Etusivu > Tilastot > Kulttuuri > 2019 > kulttuurityövoima Suomessa > Laatuseloste: Kulttuuritilasto, Kulttuurialan koulutus

Laatuseloste: Kulttuuritilasto, Kulttuurialan koulutus

• 1. Tilastotietojen relevanssi
• 2. Tilaston menetelmäkuvaus
• 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
• 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
• 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
• 6. Tilastojen vertailukelpoisuus
• 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

1. Tilastotietojen relevanssi

Kulttuurialan koulutustilastot ja niiden käyttötarkoitus:

Kulttuurialan koulutustilastot kuvaavat kulttuurialan uusia opiskelijoita, opiskelijoita ja tutkintoja, koulutuksen keskeyttämistä, työssäkäyntiä opiskelun ohessa, sijoittumista koulutuksen jälkeen sekä työllisen 18-74 -vuotiaan kulttuurialan tutkinnon suorittaneen väestön tuloluokkiin sijoittumista.

Kulttuurialan koulutuksen järjestäjien osalta tilastot sisältävät myös koulutuksen järjestäjien kulttuurialan koulutuksen opetustuntien lukumäärän.

1.1. Opiskelijat ja tutkinnot

Tilastossa kuvataan kulttuurialan tutkintotavoitteisen koulutuksen uusia opiskelijoita, opiskelijoita ja tutkinnon suorittaneita. Tilastossa on tietoja opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden koulutusaloista, koulutusnimikkeistä ja koulutusasteesta. Tiedot perustuvat koulutustilastoihin (Laatuseloste: https://stat.fi/til/opiskt/2018/opiskt_2018_2019-11-28_laa_001_fi.html ). Kulttuurialoihin kuuluvat koulutusnimikkeet ja luokitus on laatuselosteen liite 1.

Opiskelijoilla tarkoitetaan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoita tilastovuoden 20.9. tilanteesta. Ammatillisen koulutuksen tiedot ovat kalenterivuodelta vuodesta 2013 alkaen, näyttötutkintoon valmistavan ja oppisopimuskoulutuksen tiedot jo vuodesta 2004 alkaen. Ammatillisessa koulutuksessa on tapahtunut muutoksia vuodesta 2018 alkaen, siitä tarkemmin kohdassa 6.

Tutkinnon suorittaneet ovat tilastovuonna 1.1.-31.12. ammatillisen tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon tai yliopistotutkinnon suorittaneita. Yksityiskohtaisemmat kuvaukset opiskelijoiden ja tutkintojen määritelmistä löytyvät kunkin koulutussektorin yhteydestä.

Tilastolain (23.4.2004/280, muut. 361/2013) mukaan valtion tilastotoimen tehtävänä on huolehtia yhteiskuntaolojen ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta yleistä käyttöä varten. Laki Tilastokeskuksesta (24.1.1992/48) osoittaa tehtävän kuuluvan Tilastokeskukselle. Tilastokeskuksen työjärjestyksen mukaan Väestö- ja elinolotilastot -tulosyksikkö tuottaa kyseisiä tilastoja mm. koulutuksesta.

1.2. Kulttuurialan koulutuksen keskeyttäminen

Tilastossa kuvataan vuoden aikana tapahtunutta perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen keskeyttämistä. Peruskouluissa keskeyttämistä kuvataan koulupudokastiedoilla, joihin sisältyvät oppivelvollisuutensa lukuvuoden aikana ja lukuvuodesta 2010/2011 lähtien kevätlukukauden aikana kokonaan laiminlyöneet sekä oppivelvollisuusiän ohittaneet, ilman peruskoulun päättötodistusta eronneet. Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa.

Perusasteen jälkeisen koulutuksen keskeyttämistiedot lukuvuodelta 2017/2018 on saatu seuraamalla syyskuussa 2017 opiskelleiden tilannetta syyskuussa 2018. Perusasteen jälkeisen koulutuksen keskeyttämistilasto on laadittu koulutuksen järjestäjien Tilastokeskukselle ilmoittamien henkilöpohjaisten opiskelija- ja tutkintotietojen perusteella. Mikäli henkilö ei jatkanut opiskeluaan tai ei suorittanut tutkintoa tuona aikana, hänet on laskettu keskeyttäneeksi. Tilaston laatimista varten ei ole suoritettu erillistä tiedonkeruuta.

Keskeyttämisen laskemiseksi opiskelijoita on seurattu tietyssä loogisessa järjestyksessä, jossa tutkinnon suorittaminen on priorisoitu aina ennen opiskelua. Lähtökohtana on oppilaitos ja koulutus, jossa opiskelija opiskeli 20.9.2017. Tarkastelun edetessä vaiheittain saadaan tietoa esim. koulutusalaa ja koulutussektoria vaihtaneista sekä tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan keskeyttäneistä.

Tarkka Laatuseloste ks. Koulutuksen keskeyttäminen: http://stat.fi/til/kkesk/2018/kkesk_2018_2020-03-12_laa_001_fi.html

1.3. Kulttuurialan opiskelijoiden työssäkäynti

Tilastossa kuvataan syksyllä perusasteen jälkeisessä tutkintotavoitteisessa koulutuksessa opiskelleiden työssäkäyntiä vuoden lopussa. Vuodesta 2005 lähtien tilastoon ovat kuuluneet vain 18-vuotiaat ja sitä vanhemmat opiskelijat. Vuosien 1995–2004 tilastot sisältävät alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden työssäkäyntitiedot ellei toisin mainita. Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa.

Opiskelutieto on 20.9. tilanteen mukainen ja opiskelijat tilastoidaan työllisiksi mikäli heillä on ollut työsuhde voimassa vuoden viimeisellä viikolla. Myös lyhyet, alle kuukauden kestävät työsuhteet on laskettu mukaan.

Tilastoaineistot sisältävät kansalliset ja kansainväliset koulutusala- ja -asteluokitukset, oppilaitosta kuvaavat luokitukset sekä erilaiset alue- ja demografiset luokitukset.

Tiedot tuotetaan yhdistämällä Tilastokeskuksen henkilöpohjaisia opiskelija-aineistoja ja työssäkäyntitilaston tietoja.

Tarkempi laatukuvaus: http://stat.fi/til/opty/2018/opty_2018_2020-03-12_laa_001_fi.html

Tilasto perustuu Tilastokeskuksen tutkintorekisterin ja ennakollisen tai lopullisen työssäkäyntitilaston tietoihin. Tutkintorekisterin tiedot on tuotettu pääosin keräämällä tutkintotiedot koulutuksen järjestäjiltä. Työssäkäyntitilaston tiedot on tuotettu käyttämällä hyväksi olemassa olevia hallinnollisia mm. työeläke- ja veroviranomaisten rekisteriaineistoja. Tämän tilaston laatimista varten ei ole suoritettu erillistä tiedonkeruuta.

1.4. Sijoittuminen kulttuurialan koulutuksen jälkeen

Tilastossa kuvataan tutkinnon suorittaneiden sijoittumista jatko-opintoihin ja työhön tietyn ajan kuluttua valmistumisesta. Vastavalmistuneita seurataan valmistumista seuraavan vuoden lopun tilanteessa. Tarkempi laatuseloste: https://stat.fi/til/sijk/laa.html .

1.5. Koulutettu työvoima

Tilasto kuvaa kulttuurialan tutkinnon (korkein viimeinen suoritettu tutkinto) suorittaneiden työllisten tuloja tuloluokittain. Tuloilla tarkoitetaan valtion veronalaisia ansio- ja yrittäjätuloja. Tulottomia ovat henkilöt, joiden tulot ovat alle yhden euron. Tilastokeskuksen maksulliset PX-Web-tietokannat .

1.6. Oppilaitosten aikuiskoulutus

Oppilaitosten aikuiskoulutus -tilasto on Tilastokeskuksen vuosittain tuottama tilasto. Se sisältää tietoja oppilaitosten tutkintoon johtamattoman koulutuksen osallistujista ja opetustunneista sekä muualla kuin peruskouluissa annetusta perusasteen opetuksesta. Kulttuurialan koulutustilastoissa tarkastellaan kulttuurialan tutkintoon johtamattoman koulutuksen opetustunteja. Tarkempi laatuseloste oppilaitosten aikuiskoulutuksesta: https://stat.fi/til/oaiop/2018/oaiop_2018_2019-12-12_laa_001_fi.html

2. Tilaston menetelmäkuvaus

2.1. Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet

Tilasto perustuu henkilöpohjaisiin opiskelija- ja tutkintotietoihin, jotka Tilastokeskus on kerännyt sähköisesti koulutuksen järjestäjien kautta oppilaitoksilta, suoraan oppilaitoksilta tai korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta. Aineistot ovat kokonaisaineistoja.

2.2. Koulutuksen keskeyttäminen

Perusasteen jälkeisen koulutuksen keskeyttämistilasto perustuu Tilastokeskuksen henkilöpohjaisiin kokonaisaineistoihin. Tiedot opiskelijoista perustuvat Tilastokeskuksen koulutuksen järjestäjiltä keräämiin ja korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta saatuihin tietoihin. Tiedot suoritetuista tutkinnoista perustuvat Tilastokeskuksen pääasiassa koulutuksen järjestäjiltä keräämiin ja korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä saatuihin tutkintorekisterin tietoihin. Peruskoulun koulupudokastiedot perustuvat Tilastokeskuksen opetuksen järjestäjiltä keräämiin kouluittaisiin tietoihin. Työssäkäyntitiedot perustuvat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon, jonka lähdeaineistoina käytetään lähinnä hallinnollisia rekistereitä ja muita rekisteripohjaisia tietoaineistoja. Aineistot ovat kokonaisaineistoja.

2.3. Opiskelijoiden työssäkäynti

Tilasto perustuu henkilöpohjaisiin opiskelijatietoihin, jotka Tilastokeskus on kerännyt koulutuksen järjestäjiltä ja Korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta sekä rekisteripohjaisen ennakollisen työssäkäyntitilaston tietoihin. Aineistot ovat kokonaisaineistoja.

Perusjoukko on perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 20.9. Vuodesta 2005 lähtien tilaston perusjoukkoon ovat kuuluneet vain 18-vuotiaat ja sitä vanhemmat opiskelijat. Vuosien 1995–2004 tilastot sisältävät alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden työssäkäyntitiedot ellei toisin mainita. Tieto opiskelijan työllisyydestä on vuoden viimeiseltä viikolta.

2.4. Sijoittuminen koulutuksen jälkeen

Tilasto perustuu Tilastokeskuksen tutkintorekisterin ja ennakollisen työssäkäyntitilaston tietoihin. Aineistot ovat kokonaisaineistoja.

Perusjoukko on perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen suorittaneet. Tilastoon on henkilöille valittu yksi tutkinto: koulutusasteeltaan korkein tai samanasteisista viimeksi suoritettu ammatillinen tutkinto. Tilastoon on laskettu mukaan vain ne henkilöt, joilla on suomalainen henkilötunnus. Tästä syystä tutkintotiedot ovat pienempiä kuin koulutussektoreittain (lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulukoulutus ja yliopistokoulutus) tilastoidut tutkintotilastotiedot.

2.5. Kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden tulot

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Tutkintorekisteriin ja Työssäkäyntitilastoon (Tarkempi laatuseloste: https://stat.fi/til/tyokay/laa.html ). Aineistot ovat kokonaisaineistoja.

Perusjoukko on 18 – 74 vuotiaat työlliset. Tutkintotieto on henkilön korkein viimeinen suoritettu tutkinto.

Tilasto sisältyy Tilastokeskuksen maksullisiin PX-Web tietokantoihin.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

3.1. Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot

Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien opiskelija- ja tutkintotietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten listaus- ja tilastollisten tarkistusohjelmien avulla sekä puhelintiedusteluilla ja vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

3.2. Koulutuksen keskeyttäminen

Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Mikäli oppilaitosten ilmoittamissa tiedoissa on puutteellisuuksia, ne yleensä vaikuttavat perusasteen jälkeisen koulutuksen keskeyttämistietoihin lisäämällä keskeyttämisten määrää.

Taulukoissa perusasteen jälkeisen koulutuksen keskeyttämistietoja ei ole ilmoitettu alle 45 opiskelijan ryhmistä satunnaisvaihtelun vaikutuksen vuoksi. Nämä tiedot ovat kuitenkin mukana kaikissa kokonaismäärissä.

3.3. Opiskelijoiden työssäkäynti

Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien opiskelija- ja työssäkäyntitietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

3.4. Sijoittuminen valmistumisen jälkeen

Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien opiskelija- ja työssäkäyntitietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin

3.5. Tulot

Sijoittumispalvelun tietokantojen lähdeaineistona ovat Tilastokeskuksen virallisen tilaston henkilöpohjaisista rekistereistä saatavat tiedot. Tutkinnon suorittajille ei tehdä mitään kyselyjä. Rekisterien käyttöön kuuluvasta päivityshitaudesta johtuu, että tiedot eivät ole aivan tuoreita, vaikka niitä päivitetäänkin jatkuvasti.

Tutkinnon suorittaneita koskevat tiedot ovat Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä ja jatko-opintoja koskevat tiedot opiskelijarekistereistä.

Työllistymistä, työvoimaa ja ansioita koskevat tiedot poimitaan Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta. Työssäkäyntitilasto kootaan noin 40 rekisteristä, joista Tilastokeskuksen rekistereiden lisäksi suurimpia ovat Digi- ja väestötietoviraston (DVV) väestötietojärjestelmä, verohallinnon eri aineistot, valtion ja kuntien palvelussuhde- ja eläkerekisterit, yksityisen sektorin työ- ja palvelussuhderekisterit, Työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisteri jne. Tilastot sisältävät kaikki maassa asuvat. Maasta muuttaneet ja kuolleet eivät sisälly tilaston lukuihin.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

4.1. Opiskelijat ja tutkinnot

Tiedot vuodelta 2018 ovat lopullisia. Lopulliset tiedot ilmestyvät noin vuosi viiteajankohdan jälkeen. Tilasto ilmestyy vuosittain.

4.2. Koulutuksen keskeyttäminen

Keskeyttämistilastoaineisto on lopullinen ja ilmestyy vuosittain. Tiedot ilmestyvät noin 18 kuukautta viiteajankohdan jälkeen. Peruskoulun koulupudokastiedot ilmestyvät noin 9 kuukautta viiteajankohdan jälkeen.

4.3. Opiskelijoiden työssäkäynti

Tilasto opiskelijoiden työssäkäynnistä on lopullinen ja ilmestyy vuosittain. Tiedot ilmestyvät runsas vuosi viiteajankohdan jälkeen

4.4. Sijoittuminen

Tilasto tutkinnon suorittaneiden sijoittumisesta on lopullinen ja ilmestyy vuosittain. Tiedot ilmestyvät ennakollisina runsas vuosi viiteajankohdan jälkeen ja lopullisina vajaa kaksi vuotta viiteajankohdan jälkeen.

4.5. Tulot

Tilasto tutkinnon suorittaneiden tuloista on lopullinen ja ilmestyy vuosittain.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tilastosta julkaistaan tietoja Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Tarkempia tietoja voi kysellä myös suoraan Koulutus, kulttuuri ja ajankäyttö -vastuualueelta, jossa tilasto laaditaan.

Lisää tietoa tilastossa käytetyistä käsitteistä löytyy tilaston nettisivuilta ja Tilastokeskuksen käsitetietokannasta .

Kulttuurialan koulutukseen liittyvissä lähdetilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen verkkosivuilta. Kansallinen koulutusluokitus on otettu käyttöön Tilastokeskuksen ja opetushallinnon sopimuksella vuoden 2016 tilastoista lähtien. Luokitus pohjautuu Unescon International Standard Classification of Education 2011 (ISCED 2011) -luokitukseen.

Tietoja työllisestä työvoimasta tuloluokkien mukaan on saatavissa Tilastokeskuksen maksullisista PX-Web-tietokannoista erityispalvelut(at)tilastokeskus.fi.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

6.1. Opiskelijat ja tutkinnot

Vuonna 2018 keskeisin muutos koskee ammatillista koulutusta. 2018 voimaan tulleen lain (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017) mukaan ammatillista koulutusta ei enää jaotella nuorille suunnattuun opetussuunnitelmaperusteiseen ammatilliseen peruskoulutukseen ja aikuisille suunnattuun näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen. Tilaston taulukoinnissa ei myöskään enää käytetä jakoa ammatilliseen peruskoulutukseen ja ammatilliseen lisäkoulutukseen. Tässä tilastossa on ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärät kalenterivuodelta, mutta ammatillisen koulutuksen tilastossa on käytössä myös poikkileikkausajankohdan 20.9. tiedot.

Kaikki perusasteen jälkeiset koulutussektorit kattava henkilöpohjainen opiskelijatiedonkeruu aloitettiin vuonna 1999. Tutkintotietoja on saatavissa tutkintorekisteristä vuodesta 1971 lähtien. Eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat tilastoinnissa ja koulutusjärjestelmässä tapahtuneet muutokset.

6.2. Koulutuksen keskeyttäminen

Perusasteen jälkeistä koulutusta koskevan keskeyttämistilaston laatiminen on aloitettu lukuvuodesta 2000/2001 alkaen. Jonkin verran eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat tilastoinnissa tapahtuneet muutokset ja tilastoaineiston laadun paraneminen. Peruskoulun koulupudokastietoja on saatavissa lukuvuodesta 1999/2000 alkaen.

Kansallinen koulutusluokitus on otettu käyttöön Tilastokeskuksen ja opetushallinnon sopimuksella vuoden 2016 tilastoista lähtien. Luokitus pohjautuu Unescon International Standard Classification of Education 2011 (ISCED 2011) -luokitukseen. Luokitus poikkeaa aiemmin käytössä olleista koulutuksen luokituksista (Tilastokeskuksen koulutusluokitus, Opetushallinnon koulutusluokitukset 1995 ja 2002).

6.3 Opiskelijoiden työssäkäynti

Vuoden 2017 tiedot työssäkäynnistä perustuvat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston lopullisiin tietoihin väestön pääasiallisesta toiminnasta. Opiskelijoiden työssäkäyntitilaston tiedot perustuivat vuonna 2018 ja ennen vuotta 2017 työssäkäynnin ennakollisiin tietoihin. Ennakkotietojen keskeneräisyydestä johtuen työllisten määrät tiedoissa poikkeavat lopullisista luvuista nykyisin noin 0,2-0,3 prosenttia koko maan tasolla. Ennen vuotta 2005 poikkeama oli ±1 prosenttia. Tästä syystä vuosien 2018–2017 tiedot sekä vuoden 2017 ja sitä aiemmat tiedot eivät ole keskenään täysin vertailukelpoisia. Vuoden 2018 tiedot perustuvat työssäkäynnin ennakollisiin tietoihin, johtuen työssäkäyntitilaston lopullisen aineiston aikataulun muutoksesta.

Ammatillisen koulutuksen osalta vuonna 2018 tieto poikkileikkausajankohdalta on kaikista opiskelijoista, sillä vuoden 2018 alussa voimaan tulleen lain (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017) mukaan koulutusta ei enää jaotella erikseen nuorille ja aikuisille (näyttötutkintoon valmistava koulutus) suunnattuun koulutukseen. Poikkileikkausopiskelijamäärä ei ole vertailukelpoinen edellisten vuosien opiskelijamäärien kanssa, sillä ennen vuotta 2018 tieto 20.9. poikkileikkausajankohdalta oli vain nuorille suunnatun opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen koulutuksen opiskelijoista.

Kansallinen koulutusluokitus on otettu käyttöön Tilastokeskuksen ja opetushallinnon sopimuksella vuoden 2016 tilastoista lähtien. Luokitus pohjautuu Unescon International Standard Classification of Education 2011 (ISCED 2011) -luokitukseen. Luokitus poikkeaa aiemmin käytössä olleista koulutuksen luokituksista (Tilastokeskuksen koulutusluokitus, Opetushallinnon koulutusluokitukset 1995 ja 2002).

6.4. Vuodesta 2005 vuoteen 2016 työeläkevakuutuksen piiriin kuuluivat 18–67-vuotiaat

Ennen vuotta 2005 työeläkevakuutuksen piiriin henkilöt kuuluivat 14 vuoden iästä lähtien. Vuoden 2017 eläkeuudistuksen yhteydessä työeläkevakuuttamisen alaikäraja laskettiin 17 ikävuoteen. Yrittäjäeläkevakuutuksen alaikäraja säilyi 18 ikävuodessa. Työllisten päättelyssä vuoden 2017 muutosta ei ole huomioitu, vaan työllisten alaikärajana on edelleen 18 vuotta.

6.5. Tulot

Tiedot ovat saatavilla Tilastokeskuksen maksullisesta palvelusta .

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tilastotiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin Tilastokeskuksen koulutussektoreittain ( ammattikoulutus , ammattikorkeakoulukoulutus ja yliopistokoulutus ) laaditut tilastot sekä työssäkäyntitilasto.

Tietoja opiskelijoiden työssäkäynnistä tuotetaan myös Tilastokeskuksen otospohjaisesta työvoimatutkimuksesta. Siinä on haastateltavilta kysytty yhtäaikaista opiskelua ja työssäkäyntiä. Rekisteripohjaiset ja haastattelutiedot poikkeavat toisistaan tiedonkeruumenetelmän, -ajankohdan ja myöskin tietojen osalta. Ks. työvoimatutkimus.

Liite 1. Kulttuurialan koulutusluokat (pdf)

Lähde: Kulttuuritilasto 2019, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kaisa Weckström 029 551 2348, kulttuuri.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

---

Päivitetty 22.4.2021