Etusivu > Tilastot > Kesämökit > Kesämökkitilasto, laatuseloste

Kesämökkitilasto, laatuseloste

1. Tilastotietojen relevanssi

Kesämökkitilasto kuvaa Suomessa olevia vapaa-ajan asuinrakennuksia vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaan. Tilastokeskuksen rekisteripohjaisessa kesämökkitilastossa vapaa-ajan asuinrakennuksiksi on luettu ne rakennukset, joiden käyttötarkoitus oli vuoden viimeisenä päivänä vapaa-ajan asuinrakennus tai joita ko. ajankohtana käytettiin loma-asumiseen. Kesämökeiksi ei ole luettu vakinaisessa asuinkäytössä olevia rakennuksia. Myöskään kaikkia majoitustoimintaa harjoittavien liikeyritysten vuokrattavia lomamökkejä ei ole luettu kesämökeiksi.

Kesämökkitilasto perustuu Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän rakennuksia koskeviin tietoihin, joita ylläpitävät kuntien rakennusvalvontaviranomaiset, maanmittaustoimistot sekä maistraatit. Väestötietojärjestelmään tallennettavat tiedot määrittelee väestötietolaki (1993/507). Rakennuksia ja rakentamistoimenpiteitä koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 147 §:ssä.

Tilastokeskuksen tehtävänä on puolestaan laatia yhteiskuntaoloja kuvaavia tilastoja (Laki tilastokeskuksesta 1992/48).

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Kesämökkitilasto on kokonaisaineisto, joka poimitaan Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän rakennuksia koskevista tiedoista. Väestörekisterikeskuksen rakennuksia ja asuntoja koskeva tietojärjestelmä on luotu 1980-luvun alussa. Sen tietopohjan muodostaa Tilastokeskuksen, vuoden 1980 väestölaskennan yhteydessä, omistajilta tai rakennuksen ja asunnon haltijoilta kerätyt tiedot. Tiedonkeruu perustui väestökirjalakiin ja erilliseen väestölaskenta-asetukseen. Vuodesta 1982 lähtien rakennus- ja huoneistotietoja on päivitetty väestötietojärjestelmään rakennushankeilmoituksilla, jotka täytetään haettaessa rakennuslupaa uutta rakennusta, laajennusta tai muutostöitä varten. Koko 1980-luvun ajan Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotietoja tarkistettiin ja korjattiin eri tietojen osalta. Tilastokeskus kehitti erilaisia käsittelysääntöjä aineiston käsittelemiseksi, jotta rekisteritietoja pystyttäisiin jatkossa käyttämään vuosittaisen rakennus-, asuntokanta- ja kesämökkitilaston tekemiseen. Tilastokeskus aloitti vuosittaisen kesämökkitilaston julkaisemisen vuodesta 1989 alkaen.

Rakennuskantatilaston laatu on suhteellisen suoraan riippuvainen lähdeaineiston laadusta. Tiedot rakennusten poistumasta eivät välity säännöllisesti väestötietojärjestelmään. Tämän vuoksi Tilastokeskuksen aineistoa pyritään korjaamaan käsittelysäännöillä siten, että aineistosta karsitaan todennäköiset poistumatapaukset kuten vanhat ja huonokuntoiset rakennukset. Myöskään ilman luvanvaraista peruskorjausta lisätyistä varusteista ei tieto välttämättä välity rekisteriin. Sen vuoksi suurelta osalta kesämökkien rekisteritiedoista puuttuu mm. tieto sähköistyksestä tai vesijohto- ja viemäriliittymistä. Alkuperäisaineiston virheellisyyksiä ja rakennusten puuttuvia tietoja pyritään jonkin verran päättelemään ja korjaamaan Tilastokeskuksessa. Esimerkiksi samaa rakennusta kuvaavia tietoja ei ole hyväksytty kahdesti, mikäli on epäilys päällekkäisistä tiedoista.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Kesämökkitiedoista voi puuttua jonkin verran yksiköitä. Kesämökkikäyttöön otetaan rakennuksia, jotka ovat rekisterissä muissa käyttötarkoitusluokissa kuin vapaa-ajan asuntoina (esim. asuinrakennuksina, kuten monet mummonmökit tai vanhojen tilojen päärakennukset). Tällainen käyttötarkoituksen muutos ei aina välity rekisteriin. Rekisteriin tehtyjä tarkistuksia ja kyselyjä on kuitenkin pyritty kohdistamaan juuri käyttötarkoitukseltaan tuntemattomiin ja/tai tyhjillään oleviin rakennuksiin, joiden käyttötarkoitus on saattanut muuttua vapaa-ajan asuinrakennukseksi. On myös mahdollista, että kesämökki muutetaan asuinrakennukseksi, kun se otetaan asumiskäyttöön. Tällöin ko. kesämökki poistuu kesämökkikannasta.

Kesämökkitiedot on osittain muodostettu yhdistämällä Väestörekisterikeskuksen ja verohallinnon tietoja. Tämän vuoksi joissakin kunnissa voi olla liikaa vapaa-ajan asuinrakennuksia. Ts. sama kesämökki on ollut sekä Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmässä että verottajalta saadussa aineistossa. Kaikissa tapauksissa näitä ei ole voitu päätellä samaksi yksiköksi, koska verohallinnon tiedoissa ei ole rakennuksen koordinaattitietoja.

Väestörekisterikeskus toteutti vuonna 2003 automaattisen tietojenkäsittelyn menetelmin laajan rakennusten koordinaattitietojen perusparannushankkeen, jolloin myös kesämökkien koordinaattitiedot paranivat. Koordinaattitiedon kattavuus vaihtelee jonkin verran kunnittain.

Ilman luvanvaraista peruskorjausta lisätyistä varusteista ei tieto välttämättä välity rekisteriin, joten suurelta osalta kesämökkejä puuttuu tieto mm. sähköistyksestä tai vesijohto- ja viemäriliittymistä. Otospohjaisen kyselytutkimuksen (Kesämökkibarometri 2003) mukaan kesämökeistä 70 prosenttia oli sähköverkon piirissä ja 11 prosenttia sai talousvetensä vesilaitoksen tai vesiosuuskunnan verkosta. Vastaavat tiedot viranomaisrekisterissä on, että kesämökeistä 31 prosentilla on sähköliittymä ja 4 prosentilla liittymä vesijohtoverkostoon.

Kesämökin omistajaan liittyvät sekä omistajan kautta pääteltävät tiedot, kuten ulkokuntalaisten kesäasukkaiden määrä, kuvaavat vain viranomaisrekisterin kautta saatavia tietoja. Kesämökin todellinen käyttäjäryhmä voi joissakin tapauksissa olla aivan toinen, kuin rekisteritiedoista pystytään päättelemään.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilastokeskuksen rekisteripohjainen kesämökkitilasto tehdään vuosittain. Kesämökkien tiedot ovat vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaan. Kesämökkitilasto valmistuu noin puoli vuotta tilastointiajankohdan jälkeen. Aluejakona on käytetty seuraavan vuoden ensimmäisen päivän aluejakoa. Näin ollen kunnat, jotka yhdistyvät vuoden ensimmäisenä päivänä on tilastoitu yhteen.

5. Tietojen saatavuus

Kesämökkien lukumäärätiedot on saatavilla sähköisessä muodossa kunnittain ja kuntaa suuremmilla aluejaoilla Tilastokeskuksen nettisivuilta, ilmaisesta StatFin -tietopalvelusta. Maksullisissa palveluissa on eritellympää tietoa, myös kuntien osa-alueiden mukaan.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Vertailtaessa eri ajankohtien rakennustietoja, on otettava huomioon, että muutokset voivat johtua osin rekisterissä tehdyistä tarkistuksista. Esimerkiksi rakentamisvuosien korjaukset vaikuttavat rakennusten ikärakenteeseen.

Ensimmäiset rekisteripohjaiset kesämökkitilastot on julkaistu vuodelta 1989. Väestötietojärjestelmän rakennustietoja täydennettiin lisäämällä rekisteriin verohallinnon kesämökkitiedot kesällä 1990. Tämän jälkeen kunnissa tarkastettiin mm. puuttuvia koordinaatti- ja ominaisuustietoja.

Tätä edeltävät kesämökkitiedot ovat vuoden 1980 väestölaskennasta, jossa tiedot kerättiin lomakkeilla. Vuoden 1980 laskennassa kerättiin myös sellaisia tietoja, joita ei ole enää uustuotannosta, kuten tieto kesämökin yhteisomistuksesta ja talviasuttavuudesta.

Vuoden 1997 alussa täydennettiin verottajan kiinteistötiedoilla uudelleen väestötietojärjestelmän rakennustietoja. Tässä yhteydessä rekisteriin lisättiin myös huomattava määrä kesämökkejä. Koska näistä osa saattaa jo olla eri tunnuksella väestötietojärjestelmän rakennustiedoissa, on verottajan aineistosta lisätyistä yksiköistä kesämökkitilastoon hyväksytty vain maistraattien tarkistamat lisäykset. Muut yksiköt lisätään tilastoon, kun saadaan varmuus siitä etteivät ne jo ole rekisterissä.

Tilastokeskuksen rekisteripohjainen kesämökkitilasto ja Väestörekisterikeskuksen vapaa-ajan asuntotiedot eivät ole täysin yhtenevät, koska rekisterin sisältämät virheet on pyritty korjaamaan Tilastokeskuksessa.

Otospohjaisena kyselytutkimuksena toteutetun Kesämökkibarometrin tiedot voivat poiketa rekisteripohjaisesta kesämökkitilastosta erilaisen tiedonkeruumenetelmän ja erilaisten käsitteiden ja määritelmien vuoksi. Kesämökkibarometri on Saaristoasiain neuvottelukunnan ja Tilastokeskuksen yhteistyössä luoma vapaa-ajan asumista kuvaavaa seurantajärjestelmä, joka on tarkoitus toistaa kolmen vuoden välein.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Rakennustuotantotilaston valmistuneiden kesämökkien määrä ei lisää olemassa olevaa kesämökkikantaa samalla määrällä. Tämä sen vuoksi, että uusi kesämökki on saatettu rakentaa vanhan kesämökin tilalle, tai jokin asuinrakennus on muutettu vapaa-ajan asunnoksi tai ränsistynyt kesämökki on purettu. Nämä kaikki vaikuttavat kesämökkikannan suuruuteen. Lisäksi rakennustuotantotilaston valmistuneiden kesämökkien määrä eroaa rakennuskannassa olevista johtuen rakennushankelomakkeista, jotka ovat saapuneet rekisteriin kesämökkitietojen poiminta-ajankohdan jälkeen.

8. Dokumentointi

Tilastossa käytetyt alue- ja rakennusluokitukset löytyvät Tilastokeskuksen luokitus- ja metatietopalvelujen kotisivuilta sekä painetuista luokituskäsikirjoista.

---

Päivitetty 31.5.2005