Etusivu > Tilastot > Korjausrakentaminen > 2016 > Rakennusten ja asuntojen korjaukset > Laatuseloste: Rakennusten ja asuntojen korjaukset

Laatuseloste: Rakennusten ja asuntojen korjaukset

• 1. Tilastotietojen relevanssi
• 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
• 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
• 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
• 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
• 6. Tilastojen vertailukelpoisuus
• 7. Selkeys yhtenäisyys

1. Tilastotietojen relevanssi

Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Rakennusten ja asuntojen korjaukset - tilasto kuvaa rakennuskantaan ja asuntoihin kohdistuneita korjaustoimenpiteitä ja niiden syitä. Rakennusten ja asuntojen korjaukset -tilasto jakaantuu osiin rakennuksen käyttötarkoituksen perusteella. Käyttötarkoitusluokat ovat asuinrakennukset, palvelurakennukset, liike- ja toimistorakennukset sekä teollisuus- ja varastorakennukset.

Tilasto kattaa kaikki merkittävimmät rakennustyypit (asuinrakennukset, palvelurakennukset, liike- ja toimistorakennukset sekä teollisuus- ja varastorakennukset) siten, että aina vuosittain asuinrakennusten tiedot perustuvat suorakyselyyn ja muiden kuin asuinrakennusten tiedot joka kolmas vuosi suorakyselyyn ja kahtena välivuotena suorakyselytietoon, jota viedään eteenpäin korjauslupatietoestimaateilla.

Asuinrakennuksilla tarkoitetaan Tilastokeskuksen rakennusluokituksen mukaisia omakotitaloja, paritaloja, rivitaloja (sis. ketjutalot) sekä asuinkerrostaloja. Asuinrakennusten osalta tilasto sisältää talotyypin ja korjauskohteen mukaan luokiteltuja tietoja. Lisäksi asuinrakennusten kuntoa ja niissä tapahtuvia korjauksia kuvataan tilastossa.

Palvelurakennuksilla tarkoitetaan opetusrakennuksia, joihin kuuluvat sairaala- ja terveyskeskusrakennuksia ja hoitolaitosrakennuksia. Opetusrakennuksiin kuuluvat peruskoulut ja lukiot, ammattikoulut ja muut ammatilliset oppilaitokset ja korkeakoulut. Sairaala- ja terveyskeskusrakennukset koostuvat keskussairaala-, sairaala- ja terveyskeskusrakennuksista. Hoitolaitosrakennuksilla tarkoitetaan vanhainkoteja, kehitysvammaisten hoitolaitoksia, lasten päiväkoteja, lastenkoteja, koulukoteja, terveydenhuollon erityislaitoksia ja muita terveydenhuollon rakennuksia.

Tietoja käyttävät mm. kansantalouden tilinpidon ja asuntoyhteisöjen taloustilaston lisäksi rakennus- ja kiinteistöalan eri järjestöt, yritykset, tutkimuslaitokset ja julkinen hallinto. Tilastokyselyn sisällön kehittämisessä on otettu huomioon laajamittaisesti käyttäjien näkemyksiä. Kyselylomakkeen testaamiseen on osallistunut keskeisten sidosryhmien edustajia.

Tietolähteet

Palvelurakennusten osalta Rakennusten ja asuntojen korjaukset -tilasto perustuu muiden kuin kuntaomistajien osalta Verohallinnon kiinteistötiedoista tehtyyn otokseen. Kuntien osalta tiedot on kerätty erillistä otosta käyttäen. Kysely on kohdistettu rakennusten omistajille.

Asuinrakennusten otos on monivaiheinen. Erillisissä pientaloissa tai asunto-osakeyhtiössä omassa asunnossa asuville lähetetään asuntojen korjauskysely. Lisäksi asunto-osakeyhtiöille lähetetään erikseen asuinrakennusten korjauksia koskeva tiedustelu. Tämä tiedustelu tehdään yhdessä asunto-osakeyhtiöiden taloustilaston kanssa. Asunto-osakeyhtiöiden otoksen poiminnassa käytetään verohallinnon kiinteistötietoja.

Lisäksi aravalainoitetuilta 18 suurimmalta vuokrataloyhtiöltä kysytään suorakyselynä yhtiöiden tilikauden korjauskustannukset. Aravalainoitettujen vuokrataloyhtiöiden perusjoukon taustatiedot saadaan asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Ara) rekisteritiedoista.

Liike- ja toimistorakennusten otos on poimittu maanmittauslaitoksen kiinteistötiedoista. Kysely on omistajakohtainen siten, että otokseen valikoitunut liike- ja/tai toimistorakennuksen omistaja vastaa korjauskustannukset yhteensä kaikkien omistamiensa liike- ja toimistorakennusten osalta. Näin ollen liike- ja toimistorakennusten osalta ei alueellisia, rakennusosittaisia eikä ikäryhmittäisiä jakoja ole saatavilla.

Teollisuus- ja varastorakennusten otos on poimittu maanmittauslaitoksen kiinteistötiedoista. Kysely on omistajakohtainen siten, että otokseen valikoitunut teollisuus- ja/tai varastorakennuksen omistaja vastaa korjauskustannukset yhteensä kaikkien omistamiensa teollisuus- ja varastorakennusten osalta. Näin ollen teollisuus- ja varastorakennusten osalta ei alueellisia, rakennusosittaisia eikä ikäryhmittäisiä jakoja ole saatavilla.

Käytetyt luokitukset

Rakennusten ja asuntojen korjaukset -tilastossa on käytössä Tilastokeskuksen rakennusluokitus 1994.

Asunto-osakeyhtiöiden ja aravalainoitettujen vuokratalojen korjausrakentamisen osalta tilastossa on käytetty Tilastokeskuksen sektoriluokitusta 2000 (Tilastokeskus käsikirja 5, 2000), jossa asuntoyhteisöt luokitellaan pääluokkaan voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.

Korjaustoimenpiteiden luokituksessa Tilastokeskus on soveltanut eri tahojen käyttämiä luokituksia. Korjausrakentamiselle ei ole mitään virallista, yhteisesti käytettyä luokitusta.

Lait, asetukset ja suositukset

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki tilastolaki , jonka mukaan tilastoihin tulee ensi sijassa käyttää muihin tarkoituksiin kerättyä tietoa. Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada muualta.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Kohdejoukko

Palvelurakennusten osalta Rakennusten ja asuntojen korjaukset – tilastossa kohdejoukkona ovat opetusrakennusten, sairaala- ja terveyskeskusrakennusten ja hoitolaitosrakennusten omistajat.

Asukaskorjaukset ja asuinrakennuksiin kohdistuneet korjaukset kysytään vuosittain monivaiheisella otoksella. Kohdejoukkona ovat omistusasunnoissa asuvat henkilöt ja asuntoyhteisöjen kiinteistön hoitajat.

Liike- ja toimistorakennusten sekä teollisuus- ja varastorakennusten osalta kohdejoukkona ovat kyseisten rakennusten omistajat.

Otantamenetelmä

Omistusasuntojen korjausrakentamisen kysely kohdistetaan omakoti-, pari-, rivi- ja kerrostaloissa asuville. Alle kaksi vuotta vanhat talot rajataan kyselyn ulkopuolelle. Vuokralaisilta ei kerätä tietoa vuosittaisella kyselytutkimuksella. Vuokrataloyhtiöiltä kysytään korjauskustannukset erillisellä tiedustelulla.

Omistusasunnoissa asuville suunnattu asuntojen korjauskysely on henkilötiedustelu ja se kohdistetaan 5000 henkilölle. Otos poimitaan systemaattisena satunnaisotantana väestörekisterin väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotietojen perusteella. Kehikko ositetaan asuntotyypin mukaan kolmeen ositteeseen, jotka ovat erilliset pientalot, rivitalot (sis. ketjutalot) ja asuinkerrostalot. Kaikissa ositteissa asunnot järjestetään kotipaikkatunnuksen mukaiseen järjestykseen ja poimitaan systemaattinen satunnaisotos, jolloin saadaan implisiittinen alueositus. Tiedot kerätään posti- ja internet-vastauslomakkeilla.

Asuntoyhteisöt jaetaan kahteen ryhmään asunto-osakeyhtiöihin ja vuokrataloyhtiöihin. Asunto-osakeyhtiöiden otos poimitaan verohallinnon kiinteistötiedoista ja Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä. Vuonna 2016 perusjoukko käsitti 66500 yhtiötä.

Asunto-osakeyhtiöiden tilastot koskevat ainoastaan sellaisia yhtiöitä, joissa on rivi- tai kerrostaloja. Tästä syystä otoskehikosta jätettiin pois asunto-osakeyhtiöt, joissa on ainoastaan paritaloja tai erillisiä pientaloja. Asunto-osakeyhtiöiden korjaukset kysyttiin nykyisen asunto-osakeyhtiöiden taloustilaston yhteydessä 3000 yhtiöltä ja lisäksi asunto-osakeyhtiöistä tehtiin lisäotos, jonka suuruus on 1000. Otoksen peittävyys on noin 6 % perusjoukosta. Uudistetussa tilastossa jatketaan asunto-osakeyhtiöiden tilinpäätöstilaston ja korjausrakentamisen yhteistä tiedonkeruuta.

Asunto-osakeyhtiöiden osalta otantamenetelmänä käytetään rotatoivaa otantaa eli otokseen valittu yhtiö säilyy mukana tilastoinnissa kolmen vuoden ajan. Näin ollen otoksesta uusiutuu vuosittain kolmannes. Uusien havaintojen otanta perustuu yksinkertaiseen, ositettuun satunnaisotantaan. Otoksen ositteiden muodostamisessa käytetään aluetta, valmistumisvuotta ja tilavuutta. Lisäotos poimitaan käyttäen yksinkertaista ositettua satunnaisotantaa. Kun otos on muodostettu, lähetetään tiedonkeruukirje otokseen tulleiden asunto-osakeyhtiöiden isännöitsijöille. Lisäotoksen tiedonkeruu kohdistuu pelkästään asunto-osakeyhtiöiden korjauksiin, tilinpäätöstietoja ei tiedustella. Isännöitsijät voivat toimittaa edustamansa asunto-osakeyhtiön tiedot Tilastokeskukseen sähköisellä Internet-lomakkeella.

Vuokratalojen tiedustelu kohdistuu suorakeruuna 18 suurimpaan vuokrataloyhtiöön. Suurimmista kaupunkien vuokrataloyhtiöistä ja kahdesta valtakunnallisesta vuokrataloyhtiöstä pyydetään tuloslaskelmat ja tasetiedot. Tiedot saadaan sähköpostitse. Tiedustelussa mukana olevien vuokrataloyhtiöiden kattavuus koko aravalainoituksen saaneista yhtiöistä on noin 60 prosenttia asuinpinta-alan mukaan laskettuna.

Palvelurakennusten otos koostuu 50 asukasluvultaan suurimmasta kunnasta ja 50 satunnaisesti valitusta pienemmästä kunnasta ja 600 muusta palvelurakennusten omistajasta. Näiden 600 muun palvelurakennusten omistajan joukkoon on valittu 25 eniten opetusrakennuksia, 25 eniten sairaala- ja terveyskeskusrakennuksia ja 25 eniten hoitolaitosrakennuksia omistavaa tahoa. Loput otoksesta on poimittu satunnaisesti.

Liike- ja toimistorakennusten vuosien 2016 ja 2015 korjauskustannukset on arvioitu viemällä vuoden 2014 korjauskustannuksia eteenpäin vuosimuutosestimaatilla. Estimaatti on laskettu korjaus- ja laajennuslupien perusteella. Estimaatin laskennassa apuna käytettiin otostutkimusta, jossa selvitettiin korjaus-/laajennuslupia koskevien korjaustoimenpiteiden kustannusarviot tai toteutuneet kustannukset.

Teollisuus- ja varastorakennusten vuosien 2016 korjauskustannukset on arvioitu viemällä vuoden 2015 korjauskustannuksia eteenpäin vuosimuutosestimaatilla. Estimaatti on laskettu korjaus ja laajennuslupien perusteella. Estimaatin laskennassa apuna käytettiin otostutkimusta, jossa selvitettiin korjaus-/laajennuslupia koskevien korjaustoimenpiteiden kustannusarviot tai toteutuneet kustannukset.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Palvelurakennusten, liike- ja toimistorakennusten ja teollisuus-ja varastorakennusten suorakysely toteutetaan joka kolmas vuosi. Välivuodet estimoidaan Väestörekisterikeskuksen korjausrakentamisen rakennuslupa-aineiston perusteella.

Asuntojen ja asuinrakennusten osalta kerätty aineisto tarkastetaan muutamaa loogisuussääntöä apuna käyttäen ja virheelliset tiedot korjataan. Lisäksi aineistolle tehdään outlier-tarkastelu ja poikkeavat havainnot otetaan huomioon laskentaa tehtäessä. Tarkistetusta ja korjatusta aineistosta lasketaan haluttuja summatietoja eri luokituksilla. Tiedot korotetaan perusjoukon tasolle ja summatietojen estimoinnissa muuttujan arvot painotetaan kertomalla muuttujan arvo sen painokertoimella ja summaamalla näin saadut luvut yhteen. Vastauskato ja ylipeitto otetaan huomioon painokertoimia laskettaessa.

Palvelurakennusten, liike- ja toimistorakennusten sekä teollisuus- ja varastorakennusten osalta kerätty aineisto tarkastetaan ja poikkeavat havainnot otetaan huomioon laskentaa tehtäessä. Tarkistetusta ja korjatusta aineistosta lasketaan summatiedot korjauskustannuksista.

Omistusasuntojen tiedustelussa tehdään erillinen katohaastattelu. Haastatteluun valitaan vastaamattomien joukosta satunnaisesti 1000 asuntoa. Katohaastattelu tehdään, koska on oletettavaa, että vastaamattomien korjausaktiivisuus poikkeaa vastanneista. Katohaastattelun perusteella oikaistaan vastauskadosta aiheutuvaa harhaa.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Rakennusten ja asuntojen korjaukset -tilaston tiedot ovat vuositietoja. Syksyllä julkaistavat tiedot koskevat edellistä kalenterivuotta.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tilasto julkaistaan vuosittain Tilastokeskuksen korjausrakentamisen kotisivuilla.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Vuonna 2014 asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen tilastointiin on tehty muutoksia menetelmään, tietojen keruuseen ja tietojen käsittelyyn. Tiedot eivät ole vertailukelpoisia aikaisempina vuosina julkaistujen tietojen kanssa.

Vuonna 2013 asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen tilastointiin on tehty muutoksia menetelmään ja tietojen käsittelyyn. Muutoksen yhteydessä tiedot laskettiin uudella menetelmällä vuodesta 2009 alkaen ja aikaisemmin julkaistut tiedot vuosilta 2009–2011 ovat muuttuneet. Vanhalla menetelmällä julkaistuja tietokantatauluja ei enää jatkossa päivitetä.

Vuokratalojen osalta vuodesta 2008 lähtien tiedot ovat vertailukelpoisia suurten, suorakeruun kautta saatujen vuokratalojen tietojen kanssa. Pienten, tarkastelun ulkopuolelle jääneiden vuokratalojen korjausrakentamisen kehitystä on laskettu vuoden 2008 poikkileikkaustilanteesta muiden kuin pääkaupunkiseudun vuokratalojen muutostietojen perusteella.

Palvelurakennusten korjauskustannusten tiedonkeruun ja käsittelyn menetelmät on uudistettu. Vuoden 2013 tiedot kerättiin rakennuskohtaisesti ja keruun kehikkona käytettiin Tilastokeskuksen rakennuskantaa.

Vuoden 2016 palvelurakennusten korjauskustannukset on selvitetty palvelurakennusten omistajilta. Kehikkona on käytetty Verohallinnon kiinteistötietoja. Rakennukset on summattu omistajittain yhteen. Kuntien osalta tiedonkeruu on toteutettu erikseen.

7. Selkeys yhtenäisyys

Tilaston tuotannossa käytettäviä metatietoja on saatavissa Tilastokeskuksen Teollisuus, rakentaminen ja asuminen -vastuualueelta.

Lähde: Rakennusten ja asuntojen korjaukset. Tilastokeskus

Lisätietoja: Eetu Toivanen 029 551 3331, Jose Lahtinen 029 551 3776, rakennus.suhdanne@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Sami Saarikivi

---

Päivitetty 13.11.2017