Etusivu > Tilastot > Koulutuksen keskeyttäminen > 2003 > Laatuseloste: Koulutuksen keskeyttäminen

Laatuseloste: Koulutuksen keskeyttäminen

1. Tilastotietojen relevanssi

Tilastossa kuvataan vuoden aikana tapahtunutta perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen keskeyttämistä. Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa.

Keskeyttämistiedot lukuvuodelta 2002-2003 on saatu seuraamalla syyskuussa 2002 opiskelleiden tilannetta syyskuussa 2003. Mikäli henkilö ei jatkanut opiskeluaan tai ei suorittanut tutkintoa tuona aikana, hänet on laskettu keskeyttäneeksi.

Keskeyttämisen laskemiseksi opiskelijoita on seurattu tietyssä loogisessa järjestyksessä, jossa tutkinnon suorittaminen on priorisoitu aina ennen opiskelua. Lähtökohtana on oppilaitos ja koulutus, jossa opiskelija opiskeli 20.9.2002. Tarkastelun edetessä vaiheittain saadaan tietoa esim. koulutusalaa ja koulutussektoria vaihtaneista sekä tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan keskeyttäneistä.

Tilaston keskeisin tarkastelukohde on koulutussektori:
- lukiokoulutus (päivälukiokoulutus)
- ammatillinen koulutus (toinen aste, pl. aikuiskoulutus ja erityisoppilaitokset)
- ammattikorkeakoulukoulutus (pl. ammattikorkeakoulun jatkotutkinnot)
- yliopistokoulutus (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot).

Tietoja on tuotettu myös muista näkökulmista, esimerkiksi oppilaitoksen, koulutusalan, opintoalan, maakunnan ja läänin mukaan.

Keskeyttämistilasto on laadittu oppilaitosten Tilastokeskukselle ilmoittamien henkilöpohjaisten opiskelija- ja tutkintotietojen perusteella. Tilaston laatimista varten ei ole suoritettu erillistä tiedonkeruuta.

Tilastolain (23.4.2004/280) mukaan valtion tilastotoimen tehtävänä on huolehtia yhteiskuntaolojen ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta yleistä käyttöä varten. Laki Tilastokeskuksesta (24.1.1992/48) osoittaa tehtävän kuuluvan Tilastokeskukselle. Tilastokeskuksen työjärjestyksen (TK-00-184-03) mukaan Henkilötilastot -toimintayksikkö tuottaa kyseisiä tilastoja mm. koulutuksesta.

 

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Keskeyttämistilasto perustuu henkilöpohjaisiin opiskelija- ja tutkintotietoihin, jotka Tilastokeskus on kerännyt sähköisesti oppilaitoksilta. Aineistot ovat kokonaisaineistoja.

Lukuvuoden 2002-2003 keskeyttämistilaston lähtökohtana on tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 20.9.2002. Keskeyttämisen laskennassa käytetty opiskelijamäärä poikkeaa kuitenkin kokonaisopiskelijamäärästä, sillä osa opiskelijoista on jouduttu poistamaan aineistosta mm. teknisistä syistä.

Taulukko. Vuoden 2002 kokonaisopiskelijamäärän ja keskeyttämistilastossa käytetyn opiskelijamäärän vertailu

Koulutussektori	Opiskelijamäärä 2002	Opiskelijamäärä, josta keskeyttäminen on laskettu	Erotus
Lukiokoulutus	124 644	109 070	15 574
Ammatillinen koulutus	166 809	115 104	51 705
Ammattikorkeakoulukoulutus	126 767	125 915	852
Yliopistokoulutus	164 312	139 047	25 265

 

Ennen keskeyttämisen laskemista kokonaisopiskelijamäärästä on poistettu:

Henkilöt, joilla on puutteellinen henkilötunnus. Suuri osa heistä on ulkomaalaisia.

Syyskuussa 2002 opiskeleviksi ilmoitetut, jotka olivat suorittaneet ko. koulutuksen jo ennen syyskuuta 2002.

Vuonna 2002-2003 lakkautetut oppilaitokset, koska lakkautetun oppilaitoksen opiskelijoiden seurantatiedot häviävät.

Lukiokoulutus

Tilasto sisältää vain päivälukiokoulutuksen. Joukosta on poistettu oppilaitoksen aikuislukiokoulutukseksi ilmoittama koulutus ja aikuislukiot (ylioppilastutkintorekisterin tieto).

Ennen vuotta 1997 lukio-opintonsa aloittaneet on poistettu tilastosta. Pääsääntöisesti heidän ei pitäisi enää olla oppilaitoksen kirjoilla.

Toisen asteen ammatillinen koulutus

Tilasto sisältää ammatillisen koulutuksen toisen asteen, ei opisto- eikä ammatillista korkea-astetta.

Perusjoukosta on lisäksi poistettu:

näyttötutkintoon valmistava koulutus (näyttötutkinto suoritetaan erillään koulutuksesta)

 oppisopimuskoulutus (näyttötutkinto suoritetaan erillään koulutuksesta)

työvoimapoliittinen koulutus

ammatilliset erityisoppilaitokset (kaikki opiskelijat eivät suorita koko tutkintoa)

ennen vuotta 1997 opintonsa aloittaneet (pääsääntöisesti heidän ei pitäisi enää olla oppilaitoksen kirjoilla).

Mikäli opiskelija vaihtoi oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta oppisopimuskoulutukseen, hän näkyy tilastossa keskeyttäneenä.

Ammattikorkeakoulukoulutus

Tilasto ei sisällä ammattikorkeakoulun jatkotutkintoja.

Vuodesta 2002 lähtien ammattikorkeakoulukoulutuksen luvuissa ovat mukana myös poissaoleviksi ilmoittautuneet uudet opiskelijat. Tämä on voinut vaikuttaa keskeyttämisten määriin.

Yliopistokoulutus

Tilasto sisältää alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa opiskelevat. Luvuissa ei ole mukana lisensiaatin- tai tohtorintutkintoa eikä lääkärien erikoistumiskoulutusta suorittavia. Vuoden 2003 tiedot eivät sisällä myöskään Taideteollista korkeakoulua, sillä sen keskeyttämistä ei ole voitu laskea puutteellisten opiskelijatietojen vuoksi.

Yliopistokoulutus poikkeaa muista koulutuksista tällä tavoin lasketussa keskeyttämisessä. Koska koulutukselle ei ole määritelty normipituutta samalla tavalla kuin muissa koulutuksissa, opiskelija voi olla yliopiston kirjoissa hyvinkin pitkään. Mukana voi olla todellisuudessa opintonsa keskeyttäneitä.

Yliopistojen opiskelijamäärätieto on vuodesta 2002 lähtien 20.9. tilanteen mukainen (aiemmin 31.12.). Tiedusteluajankohdan muutos on todennäköisesti lisännyt keskeyttämisten määrää, sillä ilmoittautumisajoista huolimatta osa opiskelijoista on ilmoittautunut vasta tiedusteluajankohdan jälkeen.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien opiskelija- ja tutkintotietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Mikäli oppilaitosten ilmoittamissa tiedoissa on puutteellisuuksia, ne yleensä vaikuttavat keskeyttämistietoihin lisäämällä keskeyttämisten määrää. Onkin todennäköistä, että yhteen lasketut keskeyttämisluvut ovat todellisuutta hieman suurempia.

Taulukoissa keskeyttämistietoja ei ole ilmoitettu alle 45 opiskelijan ryhmistä (esim. oppilaitoksittai-sissa taulukoissa alle 45 oppilaan oppilaitoksista). Nämä tiedot ovat kuitenkin mukana kaikissa kokonaismäärissä.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Keskeyttämistilastoaineisto on lopullinen ja ilmestyy vuosittain. Tiedot ilmestyvät noin 16 kuukautta viiteajankohdan jälkeen.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tilastosta julkaistaan tietoja Tilastokeskuksen Internet-sivuilla ja Oppilaitostilastot -julkaisuissa. Tarkempia tietoja voi kysellä myös suoraan Oppilaitostilastot-vastuualueelta, jossa tilasto laaditaan. Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta erityisselvityksiä.

Lisää tietoa tilastossa käytetyistä käsitteistä löytyy Tilastokeskuksen käsitetietokannasta ja Oppilaitostilastot-julkaisuista. Tilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen Internet-sivuilta sekä painetuista luokituskäsikirjoista.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

 

Tilaston laatiminen on aloitettu lukuvuodesta 2000-2001 alkaen. Jonkin verran eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat tilastoinnissa tapahtuneet muutokset ja tilastoaineiston laadun paraneminen.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tilastotiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin Tilastokeskuksen koulutussektoreittain laaditut tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet.

---

Päivitetty 9.8.2011