Tämä tilasto on lakkautettu.

Tilastosta ei enää tuoteta uusia tietoja.

Tämä sivu on arkistoitu.

Muutoksia kuntayhteisöjen tuottavuusaikasarjaan

Tuottavuuskehitys toimialoittain vuonna 2008

Korjattu 18.2.2010. Korjatut luvut merkitty punaisella. Luvut olivat aikaisemmin: välituotekäyttö 60 % ja palkansaajakorvaukset 40 %. Muut korjaukset tehty 15.7.2010.

Kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen, sosiaalipalveluiden ja terveydenhuoltopalveluiden yhteenlaskettu kokonaistuottavuus laski 0,7 prosenttia vuonna 2008. Lasku johtui tuotoksen volyymin kokonaispanoksen volyymiä pienemmästä kasvusta. Tuotoksen volyymi kasvoi 1,8 prosenttia, kun kokonaispanoksen volyymi kasvoi 2,5 prosenttia. Tuotoksen eristä markkinatuotoksen volyymi kasvoi kahdeksan prosenttia, markkinattomien tuotteiden myyntien volyymi lähes seitsemän prosenttia ja muun markkinattoman tuotoksen hieman alle prosentin . Markkinatuotos sisältää esimerkiksi liikelaitosten liikevaihdon, muu markkinaton tuotos ns. julkisena palveluna tuotetut palvelut, ja markkinattomien tuotteiden myynnit -erä koostuu asiakaspalvelumaksuista. Kokonaispanoksen osatekijöistä palkansaajakorvausten volyymi kasvoi hieman alle prosentin ja välituotekäytön volyymi yli kuusi prosenttia. Palkansaajakorvauksiin sisältyvät palkkojen ja palkkioiden lisäksi sosiaaliturvamaksut. Välituotekäyttöön lasketaan mukaan mm. palveluiden ostot ja tarvikehankinnat. Lisääntyneet palvelujen ostot ja liikelaitosten yleistyminen selittävät suuren osan välituotekäytön volyymin huomattavasta kasvusta.

Terveydenhuoltopalveluiden kokonaistuottavuus heikkeni 0,9 prosenttia vuonna 2008, kun kokonaispanoksen volyymi kasvoi vajaat neljä prosenttia ja tuotoksen volyymi noin kolme prosenttia. Panoksista välituotekäytön volyymi kasvoi lähes yhdeksän prosenttia ja palkansaajakorvausten volyymi alle prosentin. Välituotekäytön osuus terveydenhuollon kokonaispanoksesta on 40 prosenttia ja palkansaajakorvausten osuus vajaat 60 prosenttia. Tuotoksen eristä markkinatuotoksen volyymi kasvoi liikelaitostumisen myötä lähes 15 prosenttia. Muun markkinattoman tuotoksen volyymi kasvoi hieman yli prosentin ja markkinattomien tuotteiden myyntien volyymi puolitoista prosenttia. Muu markkinaton tuotos kattaa terveydenhuollon tuotoksesta noin 80 prosenttia ja markkinatuotos noin 15 prosenttia. Loppu on markkinattomien tuotteiden myyntejä.

Koulutuksen kokonaistuottavuus laski 0,6 prosenttia vuonna 2008, kun tuotoksen volyymi väheni lähes puolitoista prosenttia ja samalla kokonaispanoksen volyymi väheni alle prosentin. Tuotoksen volyymi väheni, koska sekä muun markkinattoman tuotoksen että markkinatuotoksen volyymit vähenivät – muun markkinattoman tuotoksen hieman alle prosentin ja markkinatuotoksen yli yhdeksän prosenttia. Koulutuksen tuotoksesta lähes 95 prosenttia koostuu muusta markkinattomasta tuotoksesta ja viisi prosenttia markkinatuotoksesta. Palkansaajakorvausten volyymi pieneni yli puolitoista prosenttia, mutta koska välituotekäytön volyymi vastaavasti kasvoi prosentin verran, väheni kokonaispanoksen volyymi vain 0,7 prosenttia. Palkansaajakorvaukset kattavat koulutuksen kokonaispanoksesta kaksi kolmasosaa ja välituotekäyttö noin neljänneksen. Yksi koulutuksen tuotoksen ja kokonaispanoksen volyymin vähenemistä selittävä tekijä on ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Silloin kun kuntien ja kuntayhtymien ylläpitämistä ammattikorkeakouluista muodostetaan osakeyhtiöitä, ne siirtyvät kansantalouden tilinpidossa pois paikallishallintosektorista.

Sosiaalipalveluiden kokonaistuottavuus laski vuonna 2008 puoli prosenttia. Sekä tuotoksen että kokonaispanoksen volyymi kasvoi, mutta koska kokonaispanoksen volyymi kasvoi tuotoksen volyymiä enemmän, tuottavuus heikkeni. Tuotoksen volyymin lähes neljän prosentin kasvua siivitti suhteellisesti eniten muun markkinattoman tuotoksen volyymin 2,5 prosentin lisäys. Kokonaispanoksen volyymi kasvoi kuitenkin vielä enemmän, yli neljä prosenttia, sillä palkansaajakorvausten volyymi kasvoi yli kolme prosenttia ja välituotekäytön lähes kahdeksan prosenttia. Sosiaalipalveluiden tuotoksesta 80 prosenttia on muuta markkinatonta tuotosta, 15 prosenttia markkinattomien tuotteiden myyntejä ja loput markkinatuotosta. Kokonaispanoksesta kolme neljäsosaa koostuu palkansaajakorvauksista ja viidennes välituotekäytöstä.

Tuottavuuskehitys vuosina 2002–2008

Kuntien ja kuntayhtymien kokonaistuottavuuden kehitys on ollut pääosin negatiivista vuodesta 2002 vuoteen 2008. Poikkeuksena ovat vuodet 2005, jolloin tuottavuuden muutos oli nolla, ja 2008, jolloin kokonaistuottavuus päätyi hiukan plussan puolelle, 0,3 prosenttiin. Vuodesta 2002 vuoteen 2008 kuntayhteisöjen kokonaistuottavuus on laskenut yhteensä kuusi prosenttia. Tuotoksen volyymi on vuosina 2002–2008 kasvanut seitsemän prosenttia ja kokonaispanoksen volyymi 14 prosenttia.

Kansantalouden tilinpidon aikasarjoja tarkistettu

Kansantalouden tilinpidon tammikuun lopussa 2009 julkaistun aikasarjatarkistuksen yhteydessä on myös paikallishallintosektorin tietoja tarkistettu. Vuosina 2001–2006 muutokset heikentävät koulutuksen, sosiaalipalveluiden ja terveydenhuoltopalveluiden yhteenlaskettua kokonaistuottavuutta keskimäärin 0,2 prosenttiyksikköä vuodessa. Vuoden 2007 kokonaistuottavuus puolestaan paranee 0,7 prosenttiyksikköä.


Lähde: Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2008. Tilastokeskus.

Lisätietoja: Niina Suutarinen (09) 1734 3302, julkinen.tuottavuustilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö


Päivitetty 15.7.2010

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-139X. 2008, Muutoksia kuntayhteisöjen tuottavuusaikasarjaan . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/kktu/2008/kktu_2008_2010-07-15_kat_001_fi.html