Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 12.3.2021

Koulutuksen keskeytti 5,9 prosenttia opiskelijoista

Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista 5,9 prosenttia keskeytti opintonsa eikä jatkanut missään tutkintoon johtavassa koulutuksessa lukuvuonna 2018/2019. Nuorille suunnatussa lukiokoulutuksessa keskeyttämisprosentti oli 3,0, ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa 9,4, ammattikorkeakoulutuksessa (ammattikorkeakoulututkinnot) 7,5 ja yliopistokoulutuksessa (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot) 5,8 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen koulutustilastoista.

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa keskeyttäminen 2018/2019, %

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa keskeyttäminen 2018/2019, %

Ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen laskennassa käytettävä perusjoukko on muuttunut ja ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen tiedot eivät ole enää vertailukelpoisia edellisiin vuosiin.

Miehet keskeyttivät kaikilla koulutussektoreilla naisia useammin

Miehet keskeyttivät tutkintoon johtavan koulutuksen useammin kuin naiset. Miehistä tutkintoon johtavan koulutuksen keskeytti kokonaan 7,1 prosenttia ja naisista 4,8 prosenttia lukuvuonna 2018/2019. Koulutussektoria naiset vaihtoivat hieman enemmän kuin miehet. Sekä miehet että naiset keskeyttivät useimmiten ammatillisen koulutuksen. Miehet keskeyttivät ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen yhtä usein kuin ammatillisen perustutkintokoulutuksen.

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa keskeyttäminen sukupuolen ja koulutussektorin mukaan lukuvuonna 2018/2019 1)

Sukupuoli / koulutussektori Keskeyttämisen laskennassa käytetty opiskelijamäärä 20.9.2018 Keskeytti omassa koulutus- sektorissaan Vaihtoi koulutus- sektoria Keskeytti kokonaan tutkintoon johtavan koulutuksen
lkm % % %
Yhteensä 498 584 6,7 0,9 5,9
Miehet ja naiset Lukiokoulutus (nuorille suunnattu) 96 853 3,0 1,5 1,6
Ammatillinen koulutus (ammatilliset perustutkinnot) 140 019 9,4 0,7 8,8
Ammattikorkeakoulutus (ammattikorkeakoulututkinnot) 127 419 7,5 0,9 6,6
Yliopistokoulutus (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot) 134 293 5,8 0,6 5,2
Miehet Yhteensä 237 105 7,9 0,8 7,1
Lukiokoulutus (nuorille suunnattu) 40 612 3,4 1,5 1,9
Ammatillinen koulutus (ammatilliset perustutkinnot) 72 638 9,7 0,5 9,3
Ammattikorkeakoulutus (ammattikorkeakoulututkinnot) 61 808 9,7 0,9 8,7
Yliopistokoulutus (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot) 62 047 6,8 0,6 6,2
Naiset Yhteensä 261 479 5,7 0,9 4,8
Lukiokoulutus (nuorille suunnattu) 56 241 2,8 1,4 1,4
Ammatillinen koulutus (ammatilliset perustutkinnot) 67 381 9,1 0,9 8,2
Ammattikorkeakoulutus (ammattikorkeakoulututkinnot) 65 611 5,4 0,8 4,6
Yliopistokoulutus (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot) 72 246 4,9 0,6 4,3
1) Keskeyttämisen laskennassa käytetyt opiskelijamäärät poikkeavat kokonaisopiskelijamääristä, koska aineistosta on jouduttu poistamaan osa opiskelijoista (ks. laatuseloste).Tiedot eivät sisällä Pelastusopistoa ja Ålands yrkesgymnasiumia, sillä keskeyttämistä ei ole voitu laskea puutteellisten seurantatietojen vuoksi.

Koulutusaloilla suuria eroja

Lukuvuonna 2018/2019 eniten keskeytettiin maa- ja metsätalousaloilla (12,9 prosenttia), palvelualoilla (12,4 prosenttia), tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen (ICT) koulutusalalla (11,6 prosenttia) sekä luonnontieteissä (11,2 prosenttia), ja vähinten yleissivistävässä koulutuksessa (3,0 prosenttia) sekä kasvatusaloilla (5,7 prosenttia). Eri koulutussektoreilla keskeyttäminen painottuu eri koulutusaloille.

Ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa keskeyttäminen oli yleisintä luonnontieteissä (20,8 prosenttia) ja maa- ja metsätalousaloilla (15,1 prosenttia), sekä pienintä terveys- ja hyvinvointialoilla (9,0 prosenttia). (Ks. lähemmin liitetaulukko 2.) Tarkemmalla koulutusalan luokituksella tarkasteltaessa keskeyttäminen oli yleisintä ympäristöalalla (20,8 prosenttia), kalataloudessa (18,5 prosenttia) ja maataloudessa (16,9 prosenttia) sekä vähäisintä terveyden koulutusalalla (9,1 prosenttia) sekä kaupan ja hallinnon koulutusalalla (9,5 prosenttia).

Ammattikorkeakoulutuksessa keskeyttäminen oli yleisintä ICT-alalla (11,9 prosenttia) ja yhteiskunnallisilla aloilla (11,6 prosenttia). Yliopistokoulutuksessa keskeytettiin eniten maa- ja metsätalousaloilla (11,1 prosenttia) ja ICT-alalla (10,7 prosenttia). Sekä ammattikorkeakoulutuksessa että yliopistokoulutuksessa keskeyttäminen oli pienintä terveys- ja hyvinvointialoilla, ammattikorkeakoulutuksessa 5,1 prosenttia ja yliopistokoulutuksessa 3,0 prosenttia.

Koulutuksen keskeyttäminen -tilastossa käytetään koulutusaloittaisen keskeyttämisen tarkastelussa Kansallista koulutusluokitusta 2016. Keskeyttämisluvut on laskettu Kansallisen koulutusluokituksen tasoille 1 ja 2.

Tilaston tietokantataulukoissa on tietoa koulutuksen keskeyttämisestä koulutussektoreittain eri koulutusaloilla ja maakunnissa. Uutena on mukana taulukko, johon on rajattu ammatillisen perustutkintokoulutuksen alle 25-vuotiaat opiskelijat. Luvut eivät ole vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin, jolloin perusjoukkona oli nuorille suunnatun ammatillisen koulutuksen opiskelijat, mutta antavat tietoa 16-24 vuotiaista perustutkintoa suorittavista.

Koulutuksen keskeyttämisen laskeminen

Tässä tilastossa kuvataan vuoden aikana tapahtunutta perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen keskeyttämistä. Keskeyttämistiedot lukuvuodelta 2018/2019 on saatu seuraamalla syyskuussa 2018 opiskelleiden tilannetta syyskuussa 2019. Mikäli henkilö ei suorittanut tutkintoa tai jatkanut opiskeluaan tuona aikana, hänet on laskettu keskeyttäneeksi. Keskeyttämisen laskemiseksi opiskelijoita on seurattu tietyssä loogisessa järjestyksessä, jossa tutkinnon suorittaminen on priorisoitu aina ennen opiskelua. Tarkemmin keskeyttämisen laskenta sekä perusjoukon määrittely on selostettu laatuselosteessa.

Opiskelun etenemiseen liittyviä muita tietoja löytyy tilastoista Opintojen kulku ja Opiskelijoiden työssäkäynti.


Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus

Lisätietoja: Heli Hiltunen 029 551 3314, koulutustilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (275,7 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 12.3.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Koulutuksen keskeyttäminen [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-9280. 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/kkesk/2019/kkesk_2019_2021-03-12_tie_001_fi.html