 6,5 5,2 5,3 5,3 5,0
   Teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö 5,4 6,0 6,8 6,2 5,8 6,0 5,8 5,8
     Teollisuusprosessit (pl. F-kaasut) 3) 5,3 5,2 5,6 4,8 4,4 4,7 4,6 4,6
     F-kaasujen käyttö 3) 0,1 0,7 1,2 1,4 1,4 1,3 1,2 1,2
   Maatalous 7,5 6,6 6,5 6,7 6,6 6,7 6,6 6,5
   Jätteiden käsittely 4,7 3,8 2,8 2,6 2,1 2,0 1,9 1,8
   Epäsuorat CO2-päästöt 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1
LULUCF-sektori 1) -14,8 -18,9 -24,4 -22,5 -18,9 -16,8 -17,1 -9,8
1) LULUCF tarkoittaa maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektoria. Sektori ei kuulu päästökaupan piiriin eikä taakanjakopäätöksen vähennysvelvoitteisiin. Viimeisimpien vuosien luvut tarkentuvat jatkossa lähtöaineiston päivitysten myötä (mm. puusto, pinta-alat).
2) Muu energia sisältää alaluokat rakennusten lämmitys sekä maa-, metsä- ja kalatalous (ml. työkoneet), muu polttoainekäyttö ja polttoaineiden haihtumapäästöt
3) F-kaasuilla tarkoitetaan fluorattuja kasvihuonekaasuja (HFC-, PFC-yhdisteet sekä SF6 ja NF3).
4) Ennakkotieto

Päästökaupan ulkopuoliset päästöt lasketaan kokonaispäästöjen ja päästökauppasektorin todennettujen päästöjen erotuksena, pois lukien inventaarion mukaiset kotimaan lentoliikenteen CO2-päästöt. Päästökauppasektorin todennetut päästöt julkaisee Energiavirasto . Päästökaupan ulkopuolisille päästöille on EU:n taakanjakopäätöksessä määritelty vuosille 2013–2020 vuosittaiset kansalliset päästökiintiöt. Kyseiset päästöt alittivat tavoitepolun vuosina 2013–2015 ja 2017. Vuoden 2016 päästöt ja ennakon mukaiset vuoden 2018 päästöt ylittivät tavoitepolun, mutta nämä ylitykset voidaan kompensoida aikaisempien vuosien alituksilla. Lisätietoja on saatavilla julkistuksen katsauksessa .

Kasvihuonekaasupäästöt jaoteltuina päästökauppaan kuuluviin ja sen ulkopuolisiin päästöihin vuosina 2013–2018 (milj. t CO2-ekv.)

  Milj. tonnia CO2-ekv.
2013 2014 2015 2016 2017 2018 3) muutos, 2017-2018
Päästöt yhteensä pl. LULUCF-sektori 62,9 58,7 55,1 58,1 55,3 56,4 1,0
Kotimaan lentoliikenteen CO2-päästöt 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,0
Päästökauppaan kuuluvat päästöt 1) 31,5 28,8 25,5 27,2 25,2 26,2 1,1
Päästökaupan ulkopuoliset päästöt 2) 31,2 29,8 29,4 30,6 30,0 29,9 -0,1
1) Lähde: Energiavirasto. Vuonna 2013 päästökauppasektori laajentui uusilla toiminnoilla
2) Ilman inventaarion mukaista kotimaan lentoliikenteen CO2-päästöä
3) Ennakkotieto

Lähde: Kasvihuonekaasujen inventaario. Tilastokeskus

Lisätietoja: Pia Forsell 029 551 2937, Päivi Lindh 029 551 3778, Sini Niinistö (LULUCF) 029 551 2954, kasvihuonekaasut@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (320,2 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 12.12.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kasvihuonekaasut [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-6049. 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/khki/2018/khki_2018_2019-12-12_tie_001_fi.html