Tämä tilasto on lakkautettu.

Tilastosta ei enää tuoteta uusia tietoja.

Tämä sivu on arkistoitu.

Kuntayhteisöjen kokonaistuottavuus jatkoi laskuaan

Tuottavuuskehitys vuonna 2007

Korjaus . Katsausta korjattu 16.2.2009. Korjattu teksti merkitty punaisella: “kasvoi” oli aiemmin “laski”.

Kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden yhteenlaskettu kokonaistuottavuus laski 2,2 prosenttia vuonna 2007. Lasku johtui kokonaispanoksen volyymin tuotoksen volyymiä suuremmasta kasvusta. Tuotoksen volyymi kasvoi 0,4 prosenttia, kun kokonaispanoksen volyymi kasvoi 2,7 prosenttia. Tuotoksen eristä markkinatuotoksen ja markkinattomien tuotteiden myyntien volyymit kasvoivat molemmat puolitoista prosenttia, kun taas muun markkinattoman tuotoksen volyymi pysyi lähes ennallaan. Markkinatuotos sisältää markkinahintaan myydyt palvelut ja muu markkinaton tuotos ns. julkisena palveluna tuotetut palvelut. Kokonaispanoksen osatekijöistä palkansaajakorvausten volyymi kasvoi prosentin ja välituotekäytön volyymi yli kuusi prosenttia. Palkansaajakorvauksiin sisältyvät palkkojen ja palkkioiden lisäksi sosiaaliturvamaksut. Välituotekäyttöön lasketaan mukaan mm. palveluiden ostot ja tarvikehankinnat.

Tuotoksen volyymin viime vuoden tapaan hidas kasvu on seurausta lähinnä muun markkinattoman tuotoksen kasvun pysähtymisestä, vaikka markkinatuotos kasvoi taas edellisvuoden lievän laskun jälkeen. Markkinatuotoksen kasvu johtuu terveydenhuoltopalveluiden liikelaitosten kasvusta. Kokonaispanoksen volyymin kasvu kiihtyi jälleen edellisen vuoden hitaamman kasvun jälkeen, mikä on seurausta välituotekäytön volyymin nopeasta kasvusta. Tämä johtuu pääosin samoista seikoista kuin markkinatuotoksen kasvu, koska merkittävä osa välituotekäytöstä on palvelujen ostoja, joiden määrään heijastuvat mm. kuntien ja kuntayhtymien ostamat palvelut.

Koulutus, terveydenhuoltopalvelut ja sosiaalipalvelut kattavat yhteensä noin 70 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien tuotoksesta. Kolmen tarkastellun toimialan yhteenlasketusta tuotoksesta terveydenhuoltopalvelut on lähes 45 prosenttia, koulutus vajaan kolmanneksen ja sosiaalipalvelut neljänneksen. Tuotoksesta muu markkinaton tuotos kattaa liki 85 prosenttia, markkinatuotos ja markkinattomien tuotteiden myynnit käytännössä loput. Kokonaispanoksesta palkansaajakorvaukset ovat kaksi kolmasosaa, välituotekäyttö vajaat 30 prosenttia lopun ollessa kiinteän pääoman kulumista. Vuodesta 2000 osuudet ovat muuten pysyneet vakioina, mutta terveydenhuoltopalveluiden osuus on kasvanut pari prosenttia ja koulutuksen vastaavasti laskenut saman verran. Lisäksi välituotekäytön ja markkinatuotoksen osuudet ovat kasvaneet muutaman prosentin, mikä on seurausta ennen kaikkea terveydenhuoltopalveluiden liikelaitostamisista.

Tuottavuuskehitys toimialoittain

Kuntien ja kuntayhtymien kokonaistuottavuus laski kaikilla kolmella tarkastellulla toimialalla vuonna 2007. Terveydenhuoltopalveluiden kokonaistuottavuus laski kaksi prosenttia, kun kokonaispanoksen volyymi kasvoi kaksi ja puoli prosenttia ja tuotoksen volyymi puolisen prosenttia. Liikelaitosten toiminta jatkoi kasvuaan, mikä näkyy markkinatuotoksen yli kahdeksan prosentin kasvussa. Muu markkinaton tuotos ja markkinattomien tuotteiden myynnit vähenivät hieman, joten tuotoksen kasvu on seurausta yksinomaan markkinatuotoksen kasvusta. Panospuolella kuntien ja kuntayhtymien ostamat palvelut näkyvät välituotekäytössä, joka kasvoi yli kuusi prosenttia ja vaikutti näin merkittävästi kokonaispanoksen kasvuun. Palkansaajakorvausten volyymi lisääntyi puolisen prosenttia. Muu markkinaton tuotos kattaa terveydenhuoltopalveluiden tuotoksesta yli 80 prosenttia. Markkinatuotoksen osuus on kasvanut muutaman prosentin vuosituhannen vaihteesta ja on tällä hetkellä yli 10 prosenttia. Välituotekäytön osuus kokonaispanoksesta on yli kolmasosa ja palkansaajakorvausten osuus 60 prosenttia. Välituotekäytön osuus kokonaispanoksesta on kasvanut ja palkansaajakorvausten osuus laskenut kuusi prosenttia vuodesta 2000.

Koulutuksen kokonaistuottavuus laski lähes puolitoista prosenttia vuonna 2007, kun tuotoksen volyymi pysyi liki ennallaan ja kokonaispanoksen volyymi kasvoi melkein puolitoista prosenttia. Tuotos laski, koska markkinatuotoksen volyymi väheni lähes kolme prosenttia ja samalla muu markkinaton tuotos pysyi muuttumattomana. Kokonaispanoksen kasvu aiheutui lähinnä välituotekäytön liki kolmen prosentin kasvusta, minkä lisäksi palkansaajakorvaukset lisääntyivät yli puoli prosenttia. Koulutuksen tuotoksesta yli 90 prosenttia on muuta markkinatonta tuotosta ja kuusi prosenttia markkinatuotosta. Kokonaispanoksesta palkansaajakorvaukset kattavat yli kaksi kolmasosaa ja välituotekäyttö neljäsosan.

Sosiaalipalveluiden kokonaistuottavuus laski vuonna 2007 toimialoista eniten, kolme ja puoli prosenttia, kun tuotoksen volyymi kasvoi vajaan prosentin ja kokonaispanoksen volyymi lähes neljä ja puoli prosenttia. Tuotosta kasvattivat muun markkinattoman tuotoksen yli puolentoista prosentin kasvu ja markkinattomien tuotteiden myyntien lähes kolmen prosentin kasvu. Toisaalta markkinatuotoksen yli 15 prosentin lasku jarrutti koko tuotoksen kasvua. Lasku johtuu mm. palvelujen myyntien vähenemisestä. Toisaalta sosiaalipalveluiden markkinatuotos on kohtuullisen pieni erä, joka on herkkä heilahtelemaan vuosittain. Kokonaispanoksen osatekijöistä välituotekäyttö kasvoi peräti kaksitoista prosenttia palvelujen ostojen lisääntymisen vuoksi. Palkansaajakorvaukset kasvoivat kaksi ja puoli prosenttia. Muu markkinaton tuotos on 80 prosenttia tuotoksesta, markkinattomien tuotteiden myynnit 15 prosenttia ja markkinatuotos käytännössä loput. Välituotekäyttö kattaa viidesosan ja palkansaajakorvaukset kolme neljäsosaa kokonaispanoksesta.

Tuottavuuskehitys suhteessa ennakkotietoihin

Aiemmin syksyllä 2008 julkistettuihin ennakkotietoihin verrattuna kuntien ja kuntayhtymien kokonaistuottavuus laski nyt tarkistetussa tilastossa 1,4 prosenttiyksikköä enemmän, mikä johtuu kahdesta samaan suuntaan vaikuttavasta seikasta. Paitsi, että tuotoksen volyymi kasvoi ennakkotilaston perusteella 0,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin tarkistetussa tilastossa, niin samalla panoksen volyymi kasvoi 1,0 prosenttia vähemmän kuin tarkistetussa tilastossa. Tuotoksen kehitys pystyttiin siis loppukesällä 2008 käytettävissä olleiden lähdetietojen perusteella ennakoimaan kohtuullisen hyvin. Tuotoksen, kokonaispanoksen ja kokonaistuottavuuden kehityksen suunnat ennakoitiin myös oikein. Tuotoksen kehityksessä ennakkotilaston ja tarkistetun tilaston välinen ero johtuu siitä, että osa käytössä olevista lähdetiedoista päivittyy tilastojen laadinnan välisenä aikana ja osa tietolähteistä vaihtuu tarkemmiksi. Kokonaispanoksen kehityksessä ero aiheutui pääosin siitä, että välituotekäyttö kasvoi enemmän kuin ennakkotilastoa laadittaessa käytössä olleet lähdetiedot osoittivat. Hieman lisää eroa syntyi vielä palkansaajakorvausten ennakoitua suuremmasta kasvusta.

Ennakkotietoihin nähden terveydenhuoltopalveluiden tuotoksen volyymin muutos pysyi käytännössä ennallaan nyt julkistetussa tilastossa, mutta kokonaispanoksen volyymi kasvoi 1,3 prosenttiyksikköä ennakoitua enemmän, joten kokonaistuottavuus laski 1,3 prosenttiyksikköä enemmän. Ero selittyy kokonaisuudessaan välituotekäytön ennakoitua suuremmalla kasvulla.

Koulutuksen tuotoksen volyymin muutos on tarkistetussa tilastossa 1,2 prosenttiyksikköä pienempi kuin ennakkotilastossa ja toisaalta kokonaispanoksen volyymin muutos 0,4 prosenttiyksikköä suurempi, jolloin kokonaistuottavuuden kehitys on 1,5 prosenttiyksikköä pienempi. Tuotoksen melko suuri ero selittyy sekä markkinatuotoksen että muun markkinattoman tuotoksen ennakoitua suuremmalla laskulla, mikä johtuu tarkentuneista lähdetiedoista. Kokonaispanoksen kehityksessä ennakkotilaston ja tarkistetun tilaston välinen kohtuullisen pieni ero johtuu sekä välituotekäytön että palkansaajakorvausten hieman ennakoitua suuremmasta kasvusta.

Sosiaalipalveluiden tuotoksen volyymin muutos on nyt 0,3 prosenttiyksikköä pienempi kuin ennakkotilastossa. Kokonaispanoksen volyymi kuitenkin kasvoi 0,8 prosenttiyksikköä enemmän ja kokonaistuottavuus laski näin ollen 1,0 prosenttiyksikköä enemmän kuin ennakoitu. Kokonaispanoksen kehitys selittyy ennen kaikkea välituotekäytön suuremmalla kasvulla.

Tuottavuuskehitys vuosina 2002–2007

Kuntien ja kuntayhtymien kokonaistuottavuuden lasku on hieman kiihtynyt parin seesteisemmän vuoden jälkeen. Kokonaistuottavuuden lasku hidastui vuosittain vuodesta 2002, kunnes kääntyi vuonna 2005 ensimmäistä kertaa 2000-luvulla lievään nousuun laskeakseen taas sen jälkeen. Vuoden 2006 kokonaispanoksen volyymin kasvun selvä hidastuminen jäi toistaiseksi väliaikaiseksi. Kuitenkaan tuotoksen volyymin kasvu ei kiihtynyt vastaavasti kuin kokonaispanoksen volyymin kasvu vuonna 2007. Vuodesta 2002 vuoteen 2007 kuntayhteisöjen koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden yhteenlaskettu kokonaistuottavuus on laskenut viitisen prosenttia. Tuotoksen volyymi on vuosina 2002-2007 kasvanut kuusi prosenttia ja kokonaispanoksen volyymi lähes 12 prosenttia. Vuosittain tuotoksen volyymin muutokset ovat olleet varsin lähellä nollaa lukuun ottamatta vuosia 2004 ja 2005, jolloin tuotos kasvoi yhteensä neljä ja puoli prosenttia. Kokonaispanoksen volyymi on kasvanut vuosittain noin kahden ja puolen ja kolmen prosentin välillä lukuun ottamatta vuotta 2006, jolloin kasvu oli prosentin luokkaa. Sekä palkansaajakorvausten että välituotekäytön volyymit ovat kasvaneet viimeisten viiden vuoden aikana, mutta toimintojen uudelleenjärjestelyistä johtunut ostopalvelujen kasvu terveydenhuoltopalveluissa ja sosiaalipalveluissa on kiihdyttänyt välituotekäytön kasvua ja hidastanut vastaavasti palkansaajakorvausten kasvua. Viime vuosien liikelaitostamiset etenkin terveydenhuoltopalveluissa näkyvät markkinatuotoksen osuuden noin kahden prosentin kasvuna ja muun markkinattoman tuotoksen osuuden vastaavana vähenemisenä.

Terveydenhuoltopalveluiden kokonaistuottavuus laski vuosittain hidastuen vuoteen 2004 asti ja kääntyi kasvuun vuonna 2005, kunnes taas laski hieman vuonna 2006 ja kiihtyi vuonna 2007. Tuotoksen volyymin 11 prosentin kasvusta huolimatta on kokonaistuottavuus laskenut kuitenkin vuodesta 2002 vuoteen 2007 vajaat kuusi prosenttia, koska kokonaispanoksen volyymi on samanaikaisesti noussut lähes 18 prosenttia. Tuotoksen kasvu nopeutui selvästi vuosina 2004 ja 2005, mutta hidastui jälleen vuonna 2006 ja 2007. Muu markkinaton tuotos on kasvanut joka vuosi etenkin erikoissairaanhoidon tuotoksen kasvusta johtuen. Markkinatuotos on vuodesta 2002 vuoteen 2007 kaksinkertaistunut, mikä on seurausta erikoissairaanhoidon liikelaitostamisista ja liikelaitosten toiminnan kasvusta. Markkinatuotoksen osuus tuotoksesta onkin terveydenhuoltopalveluissa kasvanut pari prosenttia ja muun markkinattoman tuotoksen osuus vastaavasti laskenut saman verran. Vuosina 2004 ja 2005 palkansaajakorvausten kasvun kiihtyminen ja välituotekäytön koko vuosituhannen korkealla pysynyt kasvuvauhti piti kokonaispanoksen kasvuvauhdin korkealla tasolla. Vuonna 2006 kasvu hidastui kuitenkin selvästi sekä välituotekäytön että palkansaajakorvausten kasvun hiipuessa, mutta kiihtyi taas vuonna 2007 välituotekäytön kasvun vuoksi. Liikelaitostamisista johtuen on myös välituotekäytön osuus terveydenhuollon kokonaispanoksesta kasvanut viisi prosenttia ja palkansaajakorvausten osuus vastaavasti laskenut saman verran.

Koulutuksen kokonaistuottavuus laski 2002-2004, kääntyi vuonna 2005 kasvuun ja laski jälleen vuonna 2007. Vuodesta 2002 vuoteen 2007 kokonaistuottavuus on laskenut vajaat kolme prosenttia. Kokonaispanoksen volyymi on kasvanut alle viisi prosenttia ja tuotoksen volyymi kaksi prosenttia. Kokonaispanos on kasvanut puolentoista prosentin verran vuodessa lukuun ottamatta vuotta 2004, jolloin se kasvoi puoli prosenttia ja vuotta 2006, jolloin se laski puoli prosenttia. Tuotos kasvoi vuodesta 2002 vuoteen 2004 alle prosentin vuodessa ja vuonna 2005 yli kaksi prosenttia, mikä johtui sektorirajauksen muutoksesta kansantalouden tilinpidossa. Vuonna 2006 tuotos laski ensimmäistä kertaa tällä vuosituhannella. Markkinatuotoksen osuus tuotoksesta kasvoi sektorimuutoksen myötä pari prosenttiyksikköä ja muun markkinattoman tuotoksen osuus vastaavasti laski saman verran.

Sosiaalipalveluiden kokonaistuottavuuden kehitys on ollut aaltoilevaa. Vuodesta 2002 vuoteen 2007 on sosiaalipalveluiden kokonaispanoksen volyymi kasvanut 10 prosenttia ja kokonaistuottavuus laskenut kuusi prosenttia, kun tuotoksen volyymi on kasvanut neljä prosenttia. Tuotos pysyi vuosina 2003 ja 2004 likimäärin ennallaan. Kokonaispanoksen kasvu oli alle prosentin vuodessa vuosina 2003 ja 2004, kun palkansaajakorvausten kasvu hidastui nollaan, mutta on kiihtynyt joka vuosi sen jälkeen etenkin välituotekäytön kasvaessa, mikä on seurausta lähinnä palvelujen ostojen lisääntymisestä.


Lähde: Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2007. Tilastokeskus.

Lisätietoja: Sami Hautakangas (09) 1734 3540, julkinen.tuottavuustilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö


Päivitetty 30.01.2009

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-139X. 2007, Kuntayhteisöjen kokonaistuottavuus jatkoi laskuaan . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/kktu/2007/kktu_2007_2009-01-30_kat_001_fi.html