Julkaistu: 7.11.2018
Kotitaloudet tekevät määrällisesti paljon kotitöitä ja se on myös kansantaloudellisesti merkittävä asia
Kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäys oli Suomessa 95,2 miljardia euroa vuonna 2016. Bruttokansantuote oli vastaavana aikana 216,1 miljardia euroa.
Kansainvälisesti sovitun käytännön mukaan palkatonta kotityötä eli kotitalouksien itselleen tuottamia palveluita ei pääsääntöisesti lasketa mukaan bruttokansantuotteeseen. Tälle kotitalouksien tekemälle työlle voidaan kuitenkin laskea arvo.
Kotitaloustuotannon arvo -tilaston vuoden 2016 laskelmissa käytetään uusimman kulutustutkimuksen (2016), vuoden 2009 ajankäyttötutkimuksen sekä monien vuositilastojen tietoja. Vuoden 2009 ajankäyttötutkimuksen tiedot on päivitetty huomioiden kotitaloustyyppien lukumäärät vuonna 2016. Kotitaloustuotannon arvoa koskevat luvut on laskettu uuden kansainvälisen ohjeistuksen mukaan.
Kotitaloustuotannolla tarkoitetaan sekä bruttokansantuotteeseen sisältyvää että sen ulkopuolelle jäävää kotitaloustuotantoa. Laskelmissa nämä kaksi erää pidetään erillään, jolloin BKT:n ulkopuolelle jäävä kotitaloustuotanto voidaan suhteuttaa bruttokansantuotteeseen tai se voidaan summata bruttokansantuotteen kanssa niin kutsutun laajennetun bruttokansantuotteen laskemiseksi, eikä laskelmiin näin tule päällekkäisyyttä.
Kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäys kattaa kotitalouksien itselleen tekemän työn arvon ja tuotannossa käytetyn kiinteän pääoman kulumisen, ja se on bruttokansantuotetta vastaava käsite näissä laskelmissa.
Bruttokansantuote oli Suomessa 216,1 miljardia euroa vuonna 2016, ja koko kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäys 95,2 miljardia euroa. Kotitaloustuotannosta BKT:hen sisältyvä osuus oli 16,4 miljardia ja BKT:n ulkopuolelle jäävän (nk. non-SNA) kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäys 78,8 miljardia euroa. Tilinpidon ulkopuolelle rajattu osuus kotitaloustuotannosta vastasi 36,5 prosenttia BKT:stä. Hyvin samalla tasolla on ollut BKT:n ulkopuolisen kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäyksen suhde BKT:hen myös vuosina 2009 ja 2012.
BKT:n ulkopuolelle jäävän kotitaloustuotannon suhde BKT:hen
Niin kutsuttu laajennettu BKT, eli BKT:n ja BKT:n ulkopuolelle jäävän kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäyksen summa, oli 295,0 miljardia euroa vuonna 2016. Kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäys – eli nyt voidaan huomioida sekä BKT:hen jo sisältyvä että sen ulkopuolelle jäävä kotitaloustuotanto – on tästä laajennetusta BKT:stä hieman vajaa kolmannes eli 32,3 %.
Kotitaloustuotannon arvo -tilasto on kansantalouden tilinpidon ydinjärjestelmää täydentävä kokonaisuus, joka kuvaa tilinpitoon kuulumattoman kotitaloustuotannon merkitystä. Tilasto kuvaa kotitalouksien omaan käyttöönsä tuottamien tavaroiden ja palveluiden rahallista arvoa.
Tilastokeskuksen internet-sivuille on tuotettu taulukot, joista näkyvät aiemmat, Suomessa laaditun mallin mukaiset laskelmat vuosille 2001-2012 sekä uudemmat, kansainvälisen suosituksen mukaisesti laaditut laskelmat vuosille 2009-2016.
Lähde: Kotitaloustuotannon arvo, Tilastokeskus
Lisätietoja: Katri Soinne 029 551 2778, kansantalous@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen
Julkaisu pdf-muodossa (296,9 kt)
- Katsaukset
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste: Kotitaloustuotannon arvo (7.11.2018)
Päivitetty 7.11.2018
Tilasto:
Kotitaloustuotannon arvo [verkkojulkaisu].
ISSN=2490-0214. 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/kotsa/2016/kotsa_2016_2018-11-07_tie_001_fi.html